Skip to Content
Venlan artikkelit

Aiber Networks tarjoaa suoran reitin Venäjälle

Syvällä maan uumenissa Tampereen Härmälässä sijaitsee luolasto, joka aikoinaan louhittiin Valmetin lentokonetehtaan tarpeisiin. Sotien aikana pääkonttorina toimineessa pomminvarmassa luolastossa on myöhemmin ollut Valmetin koelaboratorio ja varaosahalli. Israelilais-venäläinen Aiber Networks muokkaa luolastosta nyt huippumodernia konesalia.

Teksti: Taneli Dobrowolski // Kuvat: Aiber Networks, Taneli Dobrowolski

Luola oli käyttämättä lähes 20 vuotta, kunnes Aiber Networksin toimitusjohtaja Pekka Järveläisen tuttava huomasi tilojen soveltuvan erinomaisesti konesalikäyttöön. Noin 20-30 metrin syvyydessä sijaitseva luola tarjoaa palvelimille turvalliset tilat. Suomen otollinen sijainti ja kehittynyt dataliikenneinfra mahdollistavat puolestaan suoran ja nopean yhteyden Venäjälle.

— Yrityksen perustajat huomasivat luolan mahdollisuudet ja päättivät rakentaa sinne konesalin. Itse tulin projektiin mukaan ensin IT-konsultiksi ja myöhemmin toimitusjohtajaksi, Aiber Networksin toimitusjohtaja Pekka Järveläinen kertoo.

Kun millisekunnit ratkaisevat

Dataliikenteen näkökulmasta Suomen etuna moniin muihin eurooppalaisiin valtioihin on Soneran aikoinaan rakentama suora valokaapeliyhteys Venäjälle. Kaapeli yhdistää Tampereen Vaalimaan kautta Pietariin, Moskovaan ja jopa Kiinaan. Suomi onkin yksi harvoista maista, joka on suoran valokaapeliyhteyden päässä Pekingistä.

— Tavanomaisessa nettiliikenteessä operaattori tarjoaa edullisimman reitin, joka ei yleensä ole kaikkein lyhin. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomen ja Venäjän välinen verkkoliikenne kulkee tavallisimmin Tukholman tai Amsterdamin hubien kautta. Me voimme tarjota asiakkaillemme niin sanotusti suoran piuhan Venäjälle, mikä tarkoittaa myös pienintä mahdollista vasteaikaa, Järveläinen selvittää.

Olemme käytännössä osa Pietarin lähiverkkoa

Pekka Järveläinen osoittaa eron käytännön esimerkillä ottamalla Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimistolta yhteyden Tatarstaniin. Käytössä on ”tavallinen” reitti ja vasteajaksi muodostuu 130 millisekuntia.

— Suoralla valokaapeliyhteydellä Suomesta Pietariin päästään noin 5-8 millisekunnin vasteaikoihin, joten olemme käytännössä osa Pietarin lähiverkkoa. Vasteaikojen ero ei näy kovin helposti tavalliselle netinkäyttäjälle, mutta sillä on suuri merkitys esimerkiksi verkkopeleissä, videostriimauksessa tai logistiikkaviestinnässä, Pekka Järveläinen kertoo.

Kehitys menee jatkuvasti eteenpäin ja uudet hankkeet sitovat Suomea yhä tiiviimmin osaksi globaalia tiedon valtatietä. Suomalainen Cinia on tänä vuonna rakentanut suoran merikaapeliyhteyden Saksaan, joka entisestään nopeuttaa ja lyhentää verkkoliikennettä Suomen, Venäjän ja Saksan välillä.

Kysyntä kasvaa kuin pullataikina

Tällä hetkellä Aiber Networksin palvelimet sijaitsevat vuokratiloissa Tampereella. Härmälän luolastoon rakennettavan palvelinsalin rakennuslupahakemukset ovat vetämässä ja hankkeelle etsitään nyt pääinvestoijia ja ankkuriasiakkaita. Tuleva konesali täyttää pankkien palvelinten sijoittamiselle asetetut määräykset – sitä tuvallisempia tiloja on vain armeijan käytössä.

Pilvipalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja Venäjällä sitä kiihdyttää nopeasti kehittyvä verkkokauppa. Järveläisen mukaan yritys saa Venäjältä tarjouspyyntöjä noin 3-4 kertaa enemmän kuin Suomesta. Suomessa sijaitsevat palvelimet tarjoavat nopean Venäjä-yhteyden lisäksi myös muitakin houkuttimia.

— Suomi sijaitsee samalla aikavyöhykkeellä kuin Pietari, Moskova, Itä-Eurooppa ja Israel, joten asiakkaille voidaan tarjota käyttötukea ”virka-aikaan”. Myös luotettava lainsäädäntömme toimii houkuttimena: Suomessa poliisi ei esimerkiksi voi marssia palvelinsaliin ja vaatia asiakkaiden dataa nähtäväksi ilman oikeuden päätöstä, Järveläinen korostaa.

Luotettavuudella on merkitystä erityisesti Venäjällä, jossa omat palvelimet on perinteisesti haluttu pitää yrityksen sisällä. Järveläisen mukaan luottamus ulkopuolisia pilvipalvelutoimittajia kohtaan on siellä perinteisesti ollut alhainen.

— Se on oikeastaan yksi suurimmista haasteistamme Venäjällä, jossa joudumme kouluttamaan asiakkaitamme siihen, että tällaiset palvelut kannattaa hankkia ulkopuolelta.

Pekka Järveläinen. Kuva: Taneli Dobrowolski

Rohkeasti Venäjälle

Aiber Networks hakee aktiivisesti asiakkaita Venäjältä. Kysyntää palveluille on erityisesti sellaisissa venäläisyrityksissä, joilla on tytäryrityksiä ulkomailla.

— Riskikertoimet lähteä omin päin Venäjälle ovat aina korkeat. Olemme kuitenkin tutustuneet sikäläisiin kumppaneihimme tarkasti ja riskejä madalletaan muun muassa osaavan paikallisen henkilökunnan ja ammattitaitoisten lakimiesten avulla, Järveläinen kertoo.

Venäläiset asiakkaat arvostavat korkealle ”Made in Finland -leimaa”

Suomi on Venäjästä katsottuna lähin laadukkaita konesalipalveluita tarjoava länsimaa. Järveläinen muistuttaa, että suomalaista osaamista arvostetaan Venäjällä myös IT-aloilla. Yrityksellä on asiakkainaan esimerkiksi suuri moskovalainen peliyritys ja Kazanissa toimiva IT-yrityskeskus.

— Meillä alustat pyörivät suomalaisella teknologialla ja venäläiset asiakkaat arvostavat korkealle ”Made in Finland -leimaa”. IT-alalla tukiprosessien on oltava viimeisen päälle kunnossa, ylläpidossa on oltava ammattilaisia töissä ja myös raudan pitää olla tip-top. Korkeasta laadusta ollaan valmiita myös maksamaan. Venäläiset asiakkaat tilaavat palvelimiinsa yleensä tarkkaan valittua modernia rautaa.

Maassa maan tavalla

Venäläinen lainsäädäntö elää turbulenttista vaihetta ja erityisesti IT-alalla säädökset ovat muuttuneet nopeasti. Viime vuonna sydämentykytyksiä aiheutti Venäjän uusi henkilötietolaki, joka velvoittaa säilyttämään kansalaisten henkilötiedot Venäjän rajojen sisäpuolella olevilla palvelimilla. Lakimuutos oli Aiber Networksin tiedossa jo toimintaa aloittaessa, joten sen vaatimukset on osattu ottaa alusta alkaen huomioon.

— Perusperiaate on se, että ensimmäinen kopio henkilötietodatasta säilytetään aina Venäjän rajojen sisäpuolella. Monien globaalien yritysten osalta tämä on ollut haastavaa, sillä ohjelmistot eivät erottele henkilötietoja kansalaisuuksien perusteella. Esimerkiksi kansainvälisille verkkokaupoille lakimuutos oli iso juttu, Järveläinen harmittelee.

Henkilötietolaista on liikkunut monenlaista tietoa. Jossain yrityksissä on esimerkiksi pelätty, että lainmuutoksen myötä henkilötiedot joutuvat vääriin käsiin Venäjällä. Järveläisen mukaan pelot eivät kuitenkaan täysin pidä paikkaansa, sillä asiakkaan yksityisyys voidaan Venäjälläkin suojata esimerkiksi kryptaamalla ja salaamalla henkilötiedot. Mahdolliset luovutuspyynnöt voivat koskea vain Venäjän kansalaisten tietoja ja niistäkin vain identiteettitietoja.

Pelkään, että tällä hetkellä monet suomalaiset yritykset tuhlaavat mahdollisuuksiaan kun eivät lähde Venäjälle

Poliittinen ilmasto on muuttunut parin vuoden aikana vaikeammaksi ja se on väkisinkin heijastunut myös bisnekseen. Aiber Networksissa varauduttiin siihenkin, että sen ulkomaalainen tausta voisi aiheuttaa ongelmia. Pelot ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi.

— Toisaalta nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on ollut sellainenkin vaikutus, että Venäjän markkinoilta on poistunut useita amerikkalaisia IT-yrityksiä, mikä on avannut markkinoita uusille tulokkaille. Pelkään, että tällä hetkellä monet suomalaiset yritykset tuhlaavat mahdollisuuksiaan kun eivät lähde Venäjälle. Kielimuurikaan ei ole este, sillä IT-maailmassa puhutaan englantia ja kulttuurillisesti venäläiset ovat aika lähellä suomalaisia, Järveläinen muistuttaa.

Pekka Järveläisen mukaan heikentynyt rupla avaa uusia tilaisuuksia myös Venäjän IT-aloille. Osaava venäläinen työvoima on nyt edullista ja se avaa mahdollisuuksia esimerkiksi helpdesk-palveluille.

— Maailmalla ollaan jo hieman kyllästytty intialaisiin helpdeskeihin ja Venäjällä olisi muutenkin laadukkaampaa osaamista tarjolla. Kysyntä on kovaa ja länsimaisia toimijoita Venäjällä vain vähän. Siinä olisi markkinarako joka kannattaisi käyttää hyväkseen, Järveläinen vinkkaa.

Artikkeli on julkaistu Venla-lehdessä 3/2016

Back top top