Skip to Content

Kaataako korona Venäjän jäteuudistuksen?

Vuodesta 2019 Venäjän ympäristökeskustelun kärkeä on hallinnut jätehuoltokysymys.

Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi nyt kaksi vuotta kestäneelle uudistukselle murska-arvion, eikä korona ole helpottanut uuteen järjestelmään siirtymistä. Kaikki tämä nostaa esille keskeisen kysymyksen siitä, nieleekö koronapandemia ne pienetkin edistysaskeleet, joita alalla on otettu.

Lyhyt arvioni on, että tuskin.

Näkyvin merkki tästä on pääministerin päätös tukea jäteoperaattoreita kriisin keskellä peräti yhdeksällä miljardilla ruplalla, estäen näin konkurssit. Monelle tämä on väliaikainen hoito hengityskoneessa, eikä poista sitä, että monet operaattorit roikkuvat konkurssin partaalla.

Vaikka pandemia tuskin kaataa uudistusta, tulee se venyttämään kaikkia aikatauluja. Ne tosin eivät olisi todennäköisesti pitäneet ilman koronaakaan.

Jätehuoltouudistus 2.0?

Nykyisessä jätehuoltomallissa Venäjä on ajautunut tilanteeseen, jossa operaattorit odottelevat valtiontukia ja kansalaiset ovat vihaisia siitä, että mikään ei muutu – paitsi jätemaksut. Eräät asiantuntijat ovatkin jopa esittäneet, että jätehuoltojärjestelmä menisi vielä kerran uusiksi siirtyen Euroopan kaltaiseen malliin, jossa operaattori on julkinen, voittoa tavoittelematon taho.

Itse epäilen, että Venäjä lähtisi vielä kerran mullistamaan koko järjestelmää, sillä markkinoilla on jo useita paikkansa vakiinnuttaneita, vahvoja yksityisiä jäteoperaattoreita, jotka tuskin hyväksyisivät uutta täysmyllerrystä. Sen sijaan on mielenkiintoista seurata, minkä ratkaisun Venäjä tekee heikompien operaattoreiden suhteen – annetaanko näiden mennä konkurssiin vai jatketaanko tekohengitystä valtion varoilla?

Näkyvä muutos Venäjän jätehuoltokeskustelussa on ollut erilliskeräyksen ilmestyminen sanavarastoon. Erilliskeräyksestä on tullut hyväksytty lähtökohta jätehuollon kehittämiselle, mihin on voinut vaikuttaa energialaitosten rakentaminen. Polttoa on vaikeaa perustella ilman erilliskeräysvaatimusta. Jätteiden erilliskeräyksen tiekartta hyväksyttiin 1.6.2020, minkä jälkeen teema on ollut näkyvästi esillä alan tapahtumissa ja yhdistyksissä.

Seuraa näitä

  • Tuottajavastuu

Laajennetun tuottajavastuun uudistuksesta päätetään syksyn aikana. Uusi lakimuutosesitys on työn alla, ja sen toivotaan tuovan lisää rahoitusta jätteiden erilliskeräyksen järjestämiseen. Tällä hetkellä tarkastellaan pääasiassa kahta vaihtoehtoa: joko tuottajayhteisöt vastaavat jatkossa tuottajavastuuseen liittyvistä velvoitteista tai tuottajayhteisöt kielletään kokonaan, ja valtion taho vastaa tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden keräyksestä ja käsittelystä. Tuottajan rooli on tällöin maksaa ”ekologinen maksu” eli ympäristövero.

  • Ilmanlaatu

Ekologia-projekti nostaa esille myös ilmanlaatukysymykset keskittyen erityisesti eniten saastuttaviin kaupunkeihin. Vuonna 2020 keskusteluun on noussut erityisesti Euroopan Green Deal -ohjelma, jonka vaikutuksista Venäjän teollisuuden vientiin ollaan aidosti huolissaan.

Ekologia-projekti

Kansallisen Ekologia -hankkeen tavoitteena on päästä 36 % kierrätysasteeseen ja 60 % lajitteluasteeseen vuoteen 2030 mennessä. Vuosina 2020-2030 on tarkoitus rakentaa yhdyskuntajätteen käsittelylaitoksia (mekaaninen lajittelu) yhteiskapasiteetiltaan 32,4 miljoona tonnia ja hyödyntämislaitoksia yhteiskapasiteetiltaan 20,8 miljoona tonnia.

Jekaterina Lindberg

Jekaterina Lindberg

Business Advisor, kestävä kehitys ja markkinatieto

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

 


Keskustelua aiheesta

Back top top