Skip to Content

Suomalaisdiplomaatin kokemuksia suomalaisten ja venäläisten välisestä kaupankäynnistä – René Nyberg – Patriarkkoja ja oligarkkeja

Venäjästä kertova kirjallisuus on suuressa suosiossa. Vuosittain julkaistaan merkittävä määrä kotimaisia ja kansainvälisiä teoksia maantieteellisesti läheisestä, mutta kuitenkin henkisesti kaukaisesta ja salaperäisestä Venäjästä.

Venäjän tutkiijoille kyseessä on kiehtova ajankohta, koska uutta tietoa julkaistaan koko ajan ja uusia poliittisia tilanteita syntyy jatkuvasti. Maailma on siis eräänlaisessa murrostilassa ja uuden tilanteen hahmottamisessa tarvitaan tietoa.

Siksi on arvokasta, että Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs ja East Officen entinen toimitusjohtaja René Nyberg on julkaissut omat muistelmansa Patriarkkoja ja oligarkkeja (Siltala, 2019), jossa Venäjä on tietenkin pääosassa, koska Nybergin diplomaattitehtävät ovat enimmäkseen olleet Neuvostoliiton ja Venäjän parissa.

Moskovan suurlähettilään tehtävää pidetään yhtenä tärkeimmistä ja haastavimmista tehtävistä. Nyberg palveli Moskovassa vuodesta 2000 vuoteen 2004. Hän siirtyi idänkaupan palvelukseen vuonna 2008. Tämä pesti kesti vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen hän ryhtyi kirjoittamaan teoksiaan. Kokeneet diplomaatit eivät kuitenkaan tosiasiassa jää koskaan eläkkeelle, koska kartutetut taidot ja henkilösuhteet ovat arvokkaita – ja niitä tarvitaan aika ajoin.

Nybergin teos on merkittävä siksi, että hän on diplomaattina nähnyt elävästi Neuvostoliiton ja Venäjän kehityskulut. Aina Neuvostoliiton huippuvuosista Neuvostoliiton romahtamiseen, sekä Venäjän federaation 1990-luvun sekasorron alkuvuosista aina presidentti Vladimir Putinin luomaan sisäiseen vakauteen. Nyberg kuvailee diplomaatin tavoin nyky-Venäjän juuri sellaisena kuin se on, mutta ilman tarpeetonta ylistämistä ja demonisointia, joka tekee teoksesta mieluisan luettavan.

Kokeneet diplomaatit eivät kuitenkaan tosiasiassa jää koskaan eläkkeelle.

Diplomaattien tehtävä on moniulotteinen, koska diplomaatin tehtävänä on valvoa oman maan etua, luoda tärkeitä henkilösuhteita asemamaassaan sekä pyrkiä arvioimaan asemamaan uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Nybergin muistelmat ovat tämän takia moniulotteiset.

Nybergin muistelmat antavat selvän mielikuvan siitä, että hän on presidentti Urho Kekkosen ajan hengen realistiseen koulukuntaan kuuluva diplomaatti, joka panosti kulttuurillisen ja taloudellisen yhteistyön lisäämiseen Suomen ja suuren itänaapurimme välillä ilman, että hänessä olisi ollut herkkäuskoisen maailmanparannusvimmaa.

Venäjän-kaupan harjoittajille ja siitä haaveileville teos antaa ruohonjuuritason kurkistuksen Suomen ja Venäjän väliseen kaupankäyntiin. Monet venäläisoligarkit ovat tutustuneet Suomeen viettäen talvilomiaan Lapin hiihtokeskuksissa, kalastelleet Ahvenanmaalla ja nauttineet illanvietoista suomalaisjohtajien yksityishuviloissa Kirkkonummella ja Tammisaaressa, sekä nauttineet harvinaislaatuisesta yksityisyydestä Helsingin vilkkailla ostoskaduilla, koska suomalaiset eivät ole tunnistaneet heidän kasvojaan tai heidät on jätetty kohteliaalla tavalla nauttimaan ylellisestä rauhasta.

Teos antaa ruohonjuuritason kurkistuksen Suomen ja Venäjän väliseen kaupankäyntiin.

Suomi ei ole pelkästään kiinnostanut vapaa-ajanviettopaikkana, vaan venäläiset oligarkit pitävät Suomea mielenkiintoisena kaupankäyntikohteena ja suomalaiset yritysjohtajat ovat itsekin olleet aloitteellisia kaupanteon suhteen. Voidaan sanoa, että todellinen kukoituskausi elettiin 2000-luvun alkuvuosista aina vuoteen 2014 saakka. 2010-luvun alussa visioitiin jopa siitä, että Seppälä-vaateketju olisi valloittanut Venäjän vaatemarkkinat. Stockmann, Kesko, SRV ja monet muut suomalaisbrändit olivat laajasti edustettuina, mutta huippuvuosien jälkeen monet suomalaisyritykset ovat joko lopettaneet tai vähentäneet Venäjän-toimintojaan, koska taloussuhdanteet ovat heikentyneet. Monia talous- ja henkilösuhteita pidetään kuitenkin yllä, koska suhdanteet voivat muuttua äkisti sekä on tärkeää säilyttää vuoropuhelun taso useilla eri alueilla.

Suomi ei ole kuitenkaan ollut ainoa länsimaa, joka on tehnyt ja tekee aktiivista Venäjän-kauppaa. Nyberg kertoo kuinka amerikkalaisten ja venäläisten suuryritysten johtajat tapasivat säännöllisesti amerikkalaisen RAND-ajatushautomon tilaisuuksissa New Yorkissa ja Moskovassa. Suomen aktiivinen toiminta ei ole ollut mikään poikkeustapaus, vaan mahdollisuuksien hyödyntämistä muiden maiden vanavedessä.

Kauppaa saa ja pitää tehdä.

Nyberg mainitsee teoksessaan kuinka Finnair on hyötynyt Fortumin suorainvestoinneista Venäjälle, saaden merkittäviä lentoyhteyksiä, eli suomalaisyritykset voivat saada myönteisiä heijastusvaikutuksia toisten suomalaisyritysten tekemistä päätöksistä. Suomalaisyritykset olisivat paljon laajemmin edustettuina Venäjällä, jos tietyt säännöt, periaatteet, lait ja rakenteet olisivat Suomen tasolla. Tästä asiasta Nyberg mainitseekin selvästi ja avoimesti, eli kotiläksyt pitää tehdä perusteellisesti ennen kuin Venäjän markkinoille kannattaa lähteä. Kauppaa saa ja pitää tehdä, koska monet muut länsimaat ovat erittäin kiinnostuneita Venäjän markkinoista ja sitä on tarpeetonta antaa periksi. Siksi lähinaapurimme yritysten kanssa kannattaa olla yhteistyössä, jos siihen tarjoutuu erinomainen mahdollisuus.

Jukka Aminoff

Kirjoittaja on tietokirjailija ja kauppatieteen maisteri sekä yksi Eagle & Lion Groupin perustajista

Back top top