Blogi

Nostimme jäsenyyden vahvistamisen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin uudistuneen strategian kärkeen vuonna 2019.

Vuodesta 2019 Venäjän ympäristökeskustelun kärkeä on hallinnut jätehuoltokysymys.

Suomalaisilla yrityksillä on sisua ja halua tarttua mahdollisuuksiin heti, kun rajat aukeavat ja pandemia rauhoittuu, uskoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

”Mitäs nyt tehdään”? ”Mitä sinä tekisit?” ”Miksi noin, mihin perustuu?” Noihin kysymyksiin olen vastannut niin itselleni kuin minulle esitettyinä, reilut kolme vuosikymmentä. Aina ne vaan ovat ajankohtaisia.

Jäsenyritystemme ja yhteistyökumppaneidemme verkosto on ollut arvokas tiedonvaihdon ja nopean reagoinnin alusta.

Paljon muuttuu pysyvästi, mutta kansainvälistä kauppaa – ja Venäjän-kauppaa – ei ole peruttu.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari on mahdollisuuksien verkosto. Mitä se tarkoittaa? Kuinka palveluitamme ja jäsenyyttämme käytetään? Miten saat niistä kaiken mahdollisen hyödyn? Näihin vastaamme Kamarin käyttöohjeet -blogisarjassa.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari on mahdollisuuksien verkosto. Mitä se tarkoittaa? Kuinka palveluitamme ja jäsenyyttämme käytetään? Miten saat niistä kaiken mahdollisen hyödyn? Näihin vastaamme Kamarin käyttöohjeet -blogisarjassa.

Venäjällä vietettiin vuonna 2017 ympäristövuotta. Tällöin luotiin kansallinen, Ekologia-niminen hanke, joka käynnistyi kuitenkin käytännössä vasta 2019. Hankkeeseen kuuluu 6 teemaa: ilma, vesi, jätteet, metsä, biologinen monimuotoisuus ja teknologiat.

Vuosi vaihtuu taas pian. Millaisia onnistumisia koettiinkaan Venäjän-kaupassa vuonna 2019?

Venäjästä kertova kirjallisuus on suuressa suosiossa. Vuosittain julkaistaan merkittävä määrä kotimaisia ja kansainvälisiä teoksia maantieteellisesti läheisestä, mutta kuitenkin henkisesti kaukaisesta ja salaperäisestä Venäjästä.

Venäjän rakennusministeriö valmistelee Smart City -standardia, joka otetaan käyttöön tulevaisuudessa Venäjän eri kaupungeissa.

Vertailimme Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessamme kahden suomalaisen organisaation Suomessa ja Venäjällä toimivia yksiköitä organisaatioon sitoutumisen näkökulmasta. Kirjoitus on jatkoa vuoden alussa alkaneella blogisarjalle.

Vertailimme Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessamme kahden suomalaisen organisaation Suomessa ja Venäjällä toimivia yksiköitä organisaatioon sitoutumisen näkökulmasta. Kirjoitus on jatkoa vuoden alussa alkaneella blogisarjalle.

Tutkimme Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa suomalaisen ja venäläisen työelämän yhtäläisyyksiä ja eroja, yhtenä aiheena työn imu ja se, mitkä tekijät työssä lisäävät työn imua. Tämä on blogisarjan kolmas ja viimeinen osa.

Parhaat ideat syntyvät joskus kuin itsestään. Pohdimme tammikuun pakkasilla East Officen Ilkka Salosen kanssa maailman menoa ja puheeksi tulivat kevään vaalit. Päivittelimme yli ymmärryksen käyviä sotekiemuroita ja teimme yhteisen havainnon, että Venäjä-asioita ei juurikaan ole mainittu vaalikeskusteluissa.

Tutkimme Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa suomalaisen ja venäläisen työelämän yhtäläisyyksiä ja eroja, yhtenä aiheena tyytyväisyys johtamiseen.

Tutkimme Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa suomalaisen ja venäläisen työelämän yhtäläisyyksiä ja eroja. Tässä ja tämän blogisarjan seuraavissa osissa tuomme esiin muutamia hankkeen tutkimustuloksia ja pohdimme, onko venäläinen työelämä sittenkään niin kovin erilainen kuin omamme, varsinkin kun tarkastellaan yksityisen sektorin työntekijöiden kokemuksia.

Kokemus kulttuuriälyksi ja strategisen osaamisen tasolle ”Maailmassa pärjää maalaisjärjellä!” Joo, totta, mutta sen lisäksi on hyvä ottaa selvää ihmisistä ja heidän kulttuureistaan varsinkin, jos tekee heidän kanssaan töitä. Kaiken yhteistyön perusta on vuorovaikutus ja kommunikointi. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa menestyvät ne, joilla on empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja. Toisin sanoen halua ymmärtää toista ihmistä ja käyttää vuorovaikutusta…

Marraskuun lopussa osallistuin Suomen suurlähettilään johtamalle Team Finland -matkalle Etelä-Venäjälle Krasnodariin. Vertailun vuoksi: väkiluvultaan Krasnodarin alue on Suomen kokoinen.