Skip to Content
Venlan artikkelit

Venäjän jäteinfrastruktuuri kuntoon suomalaista alan osaamista hyödyntämällä

Nykyisin vain noin neljä prosenttia Venäjällä syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään, ja yli 90 prosenttia sijoitetaan kaatopaikalle. Venäjällä onkin ajankohtaista ratkaista, miten nykyisin kaatopaikalle ohjautuvat jätteet käsitellään jatkossa – päätyvätkö ne kierrätyslaitokseen, polttokattilaan, kaatopaikalle vai hallitsemattomasti luontoon.

Teksti: Anna Virolainen, asiantuntija, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry

Politiikalla ja lainsäädännöllä on tärkeä rooli, kun halutaan löytää keinot jätteiden kierrättämisen lisäämiseen sekä uusioainesmarkkinoiden kehittämiseen. Suomen ja Venäjän kohdalla pätevät osittain samat lainalaisuudet jätehuollon kehittämisen saralla. Mietittävänä on erityisesti se, miten kehittää aikaa kestävä ja kierrätystä tukeva jäteinfrastruktuuri. Haasteena jäteinfrassa ovat käsittelylaitosten pitkät käyttöiät ja takaisinmaksuajat.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäen mukaan Venäjän keskeisin jätteisiin liittyviä haaste on heikko ja puutteellinen jätehuollon infrastruktuuri. Myös lainsäädännön noudattamattomuus on haaste, sillä osa jätteistä päätyy luontoon ja osa harmaan talouden toimijoille.

— Harmaa talous on turvallisuus-, verotus- ja ympäristölainsäädäntöjen ulottumattomissa, kiteyttää Rauhamäki.

Jätehuollon infrastruktuurin kehittämisessä ja palvelujen toteuttamisessa suomalaiset alan yritykset ovat edelläkävijöiden joukossa nykyaikaisten jätehuoltoratkaisujen tarjoajina. Myös jätepolitiikan ja lainsäädännön saralla Suomella on tarjota hyviä käytänteitä ja esimerkkejä. Venäjän muuttuva jätemarkkina tuleekin nähdä mahdollisuutena suomalaisille kiertotalousyrityksille.

Toimiva jäteinfrastruktuuri on lähtökohta

Toimiva jätehuolto vaatii hyvää infrastruktuuria, joka käsittää tehokkaat keräys- ja kuljetusratkaisut sekä sopivan yhdistelmän erilaisia jätteenkäsittelymuotoja eri jätevirroille siten, että jätteiden käsittelyllä on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset. Viime vuosina on alettu painottamaan myös taloudellisia vaikutuksia, sillä jätteet sisältävät arvokkaita raaka-aineita, joiden jalostaminen luo uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa.

Nykytiedon valossa voi todeta, että materiaalien kierrättäminen on kokonaistaloudellisesti järkevintä yhteiskunnalle. Myös jätteenpolttoa tarvitaan, sillä kaikkia jätteitä ei ole järkevää yrittää kierrättää materiaalina. Jätteiden poltto on myös lämmöntuotannon kannalta kustannustehokas vaihtoehto, kunhan samalla panostetaan myös materiaalien kierrätykseen.

Jätehuolto noudattaa pääpiirteittäin samanlaista kehityskaavaa kaikkialla maailmassa. Ensin kukin omalla tavallaan vastaa synnyttämiensä jätteiden hävittämisestä: hautaamalla, kasaamalla tai polttamalla. Jätteiden organisoimaton hävittäminen aiheuttaa yleensä aina paikallisia ympäristö- ja terveysongelmia, minkä vuoksi lopulta päädytään keskitettyjen kaatopaikkojen perustamiseen.

Esimerkiksi ”Ympäristönsuojelu Leningradin alueella vuosina 2007-2010” -kehitysohjelmassa kartoitettiin yli 300 luvatonta kaatopaikkaa. Miten kehityspolku jatkuu tästä, riippuu paljon poliittisesta tahtotilasta ja viranomaistyöstä. Kaatopaikkakäsittelystä on luontevaa siirtyä järjestelmään, joka edistää materiaalien ja raaka-aineiden talteenottoa. Yksi vaihtoehto on yhdistää tehokkaat erilliskeräysratkaisut jätteenpolttolaitosten eteen rakennettaviin laitosmaisiin lajittelulaitoksiin.

Tatu Rauhamäki korostaa, että orgaaniset jätteet on syytä huomioida erikseen, sillä jätemäärältään ne ovat merkittäviä ja lisäksi sekajätteen joukossa ne turmelevat helposti muita kierrätyskelpoisia materiaaleja, kuten paperin.

— Orgaanisiin jätteisiin kuuluu laaja kirjo erilaisia jätteitä, kuten asukkaiden ja ruokapalveluiden, sekä elintarviketeollisuuden tuottamat biojätteet, sekä myös maatalouden jätteet. Nykyaikaisella mädätystekniikalla voidaan kustannustehokkaasti tuottaa yhtä aikaa sekä biokaasua, että lannoitteita Rauhamäki kertoo.

Ainekset toimivaan jätehuoltoon

Jätetoimiala on Suomessa erittäin tiukasti lainsäädännön ohjaamaa. Suomen ympäristö- ja jätelainsäädännöt perustuvat pitkälti EU-direktiiveihin ja -asetuksiin, mutta eräiltä osin kansallinen lainsäädäntö on EU-määräyksiä tiukempaa. Lainsäädäntö luo raamit Suomen jätetoimialalle.

Euroopan Unionin jätelainsäädäntö nojaa jätehierarkiaan, joka asettaa eri jätteiden käsittelymuodot paremmuusjärjestykseen niiden ympäristövaikutusten perusteella. Ympäristön kannalta paras vaihtoehto olisi, ettei jätettä syntyisi lainkaan. Toiseksi paras vaihtoehto on jätteiden kierrättäminen ja jalostaminen uusioraaka-aineiksi (ns. materiaalina hyödyntäminen) tai uusiksi tuotteiksi. Sitten tulevat jätteiden poltto ja jätteiden loppusijoitus esimerkiksi kaatopaikoille. Periaatteena on, että jätehierarkiasta voi poiketa ainoastaan vain tarkoin rajatuissa poikkeuksissa.

Kierrätystavoitteet ovat tärkeä ohjauskeino EU:n jätepolitiikassa. Suomi on sitoutunut, että vuonna 2020 kierrätettäisiin materiaalina 50 prosenttia syntyneestä yhdyskuntajätteestä sekä hyödynnettäisiin 70 prosenttia syntyneestä purku-ja rakennusjätteestä.

— Suomessa valtakunnallinen jätesuunnitelma määrittelee, miten jätehuollolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Uusi jätesuunnitelma vuosille 2017-2022 hyväksyttänee keväällä.

Rauhamäki pitää tärkeänä, että tarkastelu kattaa koko maan sekä tarvittavin osin myös naapurimaat, jotta näkökulma on riittävän laaja.

Jätelain ohella Suomessa on käytössä monipuolinen paletti eri ohjauskeinoja, kuten taloudellisia ohjauskeinoja (jäte-/kaatopaikkavero, haittavero pakkauksille, jätemaksut), sekä laaja-alainen julkinen tutkimus-ja kehitysrahoitus.

Perusteknologiset ratkaisut täydentyvät digitalisaatiolla ja robotiikalla

Suomessa on panostettu usean vuoden ajan puhtaan teknologian ratkaisuihin, ja Suomeen onkin vuosien mittaan kehittynyt monipuolinen ympäristöteknologiayritysten joukko. Suomalaiset yritykset tarjoavat edistyksellisiä suunnittelu- ja rakentamisratkaisuja esimerkiksi uuden jätekeräys- ja logistiikkaverkostojen sekä jätteenpoltto-, kierrätys- ja biokaasulaitosten rakentamiseksi. YTP:n Rauhamäki näkee tässä suuren potentiaalin.

— Globaalilla tasolla todellinen kiinnostus jätteiden hyödyntämisestä on alkanut lisääntyä toden teolla vasta 2010-luvulla, ja tulevaisuudessa alan investointimarkkinoiksi on arvioitu useita satoja miljardeja euroja. Tämän vuoksi vasta ihan viime vuosina on markkinoille alkanut ilmaantua erilaisia jätteenkäsittelyratkaisuja ja -vaihtoehtoja. Suomalaiset yritykset ovat kehityksen harjalla.

Erityisen hyvänä Rauhamäki näkee sen, että viime aikoina Suomessa on satsattu erilaisten vientiverkostojen pystyttämiseen, jotta asiakkaalle voidaan tarjota kokonaisratkaisuja, johon sisältyy myös rahoitusratkaisut. Vientiverkostojen kautta saadaan koottua monipuolista osaamista ja kaikenkokoisia yrityksiä mukaan projekteihin. Ketteryys ja joustavuus ovat tärkeitä kilpailuvaltteja laadun ja osaamisen ohella.

Robotiikkaa hyödynnetään jo nykyään laitosmaisessa jätteiden lajittelussa, kun magneetit ja lasertekniikka lajittelevat kierrätyskelpoiset ainekset lajittelemattomasta jätekuormasta ennen jätteenpolttoa. Esimerkiksi suomalainen ZenRobotics Oy tarjoaa ratkaisuja, jotka tuottavat nopean ja lähes virheettömän lajittelulopputuloksen sekajätevirroista poimittaville kierrätysaineksille. Ympäristövaikutukset ja kokonaishyödyt huomioon ottaen automatisoitu jätteiden erottelu ennen jätteenpolttoa voidaan katsoa olevan perusratkaisu nykypäivänä rakennettaville jätteenpolttolaitoksille – näin saadaan poimittua talteen arvokkaita raaka-aineita sekä poistettua polttoon soveltumattomat ainekset.

Tulevaisuudessa digitalisaatio tarjoaa keinoja esimerkiksi jätevirtojen yksilöimiseen ja seuraamiseen. Digitalisaation avulla jätesäiliön täyttöastetta voidaan seurata, mikä mahdollistaa kuljetusreittien reaaliaikaisen optimoinnin. Ratkaisut logistiikan tehostamiseksi, kuten reaaliaikaisten ruuhkatietojen hyödyntäminen reittien optimoinnissa, ovat niin ikään tulevaisuuden jätteenkuljetusjärjestelmissä peruskauraa.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on ympäristöalan vastuullisten yritysten edunvalvontajärjestö. YTP edustaa noin kuuttakymmentä suomalaista yritystä, jotka tarjoavat palveluja jätteiden ja sivuvirtojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen, ympäristöhuollon palveluja ja logistisia ratkaisuja, purkupalveluita ja pilaantuneiden maiden käsittelyä, ympäristöhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä ympäristöalan konsultointia.

Mitä tarkoittaa ”Kiertotalous”?

Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät, ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja uusiotumattomien luonnonvarojen saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Kiertotalousratkaisuissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli, sillä sitä kautta saadaan esimerkiksi synnytettyä uudenlaisia markkinapaikkoja. Kiertotalous vaatii uudenalaisia ohjauskeinoja – niin regulaatiota kuin taloudellista ohjausta. Jatkossa entistä tärkeämmäksi tuleekin näiden eri ohjauskeinojen saumaton toimiminen yhteen. Kiertotalous edellyttää lainsäädäntöä, jossa yhtäältä kannustetaan kierrättämiseen sekä samaan aikaan kehitetään uusioaineisten markkinoita. Tuotesuunnittelulla on tärkeä rooli. Tulevaisuudessa uusioainesten hintakilpailukyvyn voi odottaa paranevan merkittävästi suhteessa neitseellisiin raaka-aineisiin.

Back top top