Skip to Content

Palkkatyön merkitys Suomessa ja Venäjällä edelleen suuri

Suomalainen ja venäläinen kulttuuri ja sen myötä työelämä eroavat suuresti toisistaan. Suomalainen työelämä edustaa laadultaan eurooppalaista huippua, kun taas Venäjällä kannetaan edelleen neuvostoaikaisten käytäntöjen painolastia. Tämä ei silti tarkoita, etteikö työkulttuureiden väliltä löytyisi myös yhteisiä piirteitä, etenkin kun tarkastellaan pelkästään yksityistä sektoria. Venäläinen työelämä on harpponut modernisaatiossa eteenpäin viime vuosikymmeninä ja yksityisellä sektorilla kiinnitetään myös työhyvinvointiin yhä enemmän huomiota.

Tutkimme Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa suomalaisen ja venäläisen työelämän yhtäläisyyksiä ja eroja. Tässä ja tämän blogisarjan seuraavissa osissa tuomme esiin muutamia hankkeen tutkimustuloksia ja pohdimme, onko venäläinen työelämä sittenkään niin kovin erilainen kuin omamme, varsinkin kun tarkastellaan yksityisen sektorin työntekijöiden kokemuksia.

Työn merkitys elämässä on suuri

Tutkimusaineistomme koostui suomalaisista ja venäläisistä yksityisen sektorin työntekijöistä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Yhteensä tutkittavia oli 3421. Tarkastelimme osana yhtä tutkimusta kaikkien työntekijöiden, mukaan lukien esimiesasemassa olevien, ajatuksia työn, perheen ja vapaa-ajan sekä palkan merkityksestä.

Analyysimme mukaan työllä on venäläisille suurempi merkitys kuin suomalaisille. Kun kysyttiin, onko työ vastaajalle erittäin, melko vai ei kovin tärkeä elämän osa-alue, jopa yhdeksän kymmenestä venäläisestä sanoo ansiotyön olevan heille erittäin tärkeä elämänalue. Vastaavasti suomalaisista vain kuusi kymmenestä on samaa mieltä. Kuitenkin noin neljä kymmenestä suomalaisesta pitää ansiotyötä melko tärkeänä elämänalueena. Vain yksi prosentti kummankin maan vastaajista ei pidä ansiotyötä tärkeänä. Venäläisille ansiotyö on siis erittäin merkittävä osa elämää, vaikka työn arvostus on Suomessakin korkealla tasolla. Venäläisten vastaukset kertovat kuitenkin siitä, että työ on itsestään selvästi elämän keskiössä ja muu elämä rakentuu työn ehdoilla.

Venäläisten vastaukset kertovat siitä, että työ on itsestään selvästi elämän keskiössä ja muu elämä rakentuu työn ehdoilla.

Perheen korkeassa arvostuksessa maat eivät sen sijaan eronneet: kummassakin maassa noin yhdeksän kymmenestä pitää perhe-elämää erittäin tärkeänä. Suomalaisvastaajien mielestä perhe on kuitenkin selkeästi tärkeämpi kuin työ. Suomalaiset arvostavat myös vapaa-aikaa enemmän kuin venäläiset: vajaa puolet suomalaisista pitää vapaa-ajan harrastuksia erittäin tärkeänä, kun venäläisistä samaa mieltä on hieman yli kolmannes. Jos venäläisten arvostuksia luonnehtii työn keskeisyys, suomalaisten arvostuksesta kilpailevat perhe, työ ja vapaa-aika, tässä järjestyksessä. Tämä näkyy suomalaisten pyrkimyksissä yhdistää työ ja perhe-elämä joustavasti. Venäjällä perhe-elämä joutuu kilpailemaan kovemmin joustamattoman työelämän ja etenkin pitkien työpäivien kanssa.

Palkka työn sisältöä tärkeämpää

Työn tärkeydestä Venäjällä kertoo myös palkan merkitys verrattuna työn sisällön merkitykseen. Palkan ja työn sisällön keskinäinen tärkeysjärjestys on erilainen suomalaisille ja venäläisille. Yli puolelle venäläisistä palkka on tärkeämpi kuin työn sisältö, kun suomalaisista vain noin joka kymmenes kokee palkan työn sisältöä tärkeämmäksi. Kuitenkin suomalaisistakin vain alle joka kymmenes kokee työn sisällön palkkaa tärkeämmäksi, ja venäläisistä vain kaksi prosenttia on samaa mieltä.

Työn sisältö on varmasti tärkeä asia jokaiselle palkansaajalle kummassakin maassa, mutta palkka pitää silti välttämättömyydessään pintansa merkittävimpänä asiana. Venäjällä ihmisen asema ja toimeentulo ovatkin tiukemmin kiinni ansiotyössä kuin Suomessa, jossa sosiaaliturva on kehittyneempi. Venäjän yksityisellä sektorilla monet edut kuten terveydenhuolto, asunto ja jopa lastenhoito voivat olla työpaikan järjestämiä. Sosiaalisten etujen tarjoaminen alkoi jo neuvostovallan aikana, mutta nyt hyvät työpaikkaedut ovat yksityisen sektorin keino kilpailla parhaista työntekijöistä.

Kirjoittajat:

YTT Tiina Saari, Tampereen yliopisto tiina.p.saari@uta.fi
Professori Harri Melin, Tampereen yliopisto, harri.melin@uta.fi

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen projektissa vertaillaan suomalaista ja
venäläistä työelämää ja työhyvinvointia, erityisesti sitoutumisen ja työn imun näkökulmista. Projektia rahoittaa työsuojelurahasto ja sitä johtaa professori Harri Melin. Julkaisemme kevään mittaan näihin aiheisiin liittyvän blogitekstisarjan.

Linkkejä tutkimusartikkeleihin:

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Better leadership, higher work engagement? Comparative study on Finnish and Russian private sector employees. International Journal of Sociology and Social Policy 38 (11/12), 922-943.

Saari, Tiina & Sippola, Markku & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Comparing Finnish and Russian work life. Mir Rossii  27 (2), 90–108.

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2017) The job demands and resources as antecedents for work engagement – Comparative research on Finland and Russia. Baltic Journal of Management 12 (2), 240-254.

Back top top