Skip to Content
Blogit

Venäläisten palkat kääntyivät kasvuun mutta kulutus hiipuu. Miksi?

Kuluvan vuoden aikana venäläisten reaalipalkat ovat pitkästä aikaa kääntyneet maltilliseen kasvuun. Tilastolaitos Rosstatin mukaan reaalipalkat kasvoivat toukokuussa prosentin ja kesäkuussa jo 1,4 prosenttia. Myös euromääräinen keskipalkka on tänä vuonna kasvanut ruplamääräisen nimellispalkan ja ruplan eurokurssin vahvistumisen myötä. Kesäkuussa euromääräinen keskipalkka oli jo 530 euroa, kun se vielä tammikuussa jäi reippaasti alle 400 euroon.

Venäläisten ostovoiman maltillinen kasvu ei kuitenkaan ole heijastunut vähittäiskauppaan, joka on kuluvan vuoden ajan hiipunut 4-6 prosentin vauhtia. Ilmiö on poikkeuksellinen, sillä aiemmin reaalipalkkojen ja vähittäiskaupan välillä on ollut selvä korrelaatio.

Venäjän keskuspankki on etsinyt selitystä tähän ristiriitaan tuoreimmassa talouskatsauksessaan. Keskuspankin mukaan ilmiötä selittää pääosin kolme tekijää: ravintolaruokailun suosion kasvu, talouden epävarmuudesta johtuva kotitalouksien säästökuuri sekä eläkkeiden ja valtionsektorien palkkojen jäädyttäminen.

Erityisesti selitys ravintolaruokailun suhteellisen lisääntymisen vaikutuksesta vähittäiskauppaan tuntuu äkkisältään ontuvalta, vaikka tarkemmin ajateltuna siinä voi hyvinkin olla perää. Viettäessäni heinäkuussa pari viikkoa Pietarissa, tulin kiinnittäneeksi huomiota siihen, että erityisesti tunnetut ja trendikkäät ravintolat näyttivät taas houkuttelevan asiakkaita viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta. Esimerkiksi asuinlähiössäni toimiva ketjuravintola oli arki-iltoinakin jo lähes täysi, vaikka vielä viime vuoden loppupuolella saman paikan ovi kävi vain harvakseltaan.

Tuloerot kasvussa

Muutos johtuu talousasiantuntijoiden mukaan siitä, että palkat ovat viime kuukausina kasvaneet nopeimmin erityisesti korkeimmissa tuloluokissa, eli sellaisissa talouksissa, joissa on ollut mahdollista vähentää elintarvikeostoja ravintolaruokailun kustannuksella. Ravintolasektorikin on tosin viime kuukausina jatkanut pudotustaan, mutta selvästi hitaammin kuin vähittäiskauppa. Tämä ero näkyy vähittäiskaupassa, sillä elintarvikkeiden osuus siitä on edelleen varsin suuri, eli noin 49 prosenttia.

Suurimmalla osalla kotitalouksista usko talouteen ei kuitenkaan ole vielä palautunut, mistä keskuspankin mukaan kertoo kotitalouksien edelleen korkea säästöaste: heinäkuussa venäläistaloudet siirsivät tuloistaan yli 13 prosenttia säästöihin. Myös keskuspankin teettämät kyselytutkimusten tulokset kertovat samaa: kesäkuussa 66 prosenttia venäläisistä kertoi säästäneensä hankinnoissaan ja noin puolet vastaajista sanoi, että oli lisännyt säästämistään viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana.

Keskuspankin mukaan tilastot osoittavat, että palkat ovat kasvaneet nopeimmin hyvin palkatuilla aloilla. Samaan aikaan kuluttajatutkimukset kertovat, että nykyisessä tilanteessa erityisesti keskiluokkaiset kuluttajat ohjaavat kasvaneita tulovirtojaan säästöihin. Tämä lienee suurin selittävä tekijä sille, että vähittäiskauppa jatkaa takkuamistaan keskipalkkojen kasvusta ja inflaation tasaantumisesta huolimatta.

Tällä hetkellä valtionsektorin työntekijöiden palkat on pääosin jäädytetty

Kolmanneksi selitystekijäksi keskuspankki arvioi sen, että reaalipalkkojen hienoisesta kaskusta huolimatta eläkkeiden reaalitaso on hiipunut vuositasolla 4,4 prosenttia. Edellisen talouskriisin jälkeen nopeasti noussut raakaöljyn maailmanmarkkinahinta johti aiemman kulutuskäyttäytymisen pikaiseen paluuseen, jota siivittivät erityisesti valtionsektorin palkankorotukset ja eläkkeiden indeksikorotukset. Tällä hetkellä valtionsektorin työntekijöiden palkat on pääosin jäädytetty ja eläkkeiden indeksikorotuksia on toteutettu vain noin kolmanneksella inflaation tasosta.

Tästä voidaan tehdä kaksi oletusta.

Osittain kulutuksen kasvua hidastavat psykologiset tekijät: erityisesti hyvä- ja keskituloisilla kotitalouksilla olisi jo varaa lisätä kulutustaan, mutta talouden epävarmuuden jatkuessa ylimääräisiä tuloja ohjataan mieluummin säästöihin. Tämä potentiaali saattaisi realisoitua varsin nopeastikin talouden signaalien kohentuessa ja patoutuneen kysynnän purkautuessa kulutukseen. Sen sijaan valtionsektorin ja eläkeläisten ostovoiman kasvu joutuu odottelemaan öljyn hintojen toipumista, sillä Venäjän hallituksella on jo nyt täysi työ karsia menoja valtion budjetin alijäämän jatkaessa kasvuaan.

Mikäli ensimmäinen oletus realisoituu, tietäisi se piristysruisketta Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille, joiden kuluttajatuotteet on perinteisesti suunnattu pääosin hyvä- ja keskituloisille kansalaisille. Toisen oletuksen toteutumista puoltaisivat taas lähestyvät parlamentti- ja presidentinvaalit, joissa nykyinen valta on tukeutunut perinteisesti valtiontalouden työntekijöiden ja eläkeläisten kannatukseen. Vaalit kuitenkin lähestyvät kovaa vauhtia, mutta vastausta kysymykseen ”Mistä rahat?”, ei vielä ole löytynyt.

Back top top