Skip to Content
Blogit

Miksi venäläiskuluttajat ovat edelleen passiivisia?

Venäjän taloustaantuman syvin kuoppa ohitettiin jo viime vuonna, mutta venäläiset kuluttajat tuntuvat edelleen olevan varovaisia kulutuksessaan. Tilanne on ristiriitainen, sillä virallinen inflaatio on ennätyksellisen alhaalla, tuotanto kasvussa useilla sektoreilla, työllisyysluvut kohtalaisen hyvässä kuosissa ja ruplan kurssi noin neljänneksen vuoden takaista vahvempi.

Makrotaloudellisista myönteisistä indikaattoreista huolimatta esimerkiksi tutkimusyhtiö Romirin kuluneella viikolla julkaisemasta Consumer Scan Panel -tutkimuksesta ilmenee, että venäläisten kulutusmenot ovat painuneet alimmilleen viiteen vuoteen. Kauppakeskusten kävijätilastot puolestaan osoittavat, että venäläiskuluttajat eivät vieläkään ole rohjenneet avata kukkaronnyörejään. Vähittäiskauppa on edelleen laskusuhdanteessa, tosin lievemmässä kuin vielä vuosi sitten.

Kaikesta päätellen makrotalouden positiiviset signaalit eivät vielä ole heijastuneet kotitalouksien arkeen. Tästä kielivät esimerkiksi kyselytutkimukset, joiden mukaan yhä suurempi osa uskoo, että median talousuutisointi antaa todellista tilannetta myönteisemän kuvan. Erään toisen tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista ei edelleenkään pidä nykyistä taloustilannettaan sopivana suurten hankintojen tekemiselle. Näin ajattelevien osuudessa ei kuluvan vuoden aikana ole juuri muutosta ollut.

Tilanne selittyy ainakin osittain kuluttajien psykologialla. Makrotaloudessa vertailukohtana käytetään tavallisesti vuoden takaista tilannetta, mutta kuluttajien vertailuperspektiivi voi ulottua paljon pitemmälle ajalle, kahden tai kolmenkin vuoden päähän. Kun siis esimerkiksi venäläisten reaalitulojen lasku hidastui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna enää vain 0,2 prosenttia, vuoteen 2014 verrattuna reaalitulot ovat laskeneet huomattavasti reippaammin. Erot selittyvät vertailuajankohdilla, eli sillä, että talousindikaattoreissa tavallisimmin käytetty vuoden takainen vertailutaso oli ennätyksellisen alhainen, kun taas vuosi 2014 (lähes) ennätyksellisen korkea.

Vaikutusta on tietysti myös sillä, mitä verrataan. Vaikka siis esimerkiksi joissain tietyissä tuoteryhmissä kuluttajien ostovoima on kasvanut, niin joissain muissa, esimerkiksi meijerituotteissa, se on huomattavasti laskenut. Tilastot kuvaavatkin keskivertokotitaloutta, joka vain harvoin vastaa todellisten kuluttajien omakohtaista tilannetta.

Vaikka viralliset tilastot keskivertokotitalouksien tilanteesta eivät aina kohtaa kuluttajien omakohtaisen kokemuksen kanssa, voivat myös kuluttajakyselyihin perustuvat tiedot olla ristiriidassa todellisen kulutuskäyttäytymisen kanssa.

Kotitalouksien nykyisessä tilanteessa on nimittäin nähty myös myönteistä kehitystä, ainakin jos sitä tarkastellaan trendien kautta. Reaalitulot ja vähittäiskauppa ovat edelleen laskussa, mutta lasku on selvästi loiventunut. Mikäli trendi jatkuu, molemmat saattavat kääntyä kasvuun jo kuluvan vuoden aikana. Tästä kielii esimerkiksi se, että kuluttajakyselyistä huolimatta kotitaloudet ovat alkaneet tehdä ainakin viime vuoteen verrattuna hieman enemmän suuria hankintoja. Venäjän autokauppa kääntyi maalis-huhtikuussa pitkästä aikaa kasvuun ja ulkomaanmatkailu alkoi kasvaa jo viime vuoden lopulla. Matkailun piristyminen on näkynyt venäläisten Suomessa tekemien tax-free-ostojen reippaana kasvuna ja Schengen-viisumien kysynnän lisääntymisenä Suomen Venäjän edustustoissa.

Huippuvuosina nähtyä venäläisten ostosmatkailuryntäystä Suomeen selitti eräiden tuoteryhmien osalta merkittävä hinnanero Suomen hyväksi. Hintaero vetovoimatekijänä poistui ruplan kurssin romahdettua vuoden 2014 loppupuolella. Rupla on nyt kuitenkin taas vahvistunut ja hintaeroa Suomen hyväksi on viime aikoina kasvattanut eräissä tuoteryhmissä (erityisesti meijerituotteissa) nähty kouriintuntiva hintojen kallistuminen Venäjällä. Kun tähän lisätään vielä se, että Venäjän elintarvikepakotteiden myötä osa suomalaisista brändeistä on kokonaan poistunut venäläiskauppojen hyllyiltä, voidaan perustellusti olettaa, että ostosmatkailu Venäjältä Suomeen on kääntymässä taas kasvuun. Pakotteiden alaisten elintarvikkeiden matkustajatuontia ei nimittäin ole kielletty, eikä pelättyjä ulkomaanmatkustamisen rajoituksiakaan ole ainakaan merkittävissä määrin toteutettu.

Pienellä viiveellä myös Venäjän kotimarkkinoilla tultaneen näkemään piristymistä. Viimeisen parin vuoden aikana kulutussektorille kertynyt patoutunut kysyntä alkanee purkautua viimeistään siinä vaiheessa, kun kuluttajien luottamus omaan talouteensa alkaa kohentua hitaan, mutta myönteisen talouskehityksen jatkuessa tarpeeksi pitkään.

Yrityspuolella on jo olemassa viitteitä patoutuneen investointikysynnän purkautumisesta. Tästä kielisi esimerkiksi se, että Suomen Tullin tilastojen mukaan eri tavararyhmien viennistä Suomesta Venäjälle kaikkein eniten kasvoivat tammi-helmikuussa juuri investointihyödykkeet, eli koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Tämä on erittäin myönteinen signaali Suomen Venäjän-viennille.

Back top top