Skip to Content

Venäjän työelämä kehittyy harppauksin

Nykyaikainen venäläinen työelämä on rakentunut sosialististen rakenteiden ja käytäntöjen perustalle. Maassa on paljon valtion yrityksiä ja julkisen sektorin osuus työllisyydessä on merkittävä.

Esimerkiksi valtion rautatiet RŽD työllistää suoraan noin 750 000 työntekijää. Gazprom, joka on muodollisesti yksityinen yritys, mutta käytännössä toimii hyvin kiinteästi presidentinhallinnon kanssa, työllistää yli 400 000 työntekijää. Myös muilla talouden avainaloilla valtionyrityksillä on tärkeä merkitys.

Kuitenkin myös yksityinen sektori on kasvanut ja etenkin palveluissa sen osuus sekä tuotannosta että työllisyydessä on merkittävä. Myös yksityisen teollisuustuotannon merkitys kasvaa. Yksityisen sektorin organisaatiot ja niiden toimintatavat ovat uudistuneet ripeämmin kuin julkinen sektori.

Vertailimme Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessamme kahden suomalaisen organisaation Suomessa ja Venäjällä toimivia yksiköitä organisaatioon sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi analysoimme työn voimavaroja ja niiden vaikutusta organisaatioon sitoutumiseen.

Suomalaisesta ja venäläisestä työelämästä julkaistiin alkuvuodesta kolmen tekstin blogisarja. Sarja saa nyt jatkoa – tämä on viides kirjoitus.

Työelämä eurooppalaistuu

Venäläinen työelämä ei enää juurikaan poikkea siitä, mitä olemme tottuneet pitämään normaalina tapana organisoida palkkatyötä. Venäläisten yritysten toimintatavat, työelämän suhteet ja työntekijöiden suhtautuminen työhön vastaavat hyvin pitkälle suomalaisten käsityksiä.

Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa tekemämme vertailututkimus kuitenkin kertoo, että Venäjän työelämässä on edelleen joitain eroja suomalaiseen työelämään verrattuna, myös yksityisellä sektorilla. Tutkimuksemme tärkeä havainto on, että Venäläinen työelämä lähestyy eurooppalaista työelämämallia. Sellaiset tekijät kuten työajat, työn päivittäinen organisointi tai työntekijöiden mahdollisuudet hyödyntää omia ideoitaan työssä eivät juurikaan poikkea Venäjällä eurooppalaisista käytännöistä.

Venäläinen työelämä lähestyy eurooppalaista työelämämallia.

Venäläiset työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä, mutta kokevat, että johtamisen käytännöt kaipaavat kohentamista. Tässä tutkimuksessa huomasimme erityisesti, että Venäjällä toimivilla suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine venäläisten työntekijöiden keskuudessa.

Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana kansainvälinen talous on verkottunut entistä tiiviimmin. Yhteistyö ja keskinäiset riippuvuudet eri puolilla maailmaa toimivien yritysten välillä ovat kasvaneet nopeasti. Myös venäläiset yritykset ovat osa tätä verkottunutta taloutta.

Tämä tarkoittaa, että kansainväliseen kauppaan osallistuvat toimijat pelaavat samoilla säännöillä ja noudattavat jokseenkin sanoja menettelyjä niiden kotimaasta riippumatta. Ennustettavuus ja luottamus kumppaneiden toimien suhteen kasvaa myös venäläisten yritysten osalta. Tutkimuksemme tulokset vahvistavat, että tällainen muutos on Venäjällä todella meneillään.

Sanotaan, että Venäjä on toista maata. Venäjä koetaan etäiseksi ja vieraaksi. Kyse on myös tiedosta. Tietäminen vähentää ennakkoluuloja ja avartaa ymmärrystä. Suomessa on pitkät perinteet Venäjää koskevassa tutkimuksessa, meillä on osaamista, josta ollaan kiinnostuttu muissakin maissa. Siksi on tärkeää, että Suomessa panostetaan myös tulevaisuudessa Venäjän-tutkimukseen. Tämä koskee myös venäläisen työelämän tutkimusta.

Kirjoittajat:

YTT Tiina Saari, Tampereen yliopisto tiina.p.saari@uta.fi
Professori Harri Melin, Tampereen yliopisto, harri.melin@uta.fi

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen projektissa vertaillaan suomalaista ja
venäläistä työelämää ja työhyvinvointia, erityisesti sitoutumisen ja työn imun näkökulmista. Projektia rahoittaa työsuojelurahasto ja sitä johtaa professori Harri Melin.

Aiemmat osat:

Palkkatyön merkitys Suomessa ja Venäjällä edelleen suuri

Henkilöstöjohtamiseen ollaan tyytyväisiä sekä Suomessa että Venäjällä

Hyvällä johtamisella lisää työn imua

Suomalaisyritykset ovat arvostettuja työnantajia Venäjällä

Linkkejä tutkimusartikkeleihin:

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Better leadership, higher work engagement? Comparative study on Finnish and Russian private sector employees. International Journal of Sociology and Social Policy 38 (11/12), 922-943.

Saari, Tiina & Sippola, Markku & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2018) Comparing Finnish and Russian work life. Mir Rossii  27 (2), 90–108.

Saari, Tiina & Melin, Harri & Balabanova, Evgeniya & Efendiev, Azer (2017) The job demands and resources as antecedents for work engagement – Comparative research on Finland and RussiaBaltic Journal of Management12 (2), 240-254.

Back top top