Skip to Content
Tapahtumaraportit

SVKK:n jäsentilaisuudessa keskusteltiin Venäjän taloudesta ja tulevaisuudesta

SVKK Clubissa keskusteltiin torstaina ajankohtaisista aiheista teemalla Venäjän talous ja tulevaisuus maailmanpolitiikan pyörteissä.

Tapahtuman avasi SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen, minkä jälkeen SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho alusti aiheesta. Lopuksi sana oli vapaa.

SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen avasi tilaisuuden.

Rekolainen totesi tyytyväisenä, että Venäjän-kaupassa on tapahtumassa maltillinen käänne positiiviseen. Samaa viestitti Aho, jonka mukaan Venäjän talous kasvaa, investointeja tehdään enemmän ja inflaatio näyttää laskevan jopa alle tavoitetason.

Kasvu on Ahon mukaan silti hidasta – noin kahden prosentin luokkaa – ja inflaation lasku lisää painetta laskea korkoja.

– Yksi huoli, jota Venäjän taloudessa ei ole pitkään aikaan ollut, on, että inflaatio painuu liian alas, Aho huomautti.

Venäjän tavoitetaso tälle vuodelle on neljä prosenttia, mutta jo heinäkuussa luku oli 3,9.

Neljä ilmiötä

Ahon mukaan niin Venäjällä kuin muuallakin maailmassa havaitaan tällä hetkellä neljä suurta ilmiötä.

Niistä ensimmäinen on demografinen haaste – eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa kaikkialla. Väestörakenne muuttuu ja eläkkeellä saatetaan olla yhtä pitkään kuin työelämässä.

Toinen ilmiö on vääjäämättä etenevä globalisaatio. Sitä ei Ahon mukaan pysäytä edes Venäjän, Yhdysvaltain tai Kiinan nationalistinen kauppapolitiikka, sillä maat ovat riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta.

Aho huomautti, että Krimin kriisin jälkeen Euroopan unionin osuus Venäjän viennistä ei ole laskenut kuin muutaman prosentin ja on yhä miltei 50 prosenttia.

– Edelleen Eurooppa on täysin dominantti Venäjän kauppakumppani, ja siihen ei ole odotettavissa mitään suuria muutoksia, hän summasi.

Toisaalta Ahon mukaan on syytä seurata, milloin Venäjä alkaa pitää Kiinan silkkitie-hanketta jopa uhkana – taloudellisen vallankäytön mukana voi seurata poliittista vallankäyttöä.

Tilaisuuteen osallistui runsaasti kauppakamarin jäseniä.

Kolmas ilmiö on ympäristön huomioiminen, joka alkaa muuttua yhä enemmän liiketoiminnaksi. Kuluva vuosi onkin nimetty Venäjällä ympäristövuodeksi.

– Tapa, jolla Venäjä tällä hetkellä esimerkiksi jätteitään käsittelee, niin sillähän ei ole tulevaisuutta. Sen on pakko investoida näihin asioihin huomattavasti enemmän, Aho kertoi.

Neljäs ilmiö on geopolitiikan paluu keskusteluun. Se oli Ahon mukaan painunut unohduksiin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjällä ei käsitelty Neuvostoliiton kokemusta ja geopoliitikka alkoi nousta takaisin esiin 90-luvusta toipumisen jälkeen.

Venäjän onkin Ahon näkemyksen mukaan valittava, toimiiko se yhteisillä pelisäännöillä, vai yrittääkö itsepintaisesti pelata omilla säännöillään.

Mitä Suomen on tehtävä?

Keskustelussa pohdittiin paljon suurvaltojen ajankohtaisia kysymyksiä, kuten Venäjän ja Japanin suhteita sekä Pohjois-Koreasta johtuvia jännitteitä.

Tärkeä kysymys on luonnollisesti se, mitä Suomen on tehtävä Venäjän suhteen kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Ahon mukaan Suomi on asemoinut itsensä hyvin pitämällä talouspakotteet ja kahdenväliset suhteet erillään.

Aho ohjeisti, että tärkeintä on pysyä Venäjän markkinoilla, mitoittaa riskit oikein ja olla hereillä uusien mahdollisuuksien avautuessa. On panostettava venäjän kielen osaamiseen, Venäjän tutkimukseen ja seurantaan sekä infrastruktuuriin, kuten rataverkkoon ja raja-asemiin.

Samalla pitää olla valmis lähtemään rohkeasti Venäjän markkinoille, sillä riskittömiä markkinoita ei olekaan.

– Ei saa olla sinisilmäinen, mutta pitää olla valmis ottamaan riskejä Venäjällä, Aho linjasi.

Back top top