Skip to Content
Venlan artikkelit

Ruukki Constructionille lokaalisuus on etu

Venäjän talouden haasteista huolimatta Ruukki Constructionilla menee Venäjällä suunnitellun mukaisesti. Tilauskirjat ovat täyttyneet ja alkuvuoden osalta myyntikään ei näytä jäävän pahasti viime vuoden varjoon. Nykytilanteessa yhtiön etuna Venäjällä on vahva lokaalisuus. Venlan toimitus haastatteli Ruukki Constructionin Venäjä-toimintojen johtajaa Jussi Tuiskua.

Jussi Tuisku

Ruukki Construction on osa ruotsalaista SSAB-teräskonsernia. Se on siis yhtiö yhtiössä, jota johdetaan Ruukki Construction Oy:n hallituksen kautta. Ruukki Construction on puolestaan jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen joista yksi on Venäjä. Jussi Tuisku toimii yhtiön johtoryhmässä ja vastaa yhtiön toiminnoista Venäjällä.

— Jos yhtiössä halutaan pitää Venäjä-toiminnot hanskassa ja ohjaksissa, pitää johtoryhmässä olla aina joku Venäjästä vastaava henkilö. Venäjä on erityinen toiminta-alue ja se vaatii markkinoiden ymmärtämistä, osaamista ja niihin panostamista, 20 vuotta idänkaupan kuvioissa toiminut Tuisku kertoo.

Ruukki Construction on tunnettu brändi Venäjällä ja yksi alansa markkinajohtajista. Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta on ruplamääräisesti laskettuna ollut viime aikoina noin kymmenen prosentin luokkaa. Ruplan kurssivaihtelut ovat tosin heijastuneet osuuteen selvästi – vahvan ruplan aikoina osuus oli parhaimmillaan liki viidennes.

50 vuotta itänaapurissa

Ruukki Constructionin juuret ovat 1960-luvun alkupuolella perustetussa Rautaruukissa, joka pian perustamisensa jälkeen alkoi tehdä kauppaa myös itään. Ensimmäiset edustustot avattiin Venäjälle 1990-luvulla ja yhtiön tuotemerkki Rannila nousi maassa vahvaksi brändiksi samalla vuosikymmenellä.

Jussi Tuisku kuvailee Ruukki Constructionia nykymuodossaan suomalaisomisteiseksi paikalliseksi yhtiöksi. Lokaalisuus onkin ollut selkeä etu Venäjän nykyisessä taloustilanteessa.

— Talouden taantumasta tai talouspakotteista Ruukki Construction ei ole ainakaan kovin merkittävästi kärsinyt. Suunnittelu, raaka-aineet ja tuotanto ovat kaikki paikallisia – samoin asiakaskunta. Markkinaosuuttamme emme ole Venäjällä menettäneet ja tuotantovauhti on edelleen noin 600 rakennusta vuodessa, Tuisku summailee.

Kriisissä ei koskaan ole helppoa.

Jussi Tuiskun mukaan länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet ovat kuitenkin näkyneet viime aikoina yhtiön asiakaskunnassa esimerkiksi siinä, että isoimmat asiakkaat ovat lykänneet projektejaan rahoitusvaikeuksiensa vuoksi. Venäläisten rahoittajapankkien pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille on tukossa.

— Jos yrityksen oma liiketoiminta on kunnossa, niin rahoitusta voi vielä saada, mutta se on suhteellisen kallista. Kriisissä ei koskaan ole helppoa, mutta onneksemme olemme vahva toimija myös Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa, josta viime aikoina on tullut noin viidennes kaikista tilauksista, Tuisku toteaa.

Yhtiön Venäjän-koti on Kalugassa

Ruukki Constructionin pääkonttori on Helsingin Käpylässä ja sen Venäjä-toimintojen keskipiste Kalugan alueen koilliskulmassa sijaitsevassa Obninskissa. Obninsk on reilun sadan tuhannen asukkaan kaupunki ja merkittävä teollisuuskeskittymä. Ruukki Construction on kaupungin suurimpia työnantajia.

Yhtiö päätyi Kalugaan yritysoston kautta vuonna 2006, jolloin se osti obninskilaisen Ventall-yrityksen. Nyt Obninskissa valmistetaan muun muassa rakennusten teräsrunkoja, paneeleita ja kattoja.

Jussi Tuisku kehuu aluetta ja muistuttaa, että paikallishallinnon viranomaisilla ja päättäjillä on Venäjällä ollut aina suuri merkitys liiketoimintaympäristöön.

— Strategisesti sijainti on mahtava. Alueen pääkaupunkiin Kalugaan on noin tunnin ajomatka ja Moskovan kaupungin rajalle vain seitsemän minuuttia. Etuna liiketoiminnalle on myös se, että Kalugan kuvernööri, Anatoli Artamonov, on saanut paljon aikaan suotuisten toimintaolosuhteiden kehittämiseksi. Meillä on myös hyvät ja toimivat suhteet Obninskin kaupunginjohtajaan, Tuisku paljastaa.

Kalugan alue on kehittynyt vauhdilla ja kansainvälisten investointien myötä alueen liikenneyhteyksiä on kohennettu. Tänä vuonna Kalugan kaupungissa otetaan uudelleen käyttöön 2000-luvun alkupuolella rahoitusvaikeuksien vuoksi suljettu Grabtsevon kansainvälinen lentoasema. Osa aseman terminaalirakennusten komponenteista tulee Ruukki Constructionilta. Kotikaupunkiinsa Obninskiin yhtiö on rakentanut esimerkiksi uuden Olymp-liikuntakeskuksen.

”Aktiivinen myynti on kaiken A ja O”

Venäjä on viime vuosina alkanut panostaa yhä enemmän omaan maatalous- ja elintarviketuotantoon ja se on näkynyt myös Ruukki Constructionin tilauskirjoissa. Vuonna 2014 Ruukki toimitti suurkanalan Joškar Olaan.

— Kanalan rakentaminen saattaa kotimaiseen korvaan kuulostaa näpertelyltä, mutta todellisuudessa kyse on meidän osaltamme 35 miljoonan euron projektista ja lattiapinta-alaltaan 480 000 neliömetrin tuotantotilasta. Sinne mahtuu jo kana jos toinenkin, Tuisku naurahtaa.

Muista suurista projekteista Tuisku mainitsee muun muassa Samaraan valmistuvan 157 000 neliömetrin liikekeskuksen, Vladivostokiin kohoavan 67 000 neliön kauppakeskuksen ja Moskovan alueella rakenteilla olevan 42 000 neliömetrin varastokompleksin.

— Maantieteellisesti projektimme kattavat koko Venäjän. IVY-maista olemme mukana Azerbaidzhanissa, Georgiassa, Kazakstanissa ja Valko-Venäjällä. Koska toiminta-alueemme on maantieteellisesti näin laaja, olemme kehittäneet kevyille rakennuksille konseptin, jossa ne voidaan toimittaa tilaajille vaikka merikonteissa kasausohjeinen, Jussi Tuisku kertoo.

Venäjän talousvaikeuksista huolimatta asiakkaita riittää edelleen. Jussi Tuiskun mukaan yksi menestyksen tärkeistä osatekijöistä on aktiivinen myyntityö ja markkinointi. Ruukki Constructionin Venäjän myyntiorganisaation palkkalistoilla on 40 henkilöä yhteensä kahdeksassa myyntikonttorissa eri puolilla Venäjää ja IVY-maita.

— Aktiivinen myynti on kaiken A ja O. Haluamme päästä projekteihin käsiksi jo mahdollisimman lähellä niiden alkupäätä. Pääosa kaupoista tehdään suoraan sijoittajien ja loppukäyttäjien kanssa. Ruukki Constructionin brändi Venäjällä on vahva ja olemme näkyvästi mukana myös digitaalisessa markkinoinnissa. Vuosittain osallistumme lähes pariin kymmeneen messutapahtumaan joko itsenäisesti tai partnereiden kanssa. Viime syksynä järjestimme myös laajan energiatehokkuusseminaarin, Tuisku luettelee.

Energiatehokkuusajattelu lyö läpi Venäjälläkin

Venäläisessä rakennussuunnittelussa energiatehokkuudelle ei perinteisesti ole annettu kovinkaan suurta painoarvoa – energiaa kun Venäjällä tuntuu riittävän yli omienkin tarpeiden. Jussi Tuiskun mukaan ääni kellossa on nyt kuitenkin muuttumassa.

— Viime aikoina uutta on ollut se, että rakennusten energiatehokkuuteen on alettu kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota. Rakentamisen energiavaatimukset ovat olleet kirjattuina lakiin jo pitkään, mutta erityisesti tänä vuonna viranomaiset ovat alkaneet vaatia energiatehokkuustodistuksia järjestelmällisesti. Energiatehokkuudesta onkin nähtävästi tulossa eräänlainen rakennusalan trendi myös Venäjällä, Tuisku arvelee.

Aiemmin ikkunan avaaminen oli käytännössä ainoa tapa säädellä huoneen lämpöä.

Energiatehokkuusajattelun yleistymiseen ovat vaikuttaneet eittämättä myös Venäjällä toimivat länsirakentajat ja ulkomaiset Venäjälle asettuneet yritykset, jotka tuovat mukanaan omat standardinsa esimerkiksi EU:sta. Venäläiset investoijatkin ovat alkaneet ymmärtää, että rakennuksen energiatehokkuuden kasvaessa sen käyttökulut laskevat.

— Aiemmin ikkunan avaaminen oli käytännössä ainoa tapa säädellä huoneen lämpöä. Eräällä talvisella työmatkallani yövyin hotellihuoneessa, jossa sisälämpötila lähenteli kolmeakymmentä astetta. Lämpötermostaattia ei ollut, ja huonetta sai viileämmäksi vain ikkunaa avaamalla. Silloin tosin huoneeseen tulvahti rapsakka -20 asteen pakkasilma. Ajattelutapojen muuttuessa joku tulee vielä rikastumaan termostaattien myymisellä Venäjällä, Tuisku ennustaa ja iskee silmää.

Toinen selkeä trendi on Tuiskun mukaan ollut tuonnin korvaaminen ja tuotannon lokalisointi. Ruukki Constructionin liiketoimintojen kannalta asia on pelkästään myönteinen.

— Olemme voimakkaasti mukana kaikessa mitä Venäjä lokalisoi, koska meille se tarkoittaa entistä enemmän hommia. Työtä riittää myös muille, sillä esimerkiksi maatalouden tuotantolaitosten teknologia tuodaan ulkomailta, esimerkiksi Saksasta ja Hollannista. Voimakas lokalisointi antaa hyviä mahdollisuuksia monille eurooppalaistoimijoille, Jussi Tuisku arvioi.

Uralle mahtuu vähittäiskauppaa ja rakentamista

Espanjassa lapsuutensa viettäneelle Jussi Tuiskulle on kertynyt jo 20 vuoden kokemus Venäjällä toimimisesta. Venäjä-ikkuna avautui vuonna 1995, kun mies työskenteli Suomessa SOK:n vähittäiskaupan parissa. Moskovan Stockmannilla avautui paikka, jota hän päätti hakea.

— Sen hetkiset näytöt vähittäiskaupasta riittivät, vaikka en ollut koskaan käynytkään Moskovassa. Edessä oli kolmen kuukauden kielikurssi ja laukkujen pakkaaminen Moskovan-junaan. Venäjä oli erittäin mielenkiintoinen markkina ja nuoren miehen urakehityksen kannalta huipputilaisuus, Tuisku muistelee.

Ensimmäisestä Venäjä-komennuksestaan lähtien Jussi Tuisku on käytännössä asunut lähes koko ajan Moskovassa, jossa hän perusti myös perheen.

— Moskovasta joko tykkää tai ei. Jos sitä ei koe kodikseen, voi siellä olla todella tuskallista. Ensimmäistä kertaa Moskovaan tullessani vastassa oli jumalaton helle, mutta vanhalle Espanjan-asujalle se oli vain miellyttävää, Tuisku kertoo.

Tuiskun viimeisiä tehtäviä Stockmannilla oli laajentumishanke, jota varten hän kasasi ympärilleen 350 hengen organisaation uutta tavarataloa varten. Siinä vaiheessa alkoi tulla tunne, että vähittäiskaupassa on nyt kaikki kokeiltu.

— Juuri niihin aikoihin puhelin soi ja langan päässä tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa alaa Venäjällä pysyen. Elettiin vuotta 2004 ja siihen mennessä olin työskennellyt lähes koko ikäni vähittäiskaupassa, Tuisku muistelee.

Ala vaihtuikin vähittäiskaupan esimies- ja johtotehtävistä teollisuuden pariin. Miehen uraputki kulki Kuusakosken ja YIT:n kautta nykyisen työnantajan palvelukseen vuonna 2009. Ruukilla Tuisku vastasi viime syksyyn asti teräksen myynnistä Venäjälle ja IVY-maihin. Keväästä 2011 hän on vastannut myös rakentamisen liiketoiminnasta Venäjällä ja IVY:ssä. Tuisku vastaa siis nykyään Ruukki Constructionin Venäjän ja IVY:n liiketoiminnasta ja raportoi Ruukki Constructionin toimitusjohtajalle Marko Somermalle. Työ vie miestä ympäri Venäjää ja IVY-maita.

— Pitää mennä sinne, missä bisnes ja asiakkaat ovat, Tuisku kertoo.

Konkarin vinkit Venäjän-kauppaan

Kokeneelta idänkauppiaalta kannattaa aina muistaa kysyä vinkkejä liiketoimintaan Venäjällä. Tuiskun povitaskuun niitä onkin kertynyt jo tuhti nippu, jota hän jakaa mielellään myös muille.

— Oma fiilis on se, että oli kyseessä sitten mikä tahansa yritys tai bisnes, niin oma kotipesä pitää olla kunnossa ja omat vahvuudet ja strategiat selvillä. Myös kotiläksynsä pitää tehdä hyvin. Venäjälle lähteminen ei ole enää samanlaista kermankuorintaa kuin aikaisemmin, kun kaikki raaka-aineetkin olivat vielä puoli-ilmaisia. Kokeilemaan ja onneaan onkimaan sinne ei kannata mennä, vaan jos menee, niin menee sitten tosissaan. Organisaatioon pitää myös saada mukaan sitoutuneita tekijöitä. Pelkkä kielitaito ei vielä riitä, vaan pitää olla myös substanssiosaamista, sillä organisaation johtaminen Venäjällä on ehkä vähän erilaisempaa lännessä. Venäjällä tarvitaan vielä tiettyä vahvaa johtajuutta, Tuisku luettelee.

Hyvien työntekijöiden löytäminen ja heidän motivoiminen talossa pysymiseen on aiempaa vaikeampaa.

Jussi Tuiskun mukaan Venäjä on edelleen suurien mahdollisuuksien maa, mutta menestyäkseen pitää osata toimia myös alati kiristyvässä kilpailussa.

— Haasteena on esimerkiksi se, että Venäjällä on korkea työllisyysaste ja hyvien työntekijöiden löytäminen ja heidän motivoiminen talossa pysymiseen on aiempaa vaikeampaa. Venäläiset yritykset ovat nopeita kehittymään ja oppimaan ja ulkomaalaisen toimijan on tästä syystä kyettävä pitämään omasta osaamisestaan lujasti kiinni. Ne venäläiset asiakkaat joita minä olen tavannut, kiertävät jatkuvasti maailmaa ja ovat innokkaita kokeilemaan uutta. Venäjälle on syntynyt kuin tyhjästä uusia yrityksiä, jotka ovat onnistuneet kahmimaan itselleen mielettömiä markkinaosuuksia. Se ei ole enää helppo markkina. Ei riitä, että lukee konsultin kalvolta Venäjän olevan mahdollisuuksien maa. Pitää myös valmistautua perinpohjaisesti, Tuisku neuvoo.

Se, että olemme suomalaisia, on Venäjällä suuri plussa.

Jussi Tuiskun mukaan suomalaisuus on asia, jota Venäjällä kannattaa tuoda esille – erityisesti nykyisessä tilanteessa.

— Olemme paikallisesti toimiva kansainvälinen yhtiö ja meillä on Venäjällä vahva brändi. Se, että olemme suomalaisia, on Venäjällä suuri plussa. Nykyisessä tilanteessa vain harvalle uskalletaan antaa 60 – 100 prosentin ennakkomaksuja ja jos uskalletaan, niin suomalaisille, sillä meidät tunnetaan velvollisuutensa hoitavina ja vastuunsa kantavina, Tuisku muistuttaa.

Venäjän talousnotkahduksessa myös Ruukki Construction on joutunut sopeuttamaan toimintaansa Venäjällä. Volyymit ovat laskeneet ja irtisanomisiltakaan ei ole vältytty, kun suuria kauppoja on lykätty tulevaisuuteen parempia aikoja odottamaan. Tuiskun mukaan idänkauppa ei kuitenkaan ole katoamassa minnekään.

— Venäjää ei tarvitse pelätä ja turhat illuusiot kannattaa heittää romukoppaan. Minä itse rakastan Venäjällä toimimista. Kun osaat kielen ja olet ihmisten kanssa tekemisissä, niin se on loistava työympäristö. Bisnes on bisnes ja se ei ole katoamassa minnekään, Tuisku sanoo.

Teksti: Taneli Dobrowolski // Kuvat: Ruukki Construction

Back top top