Skip to Content

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Venäjän ulkomaankauppaan ovat viimeisen parin vuoden aikana vaikuttaneet erityisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen lasku ja ruplan kurssin heikkeneminen. Ulkomaankaupan pienenemisestä ja Venäjän taloustaantumasta huolimatta Venäjä on edelleen yksi Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista.

Suomen Tullin tilastojen mukaan Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvo oli viime vuonna 9,1 miljardia euroa. Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle oli 3 miljardia euroa ja Venäjän tavaratuonnin arvo Suomeen 6,1 miljardia euroa.

Viime vuonna Suomen vienti Venäjälle laski 6 prosenttia ja tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi 3 prosenttia.

Venäjän osuus koko Suomen ulkomaanviennistä vuonna 2016 oli 5,8 prosenttia ja osuus kokonaistuonnista 11,4 prosenttia. Viennissä Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani ja tuonnissa toiseksi tärkein kumppani.

Suomen ja Venäjän välistä kauppaa pienensivät vuosina 2014 ja 2015 ruplan kurssin jyrkkä lasku ja Venäjän talouden vajoaminen taantumaan. Vuonna 2016 kaupan lasku pysähtyi.

Vuoden 2017 alkupuolella kauppa on alkanut taas toipua. Tammi-maaliskuussa tuonti Venäjältä oli arvoltaan hieman yli 2,4 miljardia euroa, eli tuonnin arvo kaksinkertaistui viime vuodesta. Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi samaan aikaan mukaan 29 prosenttia ja oli arvoltaan 765 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Venäjä nousi Suomen tärkeimmäksi tuontimaaksi.

Viennin ja tuonnin rakenne

Suomen vienti Venäjälle on perinteisesti ollut investointihyödykkeiden vientiä. Vuonna 2016 Suomesta vietiin eniten kemiallisia tuotteita, teollisuuden koneita, puu- ja paperituotteita ja sähkökoneita sekä laitteita.

Viennin rakenne Suomesta Venäjälle 2016. Lähde: Tulli

Venäjän tuonti Suomeen on puolestaan raaka-ainepainotteista. Suurin tuontiartikkeli Venäjältä oli viime vuonna öljy ja öljytuotteet. Seuraavaksi eniten tuotiin kemiallisia aineita ja tuotteita, kaasua ja puutavaraa.

Tuonnin rakenne Suomesta Venäjälle 2016. Lähde: Tulli

Suomen ja Venäjän välisen kaupan tilastoja voi seurata Suomen Tullin ylläpitämässä Uljas-tilastotietokantapalvelussa.

Matkailu, eli palveluvienti

Viennin lisäksi Suomen kansantalous saa tuloja myös matkailusta. Matkailusta saatavia tuloja kutsutaan myös palveluvienniksi ja nämä tulot eivät näy Tullin tavaravientitilastoissa.

Venäläiset ovat viime vuosina olleet Suomen suurin ulkomaalainen matkailijaryhmä niin matkailijoiden määrässä kuin yöpymisissäkin laskettuna. Viime vuonna venäläiset tekivät Suomeen arviolta lähes 2,7 miljoonaa matkaa ja viettivät suomalaisissa majoitusliikkeissä lähes 700 000 yötä.

Vuonna 2015 Suomi sai venäläismatkailijoista vientiin rinnastettavia matkailutuloja yhteensä lähes 600 miljoonaa euroa.

Pakotteet ja vastapakotteet

EU:n Venäjää vastaan asettamien talouspakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden suorien vaikutusten Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan arvioidaan olevan noin 2-5 prosentin luokkaa. EU:n asettamia viennin rajoituksia ovat: Puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikielto; Kaksikäyttötuotteiden vientirajoitukset; Öljynetsintään ja öljyntuotantoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden vientirajoitukset. Lisäksi Krimille ja Sevastopolin alueelle on olemassa omat vienti-, tuonti- ja investointirajoituksensa. EU:n Venäjä-pakotteita seuraa Ulkoasiainministeriö.

Venäjä on vuodesta 2014 alkaen asettanut maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontirajoituksia länsimaista. Suurin osa maataloustuotteista ja elintarvikkeista on tuontikiellossa Venäjälle, mutta osa näistä tuoteryhmistä on jätetty tuontikiellon ulkopuolelle. Vuonna 2016 elintarvikevienti Suomesta Venäjälle oli laskenut noin kolmannekseen siitä, mitä se oli ennen pakotteiden voimaantuloa. Lisätietoa Venäjän elintarvikepakotteista löytyy täältä.

Back top top