Skip to Content
Venlan artikkelit

Jokainen roska on arvokas – Lassila & Tikanoja kannustaa ympäristöajatteluun Venäjällä

Lassila & Tikanojan (L&T) Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan pääkonttorin skandinaavisen modernista sisustuksesta on ensisilmäyksellä vaikeaa päätellä, että tiloissa toimii jätehuoltoalan yritys. Tarkkasilmäisimmät vierailijat huomaavat kuitenkin ympärillään vihjeitä yrityksen päätoimialasta ja sen yritysfilosofiasta: Vastaanottoaulan odotustilojen kalusteet on valmistettu kierrätysmateriaaleista ja kokoustilojen diginäytöiltä voi seurata reaaliaikaista jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyvää dataa.

Teksti: Taneli Dobrowolski // Kuvat: Lassila & Tikanoja

Suomi ja monet muut länsimaat ovat siirtymässä kulutusyhteiskunnasta kiertotalouteen: Jätekatokset ovat muuttumassa kierrätysraaka-ainekaivoksiksi ja roskakuskitkaan eivät ole enää roskakuskeja, vaan raaka-aineiden kerääjiä. Sama kehitys on vääjäämättä edessä myös Venäjällä, jossa tällä polulla tosin otetaan vasta ensiaskelia. Itänaapurissa jo yli kymmenen vuotta toiminut L&T on tässä kehityksessä vahvasti mukana.

Pioneerina tiedekaupungissa

Ville Vainio

Lassila & Tikanojan Venäjä-historia on verrattain tuore, sillä menossa on vasta yhdestoista toimintavuosi Venäjällä. Liiketoimintajohtaja Ville Vainio on vastannut yhtiön Venäjä-toiminnoista nyt neljä vuotta.

– L&T halusi lähteä hakemaan Suomen lähialueilta kasvua ja päätti ottaa yhdeksi kohteekseen myös Venäjän – maan, jossa jätettä varmasti riittää. Odotuksissa oli jo tuolloin, että Venäjän jätelainsäädäntöä lähdetään kehittämään sellaiseen suuntaan, joka tukisi liiketoimintaamme, Vainio kertoo.

L&T:n etabloituminen Venäjälle kulki hieman tavanomaisesta poikkeavaa reittiä. Venäjä-toiminnot käynnistettiin Moskovan alueella sijaitsevassa Dubnan kaupungissa, joka on maan merkittävin ydinfysiikan tutkimukseen keskittyvä tiedekaupunki. Strategisesti tärkeästä tutkimusalaistaan johtuen 120 kilometriä Moskovasta pohjoiseen sijaitseva Dubna oli vielä 50-luvulle saakka niin sanotusti ”suljettu kaupunki”, eikä sitä merkitty edes kaikkiin karttoihin.

Reilut kymmenen vuotta sitten Dubna päätti laittaa jätehuoltonsa kerralla kuntoon ja kutsui tehtävään suomalaisyrityksen. Jätehuollon modernisointi oli kaupungille myös imagokysymys, joten laadukkaaksi ja tehokkaaksi tiedetty L&T sopi tähän tehtävään erinomaisen hyvin.

– Ensimmäiseksi laitoimme kuntoon jätteidenkuljetuskaluston. Hankimme länsimaista kuljetuskalustoa, jonka kapasiteetti oli keskimäärin viisinkertainen kaupungissa aiemmin käytettyihin jäteautoihin verrattuna. Nykyisestä kalustostamme noin 90 prosenttia on länsimaalaista, Ville Vainio selvittää.

Lähes autonomisesti Venäjällä

L&T:llä on Venäjällä kaksi tytäryritystä, joita molempia luotsaa venäläinen toimitusjohtaja. Yrityksillä on yhteensä 250 työntekijää, 70 jätekuljetusautoa ja oma jätteenkäsittelylaitos. Käsittelylaitoksella jätteet lajitellaan ja niistä erotellaan kierrätyskelpoinen materiaali, joka paalataan ja myydään teollisuudelle uusiokäyttöön. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman korkeaan kierrätysasteeseen, joka alentaa mm. kaupunkilaisten jätehuollon kustannuksia ja vähentää kaatopaikalle ohjautuvan jätteen määrää.

Perustoimintojen lisäksi Venäjän-yksiköissä hoidetaan myös tukitoimet, muun muassa viestintä, IT ja HR. Toiminta on vuosien saatossa laajentunut Dubnan lisäksi myös muutamaan muuhun keskikokoiseen kaupunkiin Moskovan alueella.

Venäjän tytäryhtiöt toimivat melko itsenäisesti, minkä on mahdollistanut todella hyvä paikallinen johto.

Kysyttäessä emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välisistä johtamisjärjestelyistä, Vainion vastauksissa korostuu, miten tärkeää on löytää Venäjälle luotettava ja asiansa osaava johto.

– Annamme Venäjällä toimiville yhtiöille taloudelliset tavoitteet ja strategiset linjaukset ja he hyväksyttävät meillä esimerkiksi suurimmat investointinsa. Muutoin Venäjän tytäryhtiöt toimivat melko itsenäisesti, minkä on mahdollistanut todella hyvä paikallinen johto.

Molemmilla L&T:n Venäjä-yhtiöillä on sama toimitusjohtaja. Yhtiöiden hallituksissa työskentelee paikallisten johtajien lisäksi myös emoyhtiön suomalaisia edustajia. Toiminta on sen verran itseohjautuvaa, että työmatkoja Venäjälle lankeaa Vainiolle vuosittain keskimäärin vain noin neljästä kuuteen.

— Meillä on paikan päällä kvartaalipalavereita ja eräitä muita tapaamisia, mutta sellaisia tarpeita tai huolenaiheita, että sinne joutuisi useammin matkustamaan, ei ole syntynyt, sanoo Vainio.

Yhtenä tärkeänä linkkinä emoyhtiön ja Venäjän-tytäryhtiöiden välillä toimii venäjänkielentaitoinen kehityspäällikkö, joka avustaa Suomessa päätettyjen toimintamallien implementoimisessa Venäjällä. Venäjälle viedään muun muassa länsimaalaista prosessiosaamista ja tehokkuustavoitteita.

Johtamiskulttuurien erot

Liiketoimintakulttuureissa on eri maiden välillä selviä eroja, jotka ovat tullet Vainiolle tutuiksi kansainvälisissä työympäristöissä. Johtamiskäytänteissä Vainio on ”suoraan puhumisen” puolestapuhuja.

– Kun Venäjällä käsitellään jotain asioita, siellä halutaan yleensä kertoa vain hyviä uutisia, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Sellaisissa tapauksissa asioita täytyy pystyä käsittelemään perinpohjaisesti, jotta siihen liittyvät negatiivisetkin puolet alkavat tulla esille. ”Vaadi itseltäsi asioiden kirkastamista”, Vainio neuvoo.

Olen huomannut, että tavoitteiden saavuttaminen on hankalaa, jos et ole ”yksi heistä”

Kuten monet muutkin Venäjällä toimivat suomalaisliikemiehet, myös Vainio pitää henkilökohtaisten suhteiden merkitystä ensiarvoisen tärkeänä. Jos asiat haluaa saada rullaamaan, on ihmisiin luotava henkilökohtainen suhde.

– Olen huomannut, että tavoitteiden saavuttaminen on hankalaa, jos et ole ”yksi heistä”. Etäiseksi et voi Venäjällä jäädä. Heittäytymällä mukaan ihmisten läheispiiriin rikotaan jää ja kärsivällisesti kuuntelemalla saadaan toisen näkökulma selville.

Vaikka L&T:n Venäjä-yksiköt toimivat melko itsenäisesti, ei etäjohtamismalliin kokonaan siirtyminen kuitenkaan toimisi. Yksi peruste tälle on se, että venäläiset ottavat hyvin mielellään vastaan positiivista palautetta henkilökohtaisesti.

– Suomessa tällainen voi tuntua hieman hassulta, mutta venäläisille on tärkeää, että jokainen johtaja pääsee kertomaan yksityiskohtaisesti yksikkönsä asioista ja että hän saa muilta huomiota. Positiivista palautetta arvostetaan varsinkin suomalaiselta, joka ei sitä luonteensa vuoksi kovin helposti anna. Venäläiset ovat ylpeitä saavutuksistaan ja voivat pettyä, jos niitä ei huomioida, Vainio neuvoo.

Venäjä uudistaa jätelainsäädäntöään

L&T:lle riittää Venäjällä sarkaa kynnettäväksi: Valtavassa maassa on arviolta kymmenen tuhatta virallista ja noin 50 000 epävirallista kaatopaikkaa. Kiertotalouteen sen hyötyine ja mahdollisuuksineen Venäjällä on alettu heräillä vasta viime aikoina. Kehitys polkaistaan käyntiin lainsäädännön avulla.

– Kierrätykseen ohjaavaa jätelainsäädäntöä on lähdetty uudistamaan ja uudistusten piti astua voimaan viime vuonna. Asia on kuitenkin pahasti vaiheessa, eikä uutta lainsäädäntöä ole päästy vielä ottamaan kokonaisvaltaisesti käyttöön. Arvioisin, että siihen menee vielä kaksi-kolme vuotta, Ville Vainio kertoo.

Vainion mukaan yksi lainsäädännön uudistusprosessin näkyvimpiä tuloksia tähän mennessä on ollut se, että kaatopaikkojen lukumäärää on alettu vähentämään. Tavoite ei kuitenkaan ole ongelmaton toteuttaa, sillä jätteiden kärrääminen kaatopaikalle on edelleen se kaikista edullisin tapa päästä eroon jätteistä.

– Ongelmana on se, että venäläisten kaatopaikkojen porttihinnat ovat hyvin alhaisia; noin kahdeksan euroa jätetonnilta. Suomessa vastaavasta määrästä jätettä joutuu maksamaan 150 euroa. Korkeat porttihinnat houkuttelisivat investoimaan kierrätystä edistäviin ratkaisuihin, mutta Venäjällä tällaiset investoinnit eivät ole taloudellisesti järkeviä, Vainio harmittelee.

Tulevaisuuden kannalta on hyödyllistä muokata nuorten asenteita ekologisen ajattelun suuntaan, mutta suurin vaikutus tavoitteiden toteutumiseksi juuri tällä hetkellä on lainsäädännöllä

Lainsäädännön lisäksi myös kansalaisten asenneilmastolla ja sen muokkaamisella on tärkeä merkitys ympäristönsuojelun kannalta. Venäjällä jätehuoltoa on totuttu pitämään osana kunnallista infrastruktuuria ja kuluttajien on vaikeaa hyväksyä esimerkiksi kunnallisten jätemaksujen korotuksia. L&T pyrkii osaltaan vaikuttamaan tähän asenneilmapiiriin järjestämällä koululaisille oppitunteja ympäristöajattelusta.

– Tulevaisuuden kannalta on hyödyllistä muokata nuorten asenteita ekologisen ajattelun suuntaan, mutta suurin vaikutus tavoitteiden toteutumiseksi juuri tällä hetkellä on lainsäädännöllä. Kun se on kunnossa, niin venäläiset kyllä lähtevät mukaan kaikkeen siihen mihin se velvoittaa, Vainio uskoo.

Ville Vainio toivoo, että Venäjän jätelainsäädännön uudistus toteutuisi nykyistä nopeammassa aikataulussa. Uudistus avaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

– Toivoisin, että lainsäädäntö muuttuisi nykyistä enemmän ympäristöä ja samalla myös meidän liiketoimintaamme tukevammaksi. Venäjällä ei vielä ole yleistynyt ajattelutapa siitä, että jätteet pitäisi ymmärtää raaka-aineiksi. Pelkästään jo jätteenpoltosta saatavan energian lisäarvoa ei aina ymmärretä, sillä maassa mielletään olevan energiaa muutenkin yli omien tarpeiden.

Vainio uskoo, että suomalaisille toimijoille olisi Venäjällä mahdollisuuksia, sillä meillä pitkä kokemus ja vankka osaaminen tällä alalla.

– Venäjällä tyypillisesti monissa asioissa mennään hitaasti eteenpäin, mutta kun takarajat alkavat häämöttää, voidaan saada paljon aikaan hyvin lyhyessäkin ajassa. Venäjällä tarvitaan jätehuollon osaamista ja sitä saa meiltä Suomesta. Jossain vaiheessa tulee väistämättä murros ja silloin kysyntä tätä osaamista kohtaan tulee kasvamaan, Vainio ennustaa.

Back top top