Skip to Content

Venäjän-kaupan barometri: Paine ympäristötoimiin muuttaa Venäjän markkinaa

Tuoreen Venäjän-kaupan barometrin mukaan 55 prosenttia suomalaisista Venäjän-kauppaa tekevistä yrityksistä uskoo ympäristötoimien muuttavan Venäjän markkinaa. Pitkittynyt koronapandemia ja ruplan kurssi ovat edelleen suurimmat ongelmat. Uudeksi merkittäväksi haasteeksi on noussut Venäjän työvoimapula.

Barometrikyselyn vastaajien mukaan ympäristökysymysten nousu näkyy jo monilla toimialoilla, kuten teollisuuden vedenpuhdistuksessa. Ympäristötietoisuus voimistuu myös kuluttajien keskuudessa. Murroksen nähdään avaavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Venäjän markkinoiden ei kuitenkaan odoteta muuttuvan nopeasti. Muutoksen odotetaan tuovan uutta sääntelyä ja valvontaa, minkä uskotaan nostavan liiketoiminnan kustannuksia. Jos Venäjä ei reagoi ympäristökysymyksiin, sen arvioidaan jäävän jälkeen kansainvälisestä kehityksestä ja heikentävän omaa talouttaan.

– Yksi konkreettisista vaatimuksista Venäjällä on vuodesta alkaen 2023 kaavailtu yritysten pakollinen hiiliraportointi. Mittaristo, regulaatio ja erityisesti kannustimet ovat vielä markkinalla kehittymättömiä, mikä lisää yritysten epätietoisuutta ja hankaloittaa ennakointia, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Työvoimapula nousi yritysten ongelmaksi

Barometrin tulosten mukaan yli puolet vastaajista odottaa viennin ja liiketoiminnan Venäjällä kasvavan. Vienti, tuonti ja liiketoiminta Venäjällä ovat jatkaneet kasvuaan teollisuudessa ja kääntyneet kasvuun myös palvelualoilla. Koronapandemiasta eniten kärsineiden palvelualojen odotukset tulevasta kasvusta ovat aiempaa optimistisempia.

Siinä missä Venäjän-kaupan kasvu painottui viime kevään tutkimuksessa pieniin yrityksiin, ovat suuretkin päässeet nyt syksyn mittauksessa osallisiksi noususta. Suurten yritysten tuonti Venäjältä on kuitenkin jatkanut laskusuunnassa.

Koronapandemia ja ruplan kurssi ovat edelleen suurimmat ongelmat viennissä ja liiketoiminnassa Venäjällä, mutta niiden vaikutus on lieventynyt. Uutena ilmiönä Venäjän työvoimapula on noussut aiempaa merkittävästi suuremmaksi ongelmaksi liiketoiminnassa Venäjällä. Tuonnissa logistiikan, ruplan kurssin ja yleisen hintatason ongelmat ovat nousseet viime keväästä.

Joka viides vastaaja kertoo investoineensa Venäjälle viimeisimmän 12 kuukauden aikana. Se on selvästi aiempia tutkimuksia vähemmän. Toisaalta vastaajat eivät aio myöskään vetäytyä Venäjän markkinoilta. Yritykset vaikuttavat keskittyvän nyt päivittäiseen liiketoimintaan kehittämis- tai sopeuttamistoimien sijaan.

– Yrityksillä on vahva usko Venäjän markkinoiden kasvuun, mutta se ei näy investointeina. Poliittinen riski on edelleen yksi yritysten suurimmista huolenaiheista, mikä osittain selittää investointihaluttomuutta. Työvoimapulan taustalla on Venäjän demografiakehitys ja koronan vaikutukset ovat kärjistäneet tilannetta, sanoo Jaana Rekolainen.

Tilanne Venäjällä haastattelututkimuksen aikana

Syksyn 2021 barometritutkimuksen aikana koronan neljäs aalto oli vahvassa nousussa Venäjällä, mutta uudet rajoitustoimet eivät ehtineet vaikuttaa haastattelutuloksiin. Venäjän talous on elpynyt jo koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Reipas elpyminen on näkynyt kiihtyvänä inflaationa niin Venäjällä kuin muualla maailmassa. Pandemiatilanne varjostaa edelleen palvelualoja ja matkailua. Venäjän kasvavaan työvoimapulaan vaikuttaa osaltaan ulkomaisen työvoiman poissaolo kaupungeista.

Ympäristöasiat ovat nousseet vuoden kuluessa yhä suuremman huomion keskipisteeseen Venäjällä. Venäjän hallitus on käynnistänyt työn vähähiiliseen tulevaisuuteen valmistautumiseksi. Haastattelututkimuksen aikana Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Venäjän hallitus vahvisti tavoitteen hieman tutkimusjakson päättymisen jälkeen.

Taustatietoja

Tutkimuksen tilasivat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 22.9.–22.10.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 215. Tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa.

Jaana Rekolainen, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, + 358 400 457 743, etunimi.sukunimi@svkk.fi
Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjät, + 358 50 500 3384, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
Lenita Toivakka, Keskuskauppakamari, etunimi.sukunimi@chamber.fi
Lauri Veijalainen, East Office of Finnish Industries, + 358 46 876 1648, etunimi.sukunimi@eastoffice.fi
Timo Vuori, Elinkeinoelämän keskusliitto, +358 50 553 5319, etunimi.sukunimi@ek.fi

Keskustelua aiheesta

Back top top