Skip to Content

Mieluummin kuohuva koski kuin hiljainen virta

Suomalaisilla yrityksillä on sisua ja halua tarttua mahdollisuuksiin heti, kun rajat aukeavat ja pandemia rauhoittuu, uskoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Koronakesä rauhoitti ja muutti monen kesäsuunnitelmat, niin myös omani. Aikaa tuli vietettyä tavallista enemmän maalla hiljaisuutta tai luonnon ääniä kuunnellen. Hiljaisuuden jälkeen kaupunkiympäristön äänet viestivät yhtäkkiä riskiä ja uhkaa. Ne samat äänet, jotka ovat aina kuuluneet omaan arkiympäristöön.

Koronakevät puolestaan hiljensi Suomen kansainvälisen kaupan, eikä Venäjän-kauppa ollut tästä poikkeus. Tammi-toukokuussa Suomen vienti Venäjälle supistui 21 prosenttia ja tuonti Venäjältä Suomeen 33 prosenttia. Vielä kevään jäsenhaastatteluissamme hieman yli puolet yrityksistä arvioi Venäjän-kaupassa päästävän suunniteltuihin lukuihin tai jopa kasvuun, mikäli pandemia helpottuisi syksyllä. Nyt tiedämme, että tilanne pitkittyy ja epävarmuus lykkää investointeja. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia ja siksi meillä ei ole varaa menettää yhtäkään keskeisimmistä vientimarkkinoistamme. Viennin edellytysten turvaaminen on ykkösasia.

On tärkeää tarkkaan seurata, mitä Venäjän taloudessa ja liiketoimintaympäristössä tapahtuu ja reagoida ennakoivasti heikkoihin signaaleihin. Me Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa kuuntelemme herkällä korvalla näitä signaaleja, niitäkin, jotka eivät kuulosta mukavilta. Kuulemme yhä enemmän viestejä protektionismista ja jopa suoranaisista kaupan esteistä, joihin suomalaiset yritykset törmäävät Venäjällä. Nekin viestivät yhtäkkiä riskiä ja uhkaa. Suomi on puhunut kansainvälisillä areenoilla paljon kaupanesteiden poistamisesta, sääntöpohjaisesta kansainvälisestä kaupasta ja reilusta kilpailusta markkinoilla. Protektionismi ja kotimaisten yritysten suosiminen eivät sovi tähän kuvaan. Tästä on uskallettava käydä suoraa dialogia Venäjän kanssa, jotta protektionismista ei tule koronan krooniseksi muuttuva jälkitauti, vaan maidemme välinen kauppa saa aidon mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.

”Kuuntelemme herkällä korvalla näitä signaaleja, niitäkin, jotka eivät kuulosta mukavilta.”

Kuulemme me toki mukaviakin signaaleita. Jätehuoltouudistus etenee, vaikkakin ehkä suunniteltua verkkaisemmin. Suomalaista teknologiaa, kuten automaatiojärjestelmiä, nostureita tai jätepuristimia on saatu mukaan projekteihin. Metsäsektorilla on suunnitteilla useita investointihankkeita ja verkkokaupassa on tehty hyviä avauksia. Jatkamme virtuaalisten kohtaamisten järjestämistä, ajankohtaisen tiedon välitystä, aktiivista asiakastyötä ja markkinatiedon evaluointia. Uusia yritysneuvonnan asiakkaita riittää ja lupaavia selvitystehtäviä on työn alla.

Jäsenyrityksille tärkeä edunvalvonta, kuten matkustusrajoitusten ratkominen ja välttämättömän työhön liittyvien rajanylitysten mahdollistaminen, ovat korostaneet kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Haasteellisina aikoina verkostot tiivistyvät ja auttavat toisiaan.

”Haasteellisina aikoina verkostot tiivistyvät ja auttavat toisiaan.”

Hienoa on ollut nähdä myös se, että osa Venäjällä toimivista suomalaisista yrityksistä on onnistunut luovimaan tilanteessa hyvin. Ammattitaitoisesti rakennetun ja hyvin johdetun paikallisen tiimin merkitys korostuu tässä poikkeustilanteessa. Olemme saaneet myös uusia jäsenyrityksiä mukaan verkostoomme. Se luo uskoa siihen, että suomalaisilla yrityksillä on sisua ja halua tarttua mahdollisuuksiin heti, kun rajat aukeavat ja pandemia rauhoittuu.

Oman kesäni sykähdyttävin kokemus oli koskenlasku Kitkajoella Kuusamossa. Kuvittelin, että saan veneessä ihailla koskien kuohuja kännykkäkameraa käytellen. Olin väärässä. Koko seurueelle jaettiin melat, joilla ”kapteenin” ohjeita noudattaen luovimme veneen seitsemän kosken läpi  turvaan. Käskyn käydessä tehtävänä oli joko meloa tai jarruttaa riippuen siitä, kummalla puolella venettä istuit. Molemmilla puolilla päämäärä oli kuitenkin sama. Riemun ja kauhun kiljahdusten kaikuessa selvittelimme kuohut ja vedenalaiset kivet ja pääsimme yhteiseen maaliin. Samanlaista yhteistä tahtotilaa tarvittaisiin Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan molemmin puolin rajaa. Ei hiljaista jokea, vaan kuohuva koski ilman turhia karikoita.

Jaana Rekolainen 

toimitusjohtaja

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

 


Keskustelua aiheesta

Back top top