Skip to Content
Blogit

Miten venäläiset kotitaloudet kokevat taloustaantuman?

Venäläinen tutkimuslaitos Levada-keskus julkaisi tuoreita tietoja tutkimuksestaan, jossa selviteltiin venäläisten kotitalouksien suhtautumista maassa vallitsevaan taloustaantumaan. Vaikka useat Venäjän makrotalouden indikaattorit ovat viime kuukausien aikana alkaneet osoittaa aiempaa myönteisempää trendiä, kotitalouksilla ei ainakaan vielä tunnu olevan kokemusperäistä havaintoa taantuman hellittämisestä: Kuluttajat ovat edelleen pessimistisiä ja taantuman uskotaan jatkuvan vielä pitkään. Osittain kuluttajien pessimismi selittyy kuitenkin psykologialla.

Tutkimuksen mukaan suurin osa venäläisistä (78 %) on kokonaan tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Venäjällä on käynnissä talouskriisi” kanssa. Eniten samaa mieltä tämän väittämän kanssa oltiin maaliskuussa 2016 (85 %). Hieman yllättävää, että lukema on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana vaihdellut vain vähän. Edes viime vuoden alkupuolella alkanut öljyn hinnan nousu ja sitä seurannut ruplan kurssin vaihtuminen ei ole muuttanut venäläisten käsitystä tässä asiassa. Valitettavasti kysymyksestä ei ole dataa pitemmältä aikaväliltä, sillä olisi ollut mielenkiintoista nähdä, milloin suurin osa venäläisistä on viimeksi ollut sitä mieltä, että Venäjällä EI ole talouskriisiä.

Melko muuttumattomina ovat pysyneet myös arviot talouskriisin jatkumisen kestosta. Vastaajista noin neljännes arvioi taantuman jatkuvan alle 1,5 vuotta, neljännes arvioi sen kestävän vähintään kaksi vuotta ja neljännes uskoo sen kestävän sitäkin kauemmin. Loput vastanneista kertoivat, että talouskriisin kestoa on tässä vaiheessa vielä liian vaikeaa arvioida. Toisin sanoen: joka toinen venäläinen uskoo taantuman jatkuvan vielä ainakin kaksi vuotta tai sitä pitempään.

Kyselytulosten ja tilastodatan välillä on huikea ero.

Sen sijaan kotitalouksien omakohtaisessa inflaation kokemisessa on viime kuukausina tapahtunut jo jonkinlaista muutosta myönteisempään suuntaan. Kyselytulosten ja tilastodatan välillä on tässä asiassa kuitenkin huikea ero.

Kysyttäessä: ”Kuinka paljon käyttämienne palvelujen ja tuotteiden hinnat ovat mielestänne vuoden aikana nousseet?”, 18 prosenttia vastanneista kertoi hintojen nousseen yli 50 prosenttia. Tasan kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli vielä 26 prosenttia vastanneista.

Hintojen kehitystä koskevassa kysymyksessä on selvästi nähtävissä ero virallisen inflaation ja kuluttajien omakohtaisen kokemuksen perusteella arvioidun inflaation välillä. Joulukuussa 2016 kuluttajahinnat olivat virallisten tilastojen mukaan nousseet 5,4 prosenttia vuoden takaisesta, mutta Levadan kyselytutkimuksessa vain joka seitsemäs vastaaja uskoi hintojen nousun jääneen alle 15 prosenttiin vuoden takaisesta. Valtaosa, eli 66 prosenttia vastanneista sen sijaan uskoo, että elintarvikkeet ovat kuluneen vuoden aikana kallistuneet 15-50 prosenttia. Siihen, että elintarvikkeet ovat kallistuneet 50 prosentilla, on todellisuudessa kulunut noin neljä vuotta.

Ristiriita selittyy osittain ihmisen psykologialla. Pyydettäessä vertailemaan hintojen muutosta vuoden sisällä, vastaajat eivät välttämättä osaa verrata nykyisiä hintoja tarkalleen vuoden takaisiin, vaan muistelevat usein nykyhetkeä selvästi edullisempaa hintaa, joka voi olla kahden tai kolmenkin vuoden takainen. Toisekseen hintojen muutoksia arvioitaessa arvioidaan usein sellaisten tuote- tai palveluryhmien hintoja, joiden muutos on ollut selkeintä, ja joiden muuttuminen juuri sen vuoksi on jäänyt parhaiten mieliin. Yleistä hintatasoa saatetaan siis arvioida kaikkein eniten kallistuneiden tuote- tai palveluryhmien mukaan. Osaltaan arvioihin vaikuttanee myös tiedotusvälineet, joissa hintojen kasvu oli pitkään uutisten kestoaihe.

Ehkäpä kotitalouksien pessimismi heijastuu käytännössä esimerkiksi siihen, että vähittäiskaupan volyymit eivät vielä joulukuussakaan alkaneet osoittaa minkäänlaisia toipumisen merkkejä.

Kyselytutkimuksissa kotitalouksilta tiedusteltiin myös sitä, kuinka suuri osuus perheen tuloista menee ruoan hankkimiseen. Kysymys on sikäli mielenkiintoinen, että se on ollut Levada-keskuksen kysymyspatteristossa mukana jo yli neljännesvuosisadan ja tarjoaa sen vuoksi laajan vertailuperspektiivin.

Tammikuussa 2017 kotitalouksista 66 prosenttia vastasi, että elintarvikemenojen osuus perheen tuloista on puolet tai sen alle. Kymmenen vuotta aiemmin näin arvioi vain hieman pienempi osuus, 57 prosenttia vastanneista. Kaikkein suurimman loven elintarvikemenot muodostivat venäläisten kotitalouksien menoihin vuonna 1993, jolloin peräti 56 prosenttia kotitalouksista kertoi käyttävänsä elintarvikkeisiin lähes kaikki tulonsa.

Tämän kysymyksen osalta kyselytutkimus on melko hyvin linjassa tilastodatan (mm. Ranepa, 2016) kanssa, jonka mukaan vuonna 2016 elintarvikemenojen osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista (ei siis tuloista) oli 38 prosenttia. Tässäkään tilastossa ei viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ole kovin suuria heittoja nähty.

Jo lähes puolet vastanneista kertoi luottavansa ruplaan.

Kyselytutkimuksessa selkeästi myönteinen tulos oli kuluttajien kohentunut luottamus ruplaan, mikä korreloi varsin selvästi ruplan kurssin vakautumisen kanssa. Kysyttäessä: ”Missä valuutassa kannattaa tällä hetkellä säilyttää säästöjään?”, jo lähes puolet vastanneista kertoi luottavansa ruplaan. Vielä vuosi sitten vain joka neljäs vastaaja kertoi olevansa valmis sitomaan säästönsä rupliin. Tässä kysymyksessä on siis palattu jo ruplan romahdusta edeltäneen luottamuksen tasolle.

Back top top