Skip to Content

Hyvällä johtamisella lisää työn imua

Oletko törmännyt työn imun käsitteeseen viime aikoina? Moni on, sillä aihetta on tutkittu paljon viime vuosina, ja uusi termi on saanut huomiota myös mediassa. Työn imua voisi kuvailla työuupumuksen vastakohdaksi: uupunut työntekijä tuntee menettäneensä energiansa ja olevansa kyllästynyt ja kykenemätön työhönsä, kun taas työn imussa eli positiivisessa työvireessä energiataso on korkealla ja työn tekemiseen ollaan keskittyneitä. Työssä on siis hyvä fiilis, draivi ja meininki.

Tutkimme Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa suomalaisen ja venäläisen työelämän yhtäläisyyksiä ja eroja, yhtenä aiheena työn imu ja se, mitkä tekijät työssä lisäävät työn imua. Tämä on blogisarjan kolmas ja viimeinen osa.

Suomalaiset työntekijät työn imussa

Suomalainen työelämä on tutkimusten mukaan laadultaan hyvää pohjoismaista tasoa ja Venäläinen työelämä elää edelleen sosialismin jälkeistä kehityskautta. Yksityinen sektori on Venäjällä kehittynyt monessa suhteessa nopeammin kuin julkinen sektori ja valtion omistamat yhtiöt.

Mitenköhän sitten käy, kun verrataan suomalaisten ja venäläisten kokemuksia työn imusta? Yllätys ei ollut suuren suuri, kun totesimme tutkimuksessamme suomalaisten kokevan enemmän työn imua kuin venäläisten. Näin siis siinä tapauksessa, kun tarkastelimme yksityisen sektorin työntekijöitä molemmissa maissa.

Kun huomioitiin kaikki työntekijät, esimiesasemassa olevat mukaan lukien, noin kolmannes suomalaisista ja vajaa neljännes venäläisistä koki voimakasta työn imua. Kun tarkasteltiin pelkästään työntekijöitä, huomattiin että voimakasta työn imua koki hieman yli neljännes suomalaisista ja vajaa viidennes venäläisistä. Tilannetta voi kuitenkin pitää siinä mielessä hyvänä kummassakin maassa, että vain hyvin pieni osa työntekijöistä ei kokenut lainkaan työn imua.

Esimiehet avainasemassa työn imun lisäämisessä

Suomalaisten ja venäläisten työn imuun vaikuttavat hieman erilaiset taustatekijät. Kun tarkastelimme kaikkia työntekijöitä, esimiehet mukaan lukien, mahdollisuus kehittyä työssä ja työyhteisön hyvä henki olivat molemmissa tärkein työn imuun vaikuttava tekijä. Suomessa myös mahdollisuuksilla vaikuttaa työhön oli merkitystä. Molemmissa maissa kiire, henkinen paine ja epävarmuus työn jatkumisesta vähensivät työn imua.

Mahdollisuus kehittyä työssä ja työyhteisön hyvä henki olivat molemmissa tärkein työn imuun vaikuttava tekijä.

Esimiestyön laadulla on merkittävä vaikutus työn imuun kummassakin maassa. Molemmissa maissa merkittäviä olivat johtajan kyky organisoida työt hyvin ja osoittaa luottamusta työntekijöitä kohtaan. Työntekijäasemassa olevien suomalaisten työn imuun vaikuttivat myös esimiehen kyky inspiroida ja rohkaista kehittymään työssä sekä se, että esimiesten kanssa ei ole konflikteja. Venäläisten työntekijöiden työn imuun näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Heille tärkeämpää oli esimiehen kannustus ja hyvästä työtuloksesta palkitseminen.

Hyvä johtajuus ei siis ole yksiselitteistä vaan erilaisissa työkulttuureissa tarvitaan erilaisia johtamistapoja, jos tavoitellaan työhön hyvää fiilistä. Ja sitähän kannattaa tavoitella, koska työn imu tutkitusti lisää työn tuottavuutta.

Kirjoittajat:

YTT Tiina Saari, Tampereen yliopisto tiina.p.saari@uta.fi

Professori Harri Melin, Tampereen yliopisto, harri.melin@uta.fi

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen projektissa vertaillaan suomalaista ja
venäläistä työelämää ja työhyvinvointia, erityisesti sitoutumisen ja työn imun näkökulmista. Projektia rahoittaa työsuojelurahasto ja sitä johtaa professori Harri Melin. Julkaisemme kevään mittaan näihin aiheisiin liittyvän blogitekstisarjan.

Linkkejä tutkimusartikkeleihin:

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Better leadership, higher work engagement? Comparative study on Finnish and Russian private sector employees. International Journal of Sociology and Social Policy 38 (11/12), 922-943.

Saari, Tiina & Sippola, Markku & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Comparing Finnish and Russian work life. Mir Rossii  27 (2), 90–108.

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2017) The job demands and resources as antecedents for work engagement – Comparative research on Finland and RussiaBaltic Journal of Management12 (2), 240-254.

Back top top