Skip to Content
Tapahtumaraportit

Jäsentilaisuus: ”Brexit, Trump ja Venäjä”

SVKK:n kevätkausi polkaistiin keskiviikkona vauhdikkaasti käyntiin mielenkiintoisella ja ajankohtaisella keskustelutilaisuudella, jossa aiheena olivat Britannian EU-eron ja Donald Trumpin valinnan vaikutukset globaaliin kaupankäyntiin, maailmanpolitiikkaan ja Venäjään.

Aiheesta olivat alustamassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Instituutioiden ajasta diilien aikaan

Risto E.J. Penttilä analysoi Brexitiä ja Yhdysvaltain presidentinvaalitulosta ja arvioi niiden vaikutuksia muun muassa länsimaiden Venäjä-suhteisiin. Penttilän mukaan on yleisesti arvioitu, että Trump ja Putin löytävät toisensa, sillä heidän maailmankuvansa ovat samankaltaiset.

Penttilä harmitteli, että länsi ei aikoinaan halunnut avata instituutioitaan Venäjälle. Nykyisessä tilanteessa näyttääkin siltä, että sopimukset alkavat korvata instituutioiden toimintaan perustuvia päätöksentekoprosesseja ja että suurvalta-ajattelu on tekemässä paluutaan maailmanpolitiikkaan.

— Suurvaltapolitiikka nostaa päätään, eikä pelkästään Venäjällä. Esimerkiksi Kiina ei ole koskaan edes halunnut integroitua instituutioihin tai globaaleihin pelisääntöihin ja Brexitin myötä myös Britannia on palaamassa itselleen perinteiseen suurvaltapoliittiseen ajattelutapaan, Penttilä sanoi.

Penttilän mukaan myös Ranskassa gaullistinen ajattelutapa on kevään vaalien tuloksesta riippumatta lisääntymässä.

— Toisin sanoen YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaista viisi on palaamassa suurvaltapoliittisiin toimintamalleihin. Trump ja Putin eivät siis ole poikkeuksia, Penttilä sanoi.

Diilejä ja nollasummapeliä

Petri Vuorion mukaan ”Trump-kortti” on tullut vahvasti mukaan Venäjään liittyviin kysymyksiin ja keskusteluihin.

— Kun aiemmin sanottiin, että Venäjä, Venäjä, Venäjä, niin nyt sanotaan: Venäjä, Venäjä, Trump.

Vuorio arvioi, että Venäjän ja Yhdysvaltain suhteita tulee määrittelemään se, minkälaisen neuvonantajaryhmän Trump ympärilleen kokoaa. Vuorio muistutti myös, että Trump ja Putin eivät ole koskaan tavanneet henkilökohtaisesti.

— Trump on diilintekijä ja myöskään Putin ei halua päätyä omasta näkökulmastaan lose-win -diiliin. On mielenkiintoista nähdä, miten he tulevat henkilökohtaisella tasolla toimeen toistensa kanssa. Syntyykö luottamus?

Mahdollisia Trumpin ja Putinin välisen diilaamisen kohteita saattavat Vuorion mukaan olla esimerkiksi Syyria, ISIS, Iran tai Ukraina.

Vuorio arvioi, että maiden väliset suhteet tulevat nykyään vallitsevalta ”pakastintasolta” todennäköisimmin lämpenemään.

Kiinalainen juttu

Sekä Penttilän että Vuorion alustuksissa myös Kiinalla oli vahva rooli tulevaisuuden kehityksessä.

Penttilän mukaan Yhdysvallat saattaa kohdistaa katseitaan entistä enemmän Kiinaan, mikäli se ei onnistu saamaan Venäjää tiiviimmin saman neuvottelupöydän ääreen. Tämä olisi eräänlaista toisintoa Nixonin kauden kylmän sodan tasapainon heiluttamisesta Kiinaa lähentymällä, mikä lopulta johti myös Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteiden lämpenemiseen. Vastaavanlainen détente voisi Penttilän mukaan olla mahdollinen myös nykytilanteessa.

Petri Vuorio toisaalta muistutti, että sekä Venäjällä että Kiinalla on yhteinen tavoite haastaa Yhdysvaltain maailmanpoliittista valtaa ja tässä tavoitteessaan – sekä samalla myös taloudellisessa yhteistyössä – Kiina ja Venäjä ovat lähentyneet toisiaan.

— Venäjä ja Kiina haastavat Yhdysvaltoja. Ne varovat astumasta toistensa varpaille, mutta ajavat samalla myös omia agendojaan. Jos Putin käyttää muiden kanssa judoa, niin Kiinan kanssa hän pelaa shakkia. Taloudellisessa mielessä maiden yhteistyö ei kuitenkaan ole ollut mikään menestys, Vuorio arvioi.

Kykyä on, mutta onko tahtoa?

Lopuksi Petri Vuorio antoi kriittistä palautetta eräille raporteille, joiden mukaan Venäjän talous ei kykenisi uudistumaan.

— Kyllä se kykenee ja on joiltain osin uudistunutkin. Kyse on enemmänkin siitä, uudistuuko se tarpeeksi.

Vuorio vertasi Venäjän talouskehityksen vaihtoehtoja käytetyllä ja uudella henkilöautolla ajamiseen.

— Vanhalla autolla ajaessa silovikit istuvat kuskin paikalla, suunnan määrää geopolitiikka ja takamatka muihin kasvaa. Suomen vienti Venäjälle pysyy tällaisessa tilanteessa nykyisellään ja investointeja ei juuri tehdä.

Vuorion mukaan toinen vaihtoehto, tosin hieman yltiöoptimistinen, on uusi ajopeli, eli talousjärjestelmän uudistuminen. Silloin Venäjän talouden kasvupotentiaali voisi olla huomattavakin.

— Tällaiseen kehityksen mahdollisuuteen viittaisi se, että Aleksei Kudrin on nimetty presidentinhallinnon alaiseen komissioon valmistelemaan talousreformia, ja että joulukuussa Putin määräsi hallituksen valmistelemaan reformiohjelman käyttöönottosuunnitelman. Iso muutos on myös se, että Trumpin valinnan kautta Venäjälle on auennut takaportti suunnan muuttamiseen ja eräänlaisiin ”kunniallisiin kompromisseihin” joissakin kiistanalaisissa kysymyksissä.

Alustusten jälkeen Penttilä, Vuorio ja SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen vastasivat kuuntelijoiden kysymyksiin ja kommentteihin.

Back top top