Kevätkokouksessa pohdittiin Venäjän trendejä – ”Kaupan tarve näissä oloissa suurempi”
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokous pidettiin tiistaina 22. toukokuuta ylvään Pörssitalon juhlavissa tiloissa. Haastavista ajoista huolimatta Suomen ja Venäjän välistä kauppaa harjoittavat yritykset ja kauppakamari ovat tehneet kovasti töitä, kehui hallituksen puheenjohtaja Esko Aho.
Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna 15 % ja tuonti kolmanneksen. Aho huomautti avaussanoissaan, että juuri siksi, että haasteet jatkuvat eikä talouspakotteiden purkaminen lähiaikoina ole näköpiirissä, Suomen ja Venäjän välisellä kaupalla on erityisen korkea merkitys.
– Näissäkin oloissa on mahdollista tehdä kauppaa. Tarvitaan taloudellista yhteistyötä ja erityistä aktiivisutta – kaupan tarve on näissä oloissa itse asiassa suurempi, Aho painotti.
Globaaleja kehityskulkuja
Erityisen tärkeää etenkin suomalaisille yrityksille on seurata ja ymmärtää, mitä Venäjällä tapahtuu. Valtiosihteeri Matti Anttosen mukaan Venäjällä on edessään pitkälti aivan samat trendit ja haasteet kuin muuallakin maailmassa. Anttonen puhui SVKK:n jäsenille ennen itse kokoukseen siirtymistä teemalla ”Venäjä osana maailman taloutta”.
Anttosen mukaan Venäjän talouden avainhenkilöiden jatkaminen tehtävissään kertoo, että makrotalouspolitiikka tulee jatkumaan ennallaan, mikä puolestaan tuo talouteen ennustettavuutta. Öljystä saadut lisätulot rahastoidaan, rahapolitiikka tähtää inflaatio-odotusten laskemiseen, vaihtotaseet tullaan pitämään positiivisena ja merkittävät valuuttavarat säilyttämään. Muutos sen sijaan pohjaa globaaleihin haasteisiin.
– Trendi siinä, että maatalouden ja teollisuuden osuus jatkaa vähenemistään on selvä, Venäjä muuttuu päivä päivältä yhä enemmän palvelutaloudeksi. Jo nyt esimerkiksi tukku- ja vähittäiskauppa työllistää enemmän väkeä kuin teollisuus. Samaten väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin jatkuu ja syrjäseudut tyhjenevät, Anttonen luetteli.
”Venäjä muuttuu päivä päivältä yhä enemmän palvelutaloudeksi.”
Toisaalta Anttonen huomautti, että Venäjästä on tullut kaikessa hiljaisuudessa maailman suurin vehnän viejä.
Samaan aikaan Venäjän työmarkkinoille tulee ennätysvähän uusia ihmisiä, joten pula työntekijöistä tulee nostamaan palkkoja. Se tulee osaltaan heikentämään venäläisten tuotteiden kilpailukykyä esimerkiksi Kiinaan nähden.
Venäjä ei voi myöskään välttyä ilmastonmuutoksen haasteelta, joka painostaa etenkin energiasektoria. Merkittävä osa öljystä ja kaasusta tulisi käytännössä jättää maahan, mutta Anttosen mukaan kansainvälinen kysymys onkin, kenen öljy maahan jätetään. Kaasun osalta hän arvioi, että sillä tullaan paikkaamaan sähköntuotantoa silloin, kun aurinko ei paista.
– Hyvin samanlaisia globaaleja kehityskulkuja kuin useimmissa eurooppalaisissa maissa, Anttonen summasi.
Oheisella videolla Anttonen kertoo Venäjän talouden trendeistä.
Hyvä vuosi takana
Kevätkokouksessa käsiteltiin vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös. SVKK:n toimitusjohtajan Jaana Rekolaisen mukaan hyvä Venäjän-kaupan vuosi näkyi myös kauppakamarilla.
– Meillä on hyvä vuosi takana ja tämä näkyy aktiivisuutena toiminnassakin, Rekolainen sanoi.
Vuonna 2017 kauppakamarilla oli kaikkiaan 71 jäsentilaisuutta, minkä lisäksi järjestettiin useita klubeja esimerkiksi lokalisaatioon, juridiikkaan ja markkinointiin liittyen. Venäjän-kaupan barometri julkaistiin jälleen keväällä ja syksyllä. Team Finland -vienninedistämismatkat suuntautuivat Jekaterinburgiin ja Kazaniin.
– Erityisesti Venäjän puolella klubit ovat saavuttaneet suuren suosion, koska liiketoimintaympäristö haastaa ja monet haasteet ovat yhteisiä kaikille, Rekolainen kuvaili.
Kevätkokouksessa vahvistettiin myös muutos SVKK:n hallituksessa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä siirtyneen Risto E.J. Penttilän paikan hallituksessa peri hänen seuraajansa Juho Romakkaniemi.
SVKK:n kumppanina kevätkokouksen järjestelyissä oli asianajotoimisto Eversheds Sutherland.