Kestävä kehitys luo kestävää kauppaa
ESG:n troikka laukkaa yhä lujempaa Venäjällä. Miltä näyttävät Venäjän kestävän kehityksen trendit, kun vastuullisuudesta on tulossa kaupan ääneen lausumaton ehto?
Teksti: Patrik Saarto
Pakko on joskus paras motivaattori, mutta niukkuuden maailmassa enemmän on aina enemmän. Kestävässä kehityksessä yhdistyvät sekä pakko että kasvu. Pakko parantaa toimintatapoja tulee vastaan etenkin ilmastoasioissa, mutta parempi tekeminen tuottaa muutenkin parempaa arvonlisää.
Kestävä kehitys etenee Venäjälläkin pakon paineen ja kasvun kannustimien ajamana. ESG pureutuu yhä syvemmälle venäläisen markkinatalouden maaperään, joko siksi, että yritys pyrkii noudattamaan uutta, kiristyvää sääntelyä pakon sanelemana tai siksi, että on yksinkertaisesti kannattavaa olla kehityksen aallonharjalla.
Ensimmäisenä globaalin ESG-aallon ovat ottaneet vastaan suuremmat kansainväliset venäläisyritykset, mutta pikkuhiljaa vastuullisuuskysymyksiin on vastattava myös pienemmissä kotimarkkinan yrityksissä. Kuten muutkin megatrendit, tämäkin on niin väkevä, että se on jo kyllästänyt venäläisen poliittisen puheenparren ja saanut hihat heilumaan.
Käydään tässä kirjoituksessa läpi, millaisia ESG-trendejä Venäjällä on tällä hetkellä käynnissä.
Venäjä vaihtaa suuntaa
Venäjän johdossa piirretään täyttä vauhtia suuntaviivoja kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Se on merkittävä muutos maassa, joka tunnetaan fossiilisten polttoaineiden viejänä. Energiamurros vaikuttaa hiilivetyjen kysyntään tavalla, johon Venäjän on pakko reagoida. Suurimmista kauppakumppaneista EU on asettamassa hiilitulleja ja Kiina tavoittelemassa hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä.
Marraskuussa 2020 allekirjoitettu ukaasi määrää Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti Venäjän vähentämään kasvihuonepäästönsä 70 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ukaasin mukaan tässä huomioidaan metsien ja muiden ekosysteemien kyky sitoa hiiltä.
Venäjän talouskehitysministeriön ennusteen mukaan ilman valtion tukitoimia kasvihuonepäästöt olisivat nykykehityksellä vuonna 2030 76 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Energiatehokkuutta parantavilla tukitoimilla ennuste laskee 67 prosenttiin ja intensiivisillä tukitoimilla 64 prosenttiin. Toimenpiteet on määrä hahmotella vuoteen 2050 ulottuvassa strategiassa. Lisäksi Venäjä kokeilee päästökauppaa Sahalinin saarella.
Lue myös (artikkeli jatkuu alla):
Rahoitus ratkaisee
Venäjällä on viimeisen parin vuoden aikana kehitetty vauhdilla vihreää rahoitusta kestäviin investointeihin. Suurimmat pankit toivovat vihreisiin salkkuihinsa kevyempää sääntelyä, mutta keskuspankki on ollut enemmän huolissaan vihreiden kuplien ja lisääntyvien luottoriskien mahdollisuudesta. Lainsäädäntötyö on edelleen kesken.
Pankkisektorilla ESG huomioidaan vielä lähinnä suurimmissa pankeissa. Tilintarkastusyhtiö Deloitten keväällä 2021 venäläisille pankeille tekemän kyselyn mukaan lähes 400 venäläispankista vain 15 prosenttia pitää ESG:n huomioimista tärkeänä toiminnassaan. Joka kolmas pankki kuitenkin odottaa ESG:n olevan tärkeä kolmen vuoden kuluttua. Perehtymistä se edellyttää, sillä pankeista vain joka viides osasi määritellä, millainen ESG-informaatio on sijoittajille tärkeintä.
Samaa kertoo Sber-pankin ensimmäinen Venäjän ESG-trendejä koskeva katsaus, jonka pankki julkaisi huhtikuussa 2021. Katsauksen mukaan venäläiset institutionaaliset sijoittajat ovat osoittaneet vielä varsin maltillista kiinnostusta vihreisiin velkakirjoihin. Katseet kääntyvät Venäjän valtioon, joka voisi Sberin mukaan näyttää itsekin esimerkkiä lähtemällä vihreille velkakirjamarkkinoille.
Yritykset vaihtavat väriä vähitellen
Yrityskentässä ESG painottuu hieman eri tavalla eri aloilla. Raskaan teollisuuden yrityksissä korostuvat päästöjen vähentäminen ja työntekijöiden turvallisuuden parantaminen, kun taas valkoisten kaulusten aloilla huomio kiinnittyy sosiaalisiin kysymyksiin ja tietoturvaan.
PwC:n vuonna 2020 venäläisille hallitusten jäsenille tekemän kyselyn mukaan 60 prosenttia vastaajista ymmärsi ESG:n merkityksen yrityksen liiketoiminnalle ja 38 prosenttia näki vaikutukset yrityksen tuloksessa. Puolet kertoivat ESG:n olevan huomioitu yrityksensä strategiassa. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti hallituksen monimuotoisuutta tärkeänä, mutta lähes kaikki ymmärsivät sen monipuolisen liike-elämän kokemuksen kautta. Ikään, sukupuoleen ja etnisyyteen viittasi vain kolmannes.
Sääntelyllä ja rahoituksella on oma roolinsa, mutta Sberin mukaan yritysten käyttäytymistä ohjaavat ennen kaikkea heidän asiakkaansa. Venäjän kotimarkkinoilla ei ole tähän mennessä oltu valmiita maksamaan enempää kestävämmin tuotetuista tuotteista, joten panostuksia vastuullisuuteen ei ole voitu siirtää hintoihin. Vähitellen vastuullisuudesta on kuitenkin tulossa kilpailuetu, jota alleviivataan brändäämällä vaikkapa energiatehokkaammin tuotettu alumiini vihreäksi alumiiniksi.
Lue myös (artikkeli jatkuu alla):
Kuluttajat noudattavat kansainvälisiä trendejä
Viime kädessä tahdin määräävät kuluttajat. Kansainväliset trendit pätevät Venäjälläkin, joten tuoteselosteet ovat entistä tarkemmassa syynissä suurkaupunkien tiedostavan nuorison käsissä. Sberin keskimääräistä venäläiskuluttajaa seuraava Ivanovin indeksi kertoo, että joka neljäs olisi valmis jättämään liian saastuttavat tuotteet hyllyyn ja joka viides maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista. ESG on kuitenkin käsitteenä yhä tuntematon – alle 30-vuotiaistakin vain joka kymmenes tiesi, mitä sillä tarkoitetaan.
Indeksin mukaan venäläiskuluttajat pitävät kaikkein tärkeimpänä elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Niinpä suurimmat huolet koskevat terveyttä, työllisyyttä ja epätasa-arvoa, toki myös saasteita ja jätteitä. Ilmastonmuutos ilmiönä, biodiversiteetti, ihmisoikeudet, sosiaaliturva ja koulutus tulevat vasta toiseksi tärkeimpinä asioina.
Kuluttajat äänestävät ennen kaikkea lompakoillaan, mutta nousevana trendinä vahvistuu myös osallistuminen rahoitusmarkkinoille. Tutkimuskeskus Levadan mukaan yksityissijoittamisen suosio on vain vuodessa kaksinkertaistunut ja salkun perustaa nyt aiempaa useampi nuori tai nainen. Yhtiövalinnoissa ESG-arvot vaikuttavat samalla tavalla kuin kaupan hyllyllä.
Lue myös (artikkeli jatkuu alla):
Venäjä vihertyy väistämättä
Demografia on samanlainen haaste Venäjällä kuin meillä Suomessa ja muualla kehittyneissä talouksissa. Väestön ikääntyessä työikäisen väestön määrä vähenee, mikä tekee talouskasvusta kituliaampaa. Vihreästä siirtymästä toivotaan jonkinlaista piristysruisketta talouksiin – jos ei tuottavuuden, niin kysynnän kasvun kautta.
Venäjän kohdalla on puhuttu pitkään vanhasta ja modernisointia kaipaavasta laitekannasta. Uuden sääntelyn sekä kuluttajien ja sijoittajien vaatimus- ten myötä modernisointipaine kasvaa entisestään. Uudenlainen rahoitus taas oletettavasti helpottaa hankkeiden toteuttamista.
Edessä saattaa siten olla vilkas, vihreä investointisykli, jossa Venäjä tarvitsee ja Suomi tarjoaa. Kestävä kehitys edellyttää kestäviä tuotteita, niin ilmastollisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan kuin ominaisuuksiltaankin, ja sellaisia tuotteita halutaan ostaa toistamiseenkin. Siksi kestävä kehitys luo myös kestävää kauppaa.