Skip to Content
Venlan artikkelit

Venäjän ympäristövuosi 2017 – sanoista tekoihin?

”Olemme käärineet hihamme ja valmistaudumme tekemään Venäjällä suursiivouksen”, sanoi Sergei Ivanov Venäjän ympäristövuoden järjestelykomitean kokouksen avauspuheenvuorossaan marraskuussa. Ympäristövuodelle on annettu painoarvoa ja sille on ladattu odotuksia. Poliittista tahtoa asioiden korjaamiseen näyttäisi olevan nyt aiempaa enemmän, mutta vielä on aikaista sanoa, miten suuret puheet ja paperille kirjatut suunnitelmat konkretisoituvat.

Teksti: Taneli Dobrowolski

Presidentti Putinin lähipiiriin kuuluva Ivanov siirrettiin viime vuonna yllättäen presidentinhallinnon päällikön tehtävästä luonnonsuojelua koskevien kysymysten erityisneuvonantajaksi. Monet tulkitsivat siirron syrjäyttämiseksi, mutta siirtoa on toisaalta tulkittu myös siten, että ympäristövuoden koordinaattoriksi haluttiin nimittää kokenut, korkea-arvoinen ja uskottava virkamies.

Ympäristöaiheet ovatkin nousseet melko näyttävästi Venäjän poliittiselle agendalle ja ne ovat saaneet palstatilaa myös tiedotusvälineissä. Presidentti Putin on tuonut ympäristökysymyksiä esille esiintymisissään ja aiheesta on kirjoiteltu lehdissä. Ympäristövuotta johdetaan nyt sen verran korkealta tasolta, että venäläiset yrityksetkin ovat suhtautuneet siihen vakavasti. Esimerkiksi ydinenergiajätti Rosatom on kertonut mittavista, yli miljardin euron satsauksistaan tuulivoimateknologian kotimaiseen valmistukseen ja tuulivoimaloihin Venäjällä. Hanke on osoitus eräänlaisesta ajattelutavan muuttumisesta valtiossa, jonka energiantuotanto on perinteisesti nojannut fossiilisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan ja vesivoimaan.

Ympäristövuoden tärkeimpiä teemoja ovat jätehuollon parantaminen, päästöjen vähentäminen ja energiatalouden kohentaminen

Venäjän ympäristövuoden tärkeimpiä teemoja ovat jätehuollon parantaminen, päästöjen vähentäminen ja energiatalouden kohentaminen. Venäjän luonnonvaraministeriö on listannut ympäristövuodelle yli 200 erilaista hanketta ja aktiviteettia, joihin on arvioitu käytettävän noin kolme miljardia euroa pääosin yksityistä rahaa. Valtaosa rahoituksesta menee jätesektorille ja uuden teknologian käyttöönottohankkeisiin.

Tavoitteiden toteuttamiseksi Venäjällä on hyväksytty myös uutta lainsäädäntöä, joskin sen toimeenpanoa on jouduttu lykkäämään. Esimerkiksi uudistettu jätelaki oli tarkoitus panna käytäntöön jo tämän vuoden alusta, mutta moni alueista ei ollut ehtinyt tehdä toimeenpanosuunnitelmiaan määräaikaan mennessä ja siirtymäaikaa on sen vuoksi jatkettu. Tavoitteiden hidastajana on ollut myös alalla yleisesti rehottava korruptio.

Jätelain uudistuksessa vastuu jätehuollon järjestämisestä siirretään kunnilta aluetasolle; jokaisen alueen on laadittava jätteenkäsittelysuunnitelma ja valittava operaattori toteuttamaan sitä. Yksi pisimmälle suunnitelmissaan päässyt alue on Murmansk. Alueen Kuvernööri Maria Kovtunin mukaan Murmansk tulee olemaan ensimmäisiä, joka tulee noudattamaan Venäjän uudistetun ympäristölainsäädännön asetuksia ja tavoitteita: Murmanskin alueella muun muassa otetaan jo tämän vuoden aikana käyttöön uusi jätteenkäsittelylaitos. Tavoitteeksi on asetettu myös alueella olevan noin viidensadan luvattoman kaatopaikan sulkeminen.

Venäjän kaatopaikat alkavat olla kapasiteettinsa äärirajoilla

Venäjän kaatopaikat alkavatkin olla jo kapasiteettinsa äärirajoilla, mikä on johtunut verrattain alhaisesta, vain muutaman prosentin kierrätysasteesta. EU:ssa vastaava luku on noin 40 prosenttia, mihin Venäjäkin suunnitelmissaan tähtää. Kierrätyksen tehostamisen lisäksi panostetaan jätteenpolttoon, mikä on tähän saakka ollut vähäistä. Venäjällä on vain noin kymmenen jätteenpolttolaitosta, jotka nekin ovat suurelta osin vanhentuneita tai käyvät vajaakapasiteetilla.

Toinen suuri ympäristöhaaste on energiasektori, jonka osalta Venäjä on maailman neljänneksi suurin kasvihuonekaasujen lähde. Vaikka suuret energiayhtiöt ovat alkaneet kiinnittää huomiota ympäristöasioihin, ongelmat ovat edelleen huomattavia. Vanhat teollisuustuotantolaitokset kaipaisivat modernisointia ja liikenteen päästöt heikentävät kaupunkien ilmanlaatua. Yksi alan suomalaistoimijoista Venäjällä on ollut keravalainen teollisuuden suodatusjärjestelmiä valmistava Industri-Textil Job Oy, jolle Venäjästä on viime vuosina tullut yksi tärkeimmistä vientimaista.

Eräs lähialueiden vakavimmista ympäristöriskeistä on Pietarin lähistöllä sijaitseva Krasnyi Borin ongelmajätteiden varastointialue, joka aiheuttaa todellista uhkaa lähiympäristölleen ja Itämerelle. Ongelmaan on viime aikoina havahduttu myös viranomaisten ja poliitikkojen taholta ja asiassa ovat olleet aktiivisia niin venäläiset kuin kansainvälisetkin ympäristöjärjestöt, esimerkiksi Greenpeace ja Baltic Sea Action Group. Venäjän korkeimpien poliittisten päättäjien suunnalta on tullut viestejä, joiden mukaan ongelmaan olisi löydettävä ratkaisu vielä ympäristövuoden kuluessa. Kyseessä olisi jättihanke, joka voisi olla malliksi koko Venäjälle ja jonka toteuttamisessa suomalaisellekin osaamiselle voisi löytyä kysyntää.

Ympäristöseminaari Pietariin?

Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja muut suomalaiset elinkeinoelämän organisaatiot seuraavat tarkasti, mitä Venäjän ympäristövuosi tuo tullessaan ja avaako se mahdollisesti uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joita Venäjän ympäristösektorilla jonkin verran jo toimiikin. Kiinnostusta riittää, mistä osoituksena on esimerkiksi SVKK:n helmikuun alussa järjestämän ympäristövuotta käsitelleen jäsentilaisuuden mukava osanottajamäärä. Asiassa ollaan myös proaktiivisia: Pietarin talousfoorumin yhteydessä ensi kesäkuussa on tarkoitus järjestää suomalais-venäläinen ympäristöaiheinen kokous.

Suomalaisyritysten näkemyksiä Venäjän ympäristövuodesta

Petri Alava, CEO and General Director, SET Cleantech:

”Venäjällä on meneillään merkittävä muutos ympäristötietoisuudessa niin lainsäädännöllisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Uskomme, että niin meillä, kuin yleisimminkin suomalaisilla yrityksillä, on hyvät mahdollisuudet menestyä ympäristömarkkinoilla.

Suomalaisilla on erinomaista osaamista muun muassa ympäristö- ja arktisissa teknologioissa ja näemme, että näissä molemmissa on merkittäviä mahdollisuuksia jo lähitulevaisuudessa. Ympäristöhuollossa on hyvää osaamista niin jätehuoltoteknologioissa, teollisuuden ympäristösuojeluteknologioissa, kuin yleisemminkin cleantechissä. Yrityksemme on viime vuosien aikana toteuttanut lukuisia projekteja Venäjällä ja meillä on niistä runsaasti positiivisia kokemuksia.

Lainsäädäntö antaa tällä hetkellä hyvän pohjan ympäristösuojelulle ja normit ovat jopa erittäin tiukkoja. Haasteena on kuitenkin erityisesti lainsäädännön toimeenpano ja toimeenpanon valvonta, mutta tältäkin osin olemme havainneet merkittävää halua kehittää asioita.”

Ari Virtanen, MD, Partner, Advion Group:

”Venäjä tarjoaa paljonkin mahdollisuuksia, mutta tilausten, projektien ja yhteistyön toteutuminen vaatii pitkän kehitys- ja neuvotteluajan. Tässäkin osin on tärkeää fokusoida tarkkaan, jotta keskustelu pysyy konkretian tasolla ja kyetään ratkaisemaan haasteet yksi kerrallaan.

Suomalaisyritykset voivat tarjota Venäjän ympäristöongelmien ratkaisemiseksi muun muassa tehokkaiden ja toimivien ratkaisujen suunnittelua ja projektien johtamista siten, että ne toteutuvat ajoissa. Toimivia ratkaisuja – sekä suuria että pieniä – on toki olemassa runsaasti.

Suurimpia haasteita Venäjän ympäristönsuojelussa lienevät tällä hetkellä asennekysymykset, samoin ympäristöasioiden johtamisen hajanaisuus. Jäte ei ole muodostunut kaupalliseksi hyödykkeeksi, ja kun ympäristö- ja terveysarvoja ei pystyvä arvioimaan rahassa, asiat eivät etene. Edullinen maakaasu ei innosta esimerkiksi biokaasun tuotantoon ja vesien likaantuminen ei ole vielä herättänyt suurta osaa väestöstä kunnolla. Paikallinen rahoitus ei vastaa läheskään kaikkia tarpeita.”

Back top top