Skip to Content
Venlan artikkelit

Uutta virtaa uusiutuvasta energiasta

Venäjän käyttämästä sähköenergiasta noin kaksi kolmasosaa tuotetaan fossiilisilla energialähteillä ja vajaa kolmannes vesi- ja ydinvoimalla. Vaihtoehtoisten energianlähteiden, kuten esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta, on ollut vain alle kaksi prosenttia. Venäjän vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energianlähteiden potentiaali on kuitenkin valtava ja teoriassa sillä voitaisiin tyydyttää vaikka koko maan energiantarve. Uusiutuvan energian kehitystä Venäjällä ovat kuitenkin hidastaneet vähäiset investoinnit. Niitä halutaan lisätä nyt valtion tuki- ja kannustinjärjestelmin.

Teksti: Taneli Dobrowolski // Kuvat: LUT

Vaihtoehtoisten energian tuotannon kasvattaminen on haasteellinen tavoite maassa, jossa on valtavat fossiilisen energian varannot ja olemassa oleva infrastruktuuri niiden hyödyntämiseksi. Poliittista halua uusiutuvan energian osuuden kasvattamiselle tuntuisi Venäjälläkin kuitenkin olevan. Valtiollisessa energiatehokkuusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vaihtoehtoisien energian osuus kaikesta energiantuotannosta kasvaisi nykyisestä alle parista prosentista 4,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja kymmeneen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Asiantuntija-arvioiden mukaan nykyisellä kehitysvauhdilla näistä tavoitteista ollaan kuitenkin jäämässä jälkeen.

Investointihankkeita on hidastanut energian alhaisesta hinnasta johtuva riski matalasta tuottotasosta vaihtoehtoisen energian investoinneille. Riskiä kasvattaa myös uusiutuvaan energiatuotantoon käytettävän teknologian suhteellisesti korkeampi hinta perinteisiin teknologioihin verrattuna.

Näitä riskejä on pyritty nyt pienentämään Venäjällä pari vuotta sitten voimaan astuneella Renewable Projects Competitive Selection -ohjelmalla. Hallituksen käynnistämän ohjelman tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan sähköntuotannon osuutta investointivelvoitesopimusmallin avulla. Investointivelvoitesopimusten perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan, millä taataan investoinnin tuottotaso.

Asiaa lopputyössään tutkineen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) maisteriopiskelija Mariia Kozlovan mukaan kannustinjärjestelmän ansiosta tuuli-, aurinko- ja pienimuotoisella vesivoimalla energiaa tuottavat uusiutuvan energian investoinnit voivat olla investoijalle kannattava sijoitus. Kannattavuuden edellytyksenä kuitenkin on, että tehtävät investoinnit pääsevät Venäjän valtion täysimääräisen tuen piiriin.

Fortum rakentaa tuulivoimapuiston Venäjälle

Ohjelmaa on hyödyntänyt muun muassa Fortum, joka on kertonut aloittavansa 35 megawatin tuulipuiston rakentamisesta Uljanovskiin. Investoinnin arvo on noin 65 miljoonaa euroa.

— Fortum on seurannut uusiutuvien energiamuotojen kehitystä Venäjällä jo pitkään ja Uljanovskin hanke täytti vaatimuksemme muun muassa tuuliolosuhteiden, verkkoon kytkemisen, kysynnän sekä uusiutuvan energian tuen osalta. Tuulivoimalahanke on Fortumin ensimmäinen Venäjällä, Fortumin talousviestintäpäällikkö Pauliina Vuosio kertoo Venlalle.

Fortumin hanke on tällä hetkellä (tammikuu 2016) ainoa tukiohjelman puitteissa toteutettava tuulivoimahanke Venäjällä. Tuulivoimahankkeen lisäksi tukiohjelmaan on hyväksytty kaksi vesivoimahanketta ja 20 aurinkovoimahanketta. Kaikkien hankkeiden yhteenlaskettu nettosähköteho on 365 megawattia, mikä on noin puolet Olkiluodon ydinvoimalan reaktorin nimellistehosta. Hankkeet on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2019 mennessä ja niiden arvo on yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Venäjän kannustinohjelman puitteissa olisi mahdollista tukea huomattavasti suurempaakin määrää hankkeita.

Kuva: LUT

Julkisilla tuilla ohjataan yhteiskunnan kehitystä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Olli Pyrhösen mukaan erilaiset julkiset investointituet ovat normaali tapa ohjata yhteiskunnan kehitystä ja niitä on käytetty muidenkin yhteiskunnan kannalta tärkeiden rakenteiden kehittämiseen. Myös energiajärjestelmien kehittämisessä tukitoimet ovat luonnollinen tapa tukea ja ohjata infrastruktuurin uusiutumista haluttuun suuntaan

— Uusiutuvan energian investoinnit ovat lähes kaikissa maissa käynnistetty yhteiskunnan tukitoimin. Perusteena on ollut muun muassa se, että uusiutuva energia on päästötöntä ja sen käyttöönotto tukee ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Kaupallisessa toiminnassa investointipäätökset perustuvat hankkeiden kannattavuuteen. Vaikka jo nykytilanteessa tuulivoimalla tuotetun sähköenergian hinta on hyvissä tuulioloissa kilpailukykyistä muuhun tuotantoon nähden, voidaan tukitoimilla kuitenkin vähentää investointeihin liittyviä riskejä esimerkiksi sähköenergian hintavaihtelua vastaan ja siten vauhdittaa investointeja ja energiajärjestelmän monipuolistamista uusiutuvan tuotannon suuntaan, sanoo Olli Pyrhönen.

Markkinoita myös suomalaiselle osaamiselle?

Renewable Projects Competitive Selection -ohjelmaan hyväksytyillä hankkeilla tulee olla määritelty kotimaisuusaste, joka tästä vuodesta alkaen on tuulivoimahankkeissa ollut varsin korkea: 65 prosenttia. Tuulipuistoihin tarvitaan tuulimyllyjen lisäksi paljon muutakin tekniikkaa ja järjestelmiä sekä tietysti työvoimaa hankkeen toteuttamiseen. Kotimaisuusastevaatimus on siis mahdollista täyttää, vaikka varsinainen tuulivoimateknologia olisikin ulkomaalaista.

Voisiko suomalaisille tuulivoimateknologialle olla kysyntää Venäjällä toteutettavissa tuulipuistohankkeissa?

Professori Olli Pyrhösen mukaan Suomessa on viime vuosina käynnistetty runsaasti tuulivoimahankkeita, joiden myötä on syntynyt uutta osaamista sekä tuulivoimaprojektien totuttamisessa, että tuulivoiman teknologiaratkaisuissa erityisesti infrastruktuurin osalta. Nyt Suomen tuulivoiman tariffikiintiö on täyttymässä ja uusia hankkeita ei aloiteta ennen kuin kehitteillä oleva uusiutuvan energian uusi tukijärjestelmä on otettu käyttöön. Siksi Suomessa olisi runsaasti kapasiteettia tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen myös naapurimaissa.

— Suomalaiset toimijat olisivat ilman muuta kiinnostuneita tuulivoimaprojekteista myös Venäjällä, mikäli Venäjä olisi aikeissa lisätä tuulivoimainvestointeja. Toki markkina kiinnostaisi myös muita eurooppalaisia toimijoita, mutta suomalaisten etuna on muun muassa kylmän ilmaston aiheuttamien erityisvaatimusten hallitseminen. Hankkeiden toteuttamisen kannalta tärkeässä roolissa on myös riittävä kannattavuus ja investointeihin liittyvien taloudellisten riskien hallinta. Näihin voidaan vaikuttaa tarkoituksenmukaisella tukipolitiikalla, Olli Pyrhönen arvioi.

LUT selvitti uusiutuvan energian potentiaalia Venäjällä

Viime vuoden lopulla ilmestyneessä selvityksessään Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat mallinsivat uusiutuvan energiajärjestelmän Venäjälle ja Keski-Aasiaan. Tulokset osoittavat, että uusiutuvat energiamuodot ovat edullisin vaihtoehto ja voivat tehdä Venäjästä erittäin energiakilpailukykyisen alueen. Täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen on mahdollista, koska alueella on paljon erilaisia uusiutuvan energian lähteitä. Mallinnettu järjestelmä perustuu tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaan sekä bio- ja geotermiseen energiaan.

— Käsittääksemme tämä on ensimmäinen kerta, kun Venäjälle ja Keski-Aasian valtioille on mallinnettu täysin uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä. Se osoittaa, että Venäjästä voi tulla yksi maailman energiakilpailukykyisimmistä alueista, sanoo LUT:n aurinkotalousprofessori Christian Breyer.

Fakta

Venäjän sähköntuotanto alkoi hiipua Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja kävi pohjalukemissaan 1990-luvun loppupuolella, minkä jälkeen se kääntyi taas kasvuun. Nykyisin sähköntuotanto on kasvanut jo samalle tasolle kuin 1990-luvun alussa, mutta kasvu on viime vuosina taittunut muun muassa ilmaston lämpenemisen ja Venäjän teollisuustuotannon hidastumisen myötä.

Artikkeli on julkaistu SVKK:n jäsenlehti Venlan numerossa 1/2016

Back top top