Ajankohtaista
Tytäryhtiön valvonta Venäjällä
Tytäryhtiön valvonta Venäjällä -seminaari
Tytäryhtiön valvonta Venäjällä-seminaarin aluksi SVKK:n Financial Controller Elvira Stepanova johdatti kuulijat kirjanpidon maailmaan ja kertoi miksi kirjanpitäjä on venäläisessä yrityksessä pääjohtajan jälkeen seuraavaksi tärkein henkilö. Venäläisyhtiöiden taloudenpitoa säätelevät lait ja asetukset lähenevät koko ajan länsimaisia, mutta käytännössä taloushallinnon hoitaminen on vielä huomattavasti monimutkaisempaa ja vie enemmän aikaa kuin Suomessa. Suurin ero on asiakirjojen määrä ja niiden muodollisuus. Yritykset joutuvat myös pitämään varsinaisen kirjanpidon lisäksi rinnakkaista kirjanpitoa verottajaa varten. Ei siis tarvitse ihmetellä venäläisyritysten taloushallinto-osastojen suuruutta tai kirjanpitäjien määrää. Yksi kirjanpitäjä pystyy hoitamaan hyvin pienen, noin viiden henkilön yrityksen kirjanpidon, mutta toiminnan kasvaessa useampi kirjanpitäjä voi olla tarpeen, kertoo Stepanova. Pääkirjanpitäjä on vastuussa kirjanpidosta, täsmällisestä ja virheettömästä raportoinnista. Esimerkiksi verottaja voi sakottaa rikkeistä sekä pääkirjanpitäjää että yritystä. Raha ei liiku venäläisyrityksessä ilman pääkirjanpitäjää, sillä hänen allekirjoituksensa tarvitaan aina maksuliikenteen ja taloushallinnon operaatioihin, muuten ne ovat pätemättömiä.Castrén & Snellmanin asianajaja Heidi Paalanen-Koev jatkoi seminaaria kertomalla pääjohtajan asemasta venäläisessä yhtiössä. Pääjohtajalla on venäläisissä yhtiössä laajat toimivaltuudet ja usein varsinkin pienet yhtiöt henkilöityvät käytännössä pääjohtajaan. Suomalaisille päänvaivaa aiheuttaa monesti se, että Venäjällä pääjohtaja on ainoa, joka voi tehdä sitovia sopimuksia yhtiön puolesta. Laissa pääjohtajalle toimivallan rajaksi on 25 % taseen nettovarallisuudesta eli sellaiseen summaan saakka pääjohtaja voi esimerkiksi myydä yhtiön omaisuutta. Pääjohtajan toimivaltaa voidaan rajata Paalanen-Koevin mukaan tehokkaimmin yhtiöjärjestyksen määräyksin. Rajoituksia kannattaa harkita huolellisesti, jotteivät ne estä pääjohtajaa toimimasta uskottavasti ja jäykistä yhtiön toimintaa liikaa. Paalanen-Koeville esitetään usein kysymys, onko pääjohtajaksi parempi palkata suomalainen vai paikallinen venäläinen. Kokemusten perusteella kummassakin on puolensa: suomalainen johtaja on tuttu ja turvallinen ja venäjän yksikön toiminta saadaan samaan linjaan emoyhtiön periaatteiden kanssa. Venäläistä johtajaa voivat puoltaa esim. suhteet viranomaisiin tai yrityskaupan yhteydessä omistajuus, jonka kautta pääjohtaja on helpompi sitouttaa yritykseen.
VS/19.10.2011
