Skip to Content
Blogit

Kevät toi vihreän orastusta Venäjän talouslukuihin

Venäjän talousindikaattorit näyttivät tammi-helmikuussa pääosin mollivoittoisilta, vaikka joiltain osin lievää piristymistä olikin havaittavissa. Useimmat indikaattorit osoittavat joka tapauksessa sen, että taantuman syvin notkahdus näyttäisi olevan ainakin tältä erää selätetty.

Ulkomaankauppa

Hieman yllättäen yksi negatiivisimmista viesteistä tuli Venäjän ulkomaankaupasta, jonka supistuminen kiihtyi tammikuussa kokonaisarvon pienentyessä lähes kolmanneksella. Tuonti supistui 21 prosenttia ja vienti 36 prosenttia.

Suomen Venäjän-kaupassa tammikuu oli ennätyksellisen synkkä viennin arvon laskettua 155 miljoonaan euroon. Viennin kuukausittainen arvo oli koko Suomen euroajan tilastohistorian matalin. Pudotusta viime vuoden tammikuuhun oli 18,6 prosenttia.

Tuonti Venäjältä Suomeen laski 30 prosenttia ja oli tammikuussa arvoltaan 388 miljoonaa euroa. Venäjän osuus Suomen ulkomaantuonnissa laski alle kymmeneen prosenttiin (9,9 %).

Talous

Helmikuun talousluvuissa oli niin myönteistä kuin kielteistäkin kehitystä. Yksi suurimmista myönteisistä seikoista oli teollisuustuotannon kääntyminen lievään kasvuun 12 kuukautta jatkuneen taantumisen jälkeen.

Myönteistä

Tilastolaitos Rosstatin mukaan Venäjän BKT:n supistuminen hidastui helmikuussa 0,6 prosenttiin. Vielä tammikuussa kausitasoitettu BKT supistui 2,7 prosenttia. BKT:n supistumista hidasti erityisesti piristynyt teollisuustuotanto, joka kasvoi prosentilla viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Maataloustuotanto kasvoi 3,1 prosenttia ja myös rakennussektori kääntyi pitkästä aikaa lievään, noin puolen prosentin kasvuun.

Venäjän keskuspankin valuuttareservit jatkoivat kasvuaan ja reservirahastojen suuruus pysyi ennallaan, eli 121 miljardissa dollarissa.

Myös venäläisten ostosmatkailu on alkanut osoittaa elpymisen merkkejä: Suomessa tehtyjen tax free -ostosten volyymit supistuivat helmikuussa enää kuusi prosenttia.

Neutraalia

Vähittäiskaupan supistuminen jatkui edelleen ja oli helmikuussa 5,9 prosentin pudotuksessa, eli hieman lievempänä kuin tammikuussa (-7,3 %). Nimellispalkat kasvoivat 5,3 prosenttia, mutta inflaation (8,1 %) myötä reaalipalkat jatkoivat pienenemistään (2,6 %) – tosin hitaimmin 14 kuukauteen. pysyi ennallaan, eli 5,8 prosentissa.

Venäläisten euromääräiset keskitulot pysyivät samalla tasolla kuin tammikuussa ja olivat noin 500 eurossa (12 kk. k/a). Ruplan devalvaation jatkuminen muihin valuuttoihin nähden heijastui venäläisten ulkomaanmatkailuun, joka laski viime vuoden kolmannella neljänneksellä 15 prosenttia.

Autokauppa jatkoi supistumistaan, mutta hitaammin kuin tammi- tai joulukuussa. Autokauppa hidastui helmikuussa 13,4 prosenttia.

Kielteistä

Yksityisiä pankkiluottoja otettiin arvoltaan 5,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna ja uusia asuntolainoja kappalemääräisesti 16,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Ongelmaluottojen osuus kääntyi taas lievään kasvuun (10,7 %) ja myös yritysten palkkarästien määrä kasvoi. Suorat investoinnit supistuivat varsin huomattavasti, eli 8,4 prosentilla viime vuoteen verrattuna.

Back top top