Minkälaista tukea yritykset tarvitsevat Venäjän-kaupassa?

Suomalais-Venäläinen kauppakamari kartoitti kevään 2011 barometrikyselyn yhteydessä jäsenyritystensä mielipiteitä sitä, minkälaista tukea ja palveluita he kokevat tarvitsevansa Venäjän-kaupassa. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa sekä julkishallinnon että vienninedistämisorganisaatioiden tuottamien palveluiden tarpeesta ja paikantaa mahdolliset puutteet ja kehittämismahdollisuudet.

Avoimeen kysymykseen: ”Millaista tukea/palveluita haluaisitte viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen valtiovallan ja/tai vienninedistämisorganisaatioiden taholta ?” vastasi barometrikyselyssä 259 yritystä. Vastaukset jaoteltiin sisällön mukaan 11 luokkaan ja niistä saa hyvän kuvan yritysten haasteista ja kaupan esteistä.

 

Eniten tukea ja palveluita toivottiin rahoitukseen. Kolmannes (28,6 %) yrityksistä mainitsi vastauksessaan rahoituksen. Toiseksi eniten (14,7 %) vastauksissa toistui tieto- ja neuvontapalveluiden tarve. Tullaukseen ja rajanylitykseen liittyvien ongelmien ratkaisuun tukea toivoi (13,1 %) vastaajista. Neljänneksi suurin tarve (11,2 %) kartoituksen perusteella on markkinointi-, verkostoitumis- ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyville palveluille. Vastauksista ei käy ilmi miten vastaajat suhtautuvat palveluiden maksullisuuteen.

 

7,7 % vastaajista toivoi, että poliitikkojen vaikuttavan Venäjän liiketoimintaympäristön kehittämiseen. Vastauksissa toivottiin myös helpotusta Venäjän byrokratiaan ja Suomen julkishallinnon asennemuutosta sekä painopisteen siirtämistä enemmän Venäjän-kauppaan. Kannatusta sai lisäksi viranomaisyhteyksien vahvistaminen ja valtiovallan konkreettiset vienninedistämisponnistelut.

Vastauksissa saadut palautteet ja toiveet on toimitettu edelleen eri ministeriöihin ja virastoihin. 

Barometrikyselyyn vastasi 300 SVKK:n jäsenyrityksen edustajaa, 96 % vastaajista edusti päällikkö- ja johtajatasoa, vastaajien toimialoista 52 % oli teollisuuden ja rakentamisen, 37 % palvelu-, suunnittelu-  ja logistiikka-alojen ja 11 % kaupan alan edustajia, 59 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 21 % keskisuuria (51-249 työntekijää) ja suuria (yli 250 työntekijää) oli 20 %.

Mirja Tiri

/VS/20.5.2011

Palaa otsikoihin