Skip to Content

Suomalaisyritykset ovat arvostettuja työnantajia Venäjällä

Työntekijöiden sitoutuminen työpaikkaansa on edelleen tärkeää. Sitoutuneet ja osaavat työntekijät ovat yritykselle tärkeä pääoma. Organisaatiolle tulee myös kalliiksi rekrytoida ja perehdyttää uusia työntekijöitä. Venäjällä työvoima on liikkuvaista ja matalan työttömyyden myötä osaavista työntekijöistä on joillain aloilla jopa pulaa. Suomessa työsuhteet ovat edelleen melko pitkiä, keskimäärin lähemmäs kymmenen vuotta ja työpaikkaliikkuvuus huomattavasti vähäisempää kuin Venäjällä.

Vertailimme Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessamme kahden suomalaisen organisaation Suomessa ja Venäjällä toimivia yksiköitä organisaatioon sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi analysoimme työn voimavaroja ja niiden vaikutusta organisaatioon sitoutumiseen.

Suomalaisesta ja venäläisestä työelämästä julkaistiin alkuvuodesta kolmen tekstin blogisarja. Sarja saa nyt jatkoa – tämä on neljäs kirjoitus.

Venäläiset työntekijät tyytyväisempiä

Aiempien tutkimustemme mukaan suomalaiset yksityisen sektorin työntekijät ovat useilla mittareilla tyytyväisempiä työhönsä kuin venäläiset. Nyt kun katsoimme kansallisen tason sijaan suomalaisomisteisia yrityksiä, jotka toimivat sekä Suomessa että Venäjällä, tulos olikin päinvastainen: venäläiset työntekijät olivat molemmissa tarkastelluissa organisaatioissa sekä tyytyväisempiä että sitoutuneempia kuin suomalaiset.

Venäläiset työntekijät ovat eri tasolla erityisesti tunnepohjaisessa sitoutumisessa: venäläiset kokevat suomalaisia useammin työpaikan asiat ja ongelmat omikseen ja työpaikan olevan ”kuin yhtä perhettä.”  Toisaalta venäläisiä työntekijöitä sitoutti myös velvollisuuden tunne.

Sekä suomalaisten että venäläisten työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttavat positiivisesti mahdollisuus kehittyä työssä sekä työyhteisön tuki.

Johtamiseen ja työyhteisöltä saatavan tukeen ollaan suomalaisyritysten venäläisissä yksiköissä tyytyväisempiä kuin suomalaisissa yksiköissä. Venäläiset työntekijät olivat tyytyväisempiä myös mahdollisuuksiin kehittää itseään. Sen sijaan mahdollisuuksissa vaikuttaa työhön ei ollut eroja maiden välillä. Myös tyytymättömyys palkkatasoon yhdisti eri maiden työntekijöitä: molemmissa maissa noin kolme neljästä oli tyytymätön palkkaansa. Etenkin venäläisille työntekijöille palkka onkin erityisen tärkeä, todennäköisesti osittain Venäjän heikon sosiaaliturvan vuoksi.

Kehittyminen ja tuki tärkeää

Kun sitten katsoimme tarkemmin, mitkä työn voimavarat erityisesti vahvistavat organisaatioon sitoutumista, huomasimme että melko lähes samat tekijät lisäävät sitoutumista Suomessa ja Venäjällä. Sekä suomalaisten että venäläisten työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttavat positiivisesti mahdollisuus kehittyä työssä sekä työyhteisön tuki.

Suomalaisten työntekijöiden sitoutumiseen vaikutti myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, eli työtahtiin, työaikoihin ja työmäärään. Hieman yllättävä tulos on, että johtamisella ei ollut kummassakaan maassa merkittävää vaikutusta sitoutumiseen. Vaikka johtaminen on tärkeä tekijä työhyvinvoinnissa, ei se tässä aineistossa noussut sitouttavaksi tekijäksi.

Suomalaiset yritykset ovat siis onnistuneet jopa ylittämään venäläisten työntekijöiden odotukset ja saaneet heidät tyytyväisiksi monilla mittareilla ja sitä kautta myös sitoutumaan organisaatioon. Ulkomaalaiset yritykset ovat ylipäätään Venäjällä pidettyjä työnantajia, sekä länsimaisen, työntekijöitä arvostavan yrityskulttuurin että yritysten työntekijöilleen tarjoamien sosiaalisten etuuksien vuoksi.

Kirjoittajat:

YTT Tiina Saari, Tampereen yliopisto tiina.p.saari@uta.fi
Professori Harri Melin, Tampereen yliopisto, harri.melin@uta.fi

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen projektissa vertaillaan suomalaista ja
venäläistä työelämää ja työhyvinvointia, erityisesti sitoutumisen ja työn imun näkökulmista. Projektia rahoittaa työsuojelurahasto ja sitä johtaa professori Harri Melin.

Aiemmat osat:

Palkkatyön merkitys Suomessa ja Venäjällä edelleen suuri

Henkilöstöjohtamiseen ollaan tyytyväisiä sekä Suomessa että Venäjällä

Hyvällä johtamisella lisää työn imua

Linkkejä tutkimusartikkeleihin:

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Better leadership, higher work engagement? Comparative study on Finnish and Russian private sector employees. International Journal of Sociology and Social Policy 38 (11/12), 922-943.

Saari, Tiina & Sippola, Markku & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Comparing Finnish and Russian work life. Mir Rossii  27 (2), 90–108.

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2017) The job demands and resources as antecedents for work engagement – Comparative research on Finland and RussiaBaltic Journal of Management12 (2), 240-254.

Back top top