Skip to Content

Onko ruoho vihreämpää etelässä Venäjän jätemarkkinoilla?

Marraskuun lopussa osallistuin Suomen suurlähettilään johtamalle Team Finland -matkalle Etelä-Venäjälle Krasnodariin. Vertailun vuoksi: väkiluvultaan Krasnodarin alue on Suomen kokoinen.

Krasnodarin kaupungissa asuu noin 100 000 asukasta enemmän kuin Helsingissä, Novorossijskissa ihmisiä on saman verran kuin Tampereella ja Sotši vertautuu asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaahan ja pinta-alaltaan Savonlinnaan. Marraskuussa (kuten tuli todistettua) vettä sataa kaikissa muodoissa, mutta kesällä lämpötilat nousevat jopa yli kolmeenkymmeneen asteeseen. Näiltä osin Krasnodar muistuttaa Suomea.

Yksi asia ei kuitenkaan muistuta Suomea lainkaan – Krasnodarin alueen jätehuolto.

Yksi asia ei kuitenkaan muistuta Suomea lainkaan – Krasnodarin alueen jätehuolto. Muun Venäjän lailla suurin osa jätteestä viedään käsittelemättömänä kaatopaikalle. Krasnodarin alueen tila jätteen sijoitukselle loppuu kuitenkin hälyttävästi kesken, koska alue on kooltaan alle kolmasosan Suomen pinta-alasta ja vuosittain 16 miljoonaa turistia saapuu Krasnodariin lomailemaan (roskaamaan), haluten nähdä puhdasta luontoa sotkun sijaan. Jäteongelman ratkaisulla onkin kiire, kuten tapaamamme kuvernööri Veniamin Kondratjev korosti.

Alueen huomio onkin nyt jätehuollon uudistuksessa ja kuvernöörin sanoin Suomi tunnetaan jätteenkäsittelyn kärkimaana. Tätä ei tarvitse paikallisille enää perustella. Kondratyevin mukaan nyt vaaditaan konkreettisia laskelmia siitä, miten yritystoiminnasta Krasnodarin jätteenkäsittelyn parissa saadaan kannattavaa kaikille osapuolille.

Krasnodarilla oli suomalaisyrityksille omat ehdotuksensa: ensinnäkin alueella on valittu kaksi maa-aluetta, joille yritys saisi perustaa jätteenkäsittelylaitoksen. Toiseksi Krasnodarin aluepiirissä on edelleen auki paikka seitsemälle alueelliselle operaattorille, jotka saavat käytännössä monopoliaseman oman alueensa jätteenhuollossa. Kolmanneksi, yksi konkreettinen ongelma on sairaalajätteen käsittely, jota tällä hetkellä ei ole järjestetty mitenkään. Myös muille ehdotuksille ollaan avoimia. Kuvernööri korosti, että toimijat, jotka ehtivät mukaan nyt uudistuksien alussa, tulevat pysymään kumppaneina pitkään. Ruoho voi siis näyttää vihreämmältä Krasnodarissa ja kuten toinen sanonta kuuluu: ’aikainen lintu madon nappaa’. Ensimmäiset toimijat alueella tulevat olemaan etulyöntiasemassa myöhempiä tulijoita vastaan.

Kuvernööri korosti, että toimijat, jotka ehtivät mukaan nyt uudistuksien alussa, tulevat pysymään kumppaneina pitkään.

Muutos ei varmasti tule ilman kasvukipuja. Alueen suurin haaste on se, että järjestelmätasoinen jätteenhuolto puuttuu yhä kokonaan, joten yksittäisille ratkaisuille voi olla vaikeaa löytää kysyntää. Tilanne kaipaakin toimijoita, joilla olisi kykyä suunnitella ja järjestää jätteen logistinen ketju kokonaisuutena. Asiaa ei helpota se, että kansalaisten maksamat jätetariffit eivät saisi nousta, julkista rahaa on vähän saatavilla ja ihmiset suhtautuvat epäröivästi jätteenpolttoon. Toivottavasti kuitenkin ’paistaa se aurinko vielä risu(jäte)kasaankin’ ja Krasnodar saadaan ajan kanssa muistuttamaan Suomea myös jätteen uudelleenkäytössä ja käsittelyssä. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Jekaterina Pääkkönen
Kestävän kehityksen asiantuntija
Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Jos olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmin Venäjän jätemarkkinoista, aloita SVKK:n markkinaselvityksestä. Ohjeet selvityksen tilaamiseen täältä:

Market Study: Russian waste management

Back top top