Skip to Content
Blogit

Rasvaako kallistuva öljy Venäjän talousveturin?

Venäjän kaupan ja makrotalouden indikaattorit antoivat joulu-tammikuussa ristiriitaisia signaaleja talouusindikaattoreiden trendeistä: Esimerkiksi ulkomaankaupan toipumisen trendi jatkui, mutta toisaalta eräiden muiden indikaattoreiden mollivoittoinen vire syveni.

Suomen tuonti ja vienti

Tuonti Venäjältä Suomeen hidastui joulukuussa -23 prosenttia, eli vähemmän kuin marraskuussa (-32 %). Jyrkimmillään pudotus oli viime vuoden huhti-toukokuussa, jolloin tuonti supistui yli 50 prosentin vauhtia. Koko vuoden osalta tuonti pieneni -31 prosenttia.

Venäjän-tuonnin osuus Suomen kokonaistuonnista oli viime vuonna 11 prosenttia, kun se vuotta aiemmin se oli 15 prosenttia.

Vienti Suomesta Venäjälle pieneni joulukuussa enää seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, vaikka vielä marraskuussa vienti hidastui lähes kolmanneksella. Jyrkimmillään pudotus oli viime vuoden tammi-, touko- ja marraskuussa, jolloin vienti väheni kunakin kuukautena yli 40 prosentilla. Koko vuoden osalta vienti pieneni -32 prosenttia.

Suomen viennistä Venäjän osuus oli viime vuonna enää kuusi prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli yli kahdeksan prosenttia. Tammikuussa viennin Venäjän-osuuden lasku näyttää pysähtyneen.

Venäjän ulkomaankauppa

Myös Venäjän ulkomaankaupan pudotus jatkoi hienoista hidastumistaan joulukuussa. Tuonti Venäjälle pieneni -29 prosenttia ja vienti -26 prosenttia. Ulkomaankaupan kokonaisarvo supistui joulukuussa -27 prosenttia, eli hieman vähemmän kuin marraskuussa (-30 %).

Ulkomaankaupan arvo supistui voimakkaimmin viime vuoden heinäkuussa, jolloin pudotusta oli lähes -42 prosenttia.

Öljyn hinta, ruplan kurssi ja BKT

Öljyn maailmanmarkkinahinnat jatkoivat nopeaa halpenemistaan ja tammikuussa Brent-öljyn keskihinta putosi jo 30,7 dollariin, eli 20 prosenttia joulukuuhun verrattuna. Öljyn hinnan putoaminen heikensi ruplaa ja kiihdytti myös sen volatiliteettia. Tammikuussa ruplan keskimääräinen eurokurssi painui lähes 85 ruplaan, eli alimmilleen koko historiansa aikana.

Venäjän tilastoviraston ennakkotietojen mukaan myös Venäjän BKT laski tammikuussa 0,1 prosentilla sen jälkeen kun sen lasku oli joulukuussa hetkellisesti pysähtynyt.

Muissa joulu-tammikuun talousluvuissa nähtiin sekä myönteisiä että kielteisiä signaaleita.

Myönteiset signaalit

Kuluttajahintojen inflaatio kääntyi selvään laskuun ja oli tammikuussa enää 9,8 prosentissa, kun vielä viime vuoden tammi-marraskuussa hintojen inflaatio kipitti yli 15 prosentissa. Inflaation hidastumisen myötä myös venäläisten reaalipalkkojen lasku hidastui tammikuussa -6,1 prosenttiin. Joulukuussa reaalipalkat pienenivät -8,4 prosentilla.

Teollisuustuotannon pieneneminen hidastui maltillisesti -2,7 prosenttiin joulukuussa nähdyn -4,5 prosentin pudotuksen jälkeen. Vähittäiskaupan pieneneminen hidastui sitäkin selkeämmin: joulukuun -15,3 prosentista tammikuun -7,3 prosenttiin.

Yksityisten luottojen määrä pysyi ennallaan, eli suunnilleen elo-joulukuun tasolla. Sen sijaan ongelmaluottojen osuus (lyhennykset yli 90 päivää myöhässä) oli lähtenyt jo loppuvuonna laskuun ja oli tammikuussa 10,5 prosenttia (joulukuussa 10,8).

Venäjän keskuspankin valuuttareservit jatkoivat tammikuussa hienoista kasvuaan ja niiden arvo oli tammikuun lopussa 371 miljardia USD. Myöskään Venäjän vararahastojen arvo ei laskenut viime vuonna ihan niin nopeasti kuin jossain aiemmin tehdyissä pessimistisimmissä ennusteissa arvioitiin. Tammikuun lopussa vararahastojen arvo oli 121 miljardia USD, mikä oli 39 miljardia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa.

Kielteiset signaalit

Ruplan voimakkaan heikkenemisen seurauksena kuluttajien euromääräinen ostovoima pieneni joulukuussa 379 euroon, eli pienimmilleen moneen vuoteen. Vielä tammikuussa heikentynyt euro-ostovoima ei kuitenkaan heijastunut venäläisten tax free -ostoksiin Suomessa, joiden volyymit palasivat lähes viime vuoden tasolleen.

Vaikka vähittäiskaupan pudotus taittui tammikuussa, autojen myynti takkusi selvästi. Tammikuussa autokauppa oli edelleen kolmanneksen pakkasella, vaikka alkuvuoden arvioiden mukaan sen pienenemisen olisi pitänyt hidastua huomattavasti selkeämmin. Tammikuun myyntivolyymit eivät tosin ole aiemminkaan indikoineet kovin hyvin autokaupan kehitystä loppuvuonna.

Yritysten rahoitusvaikeudet ja heikko usko talouteen heijastuivat pääomainvestointeihin, joiden selkeä pieneneminen jatkui tammikuussa. Pääomainvestoinnit pienenivät -8,4 prosenttia, eli suunnilleen saman verran kuin viime joulukuussa.

Halpeneva öljy nakersi myös sijoittajien uskoa Venäjän talouteen: Sekä dollaripohjainen RTS-indeksi että ruplapohjainen MICEX-indeksi laskivat tammikuussa selkeästi.

Kallistuva öljy luo odotuksia helmikuulle

Brent-öljyn maailmanmarkkinahinta pysytteli koko helmikuun ajan 30 dollarin yläpuolella ja nousi kuun loppupuolella jo 35 dollarin tuntumaan.

Venäjän ja eräiden OPEC-maiden helmikuussa tekemä päätös öljytuotannon jäädyttämisestä tammikuun tasolle osoitti, että suuret öljyntuottajamaat ovat valmiit tekemään yhteisiä sopimuksia markkinoita vakauttaakseen. Jäädyttämispäätös kohensi markkinoiden uskoa Venäjän talouteen ja helmikuun loppuun mennessä pörssikurssit olivat jo selvästi yli tammikuun keskitasonsa. RTS-indeksi oli kasvanut helmikuun lopussa lähes 11 prosenttia ja MICEX-indeksi yli kahdeksan prosenttia tammikuun keskitasoistaan.

Vuoden 2014 joulukuussa ruplan kurssi ajautui syöksykierteeseen ja shokki heijastui talouteen koko kevään ajan ja erityisen selvästi tammi-huhtikuussa. Vaikka viime vuoden joulukuussa alkanut ja tammikuussa jatkunut ruplan kurssin heikkeneminen on ollut myöskin nopeaa, markkinat ja kuluttajat ovat alkaneet tottua ruplan kurssin heilumiseen, eikä sillä ole tänä vuonna enää niin voimakasta heijastusvaikutusta kuin vuosi sitten.

Näiden tietojen valossa voinee varovaisesti olettaa, että talouden indikaattoreissa nähtäneen jonkinlaista piristymistä myös helmikuussa.

Back top top