Skip to Content
Ulkomaankauppa ja liiketoiminta Patrik Saarto
Avoin 1814
Fontankan tutkimus: Suomalaisyritysten tulokset niiasivat, mutta liikevaihto kasvoi Venäjällä vuonna 2020

Kuva: Yura Timoshenko/Unsplash.

Fontankan tutkimus: Suomalaisyritysten tulokset niiasivat, mutta liikevaihto kasvoi Venäjällä vuonna 2020

Fortum jatkaa Fontankan vuosittaisen tutkimuksen kärjessä.

Verkkolehti Fontanka on julkaissut jälleen tuoreen tutkimuksensa suomalaisyrityksistä Venäjällä. Fontankan tutkimuksessa listataan vuosittain 30 menestyneintä yritystä edellisen vuoden tilastojen perusteella.

Tällä kertaa listauksen mittareina on käytetty liikevaihtoa, liikevoittoa ja osingonmaksua. Listauksen kärjessä on perinteiseen tapaan Fortum ja toisella sijalla Nokian Renkaat. Loput kärkiviisikosta on samat kuin viime vuonna, mutta järjestys on muuttunut – kolmantena tulee YIT, neljäntenä UPM ja viidentenä Stora Enso.

Fontanka

Lähde: Fontanka.

Koronavuosi iski tuloksiin

Vuosi 2020 ei esittelyjä kaipaa. Fontanka on käynyt tutkimuksessaan läpi 615 venäjälle rekisteröidyn suomalaistaustaisen yrityksen luvut. Lukujen perusteella suomalaisyritysten yhteenlaskettu liikevaihto Venäjällä kasvoi 18,2 prosenttia ja oli 408 miljardia ruplaa.

Pandemian kurimus näkyy alimmalla rivillä – yritysten yhteenlaskettu liikevoitto väheni 13 prosenttia ja oli 40 miljardia ruplaa. Osinkoja Venäjältä maksettiin viidenneksen vähemmän, 38,1 miljardia ruplaa. Muita tapoja kotiuttaa voittoja ei tutkimuksessa ole laskettu.

Suomalaisyritysten paikallinen liiketoiminta synnyttää luonnollisesti myös työpaikkoja ja verotuloja Venäjälle. Fontankan mukaan suomalaiset työllistivät vuonna 2020 yli 22 000 henkilöä Venäjällä, mistä kertyi 3,5 miljardin ruplan tuloverot. Veroja ja veronluonteisia maksuja itse liiketoiminnasta maksettiin 22,7 miljardia ruplaa.

Rakennusala veti koko vuoden

Liikevaihdon kasvulla mitattuna parhaiten vuonna 2020 Venäjällä menestyivät rakennusalan yritykset, kuten YIT, SRV, Uponor ja Prysmian Group. Myös lääkeyhtiö Orion ja metsäyhtiö UPM menestyivät. Liikevaihto laski logistiikassa, kuten Itellalla.

–  Korjasimme vuonna 2020 aiemmin tehtyjen toimenpiteiden hedelmiä, myös markkinatilanne oli hyvä. Vuoden lopussa joillakin alueilla oli pulaa työvoimasta, kertoo tutkimuksen kommenttiosiossa YIT:n Asuminen Venäjä -segmentin johtaja Teemu Helppolainen.

– Pandemia vaikutti meihin erisuuntaisesti. Vanerin kysyntä oli korkeaa rakennusalalla, mutta vähäistä teollisuudessa. Lockdown vähensi painopaperin kysyntää, mutta verkkokaupan kasvu lisäsi tarrapaperien kysyntää, sanoo OOO UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Svetlana Uvakina.

Uusia suomalaisia 14

Suomalaisten investointien määrää Fontanka ei pysty laskemaan tarkkaan, mutta esimerkkejä löytyy – Fazer investoi 308 miljoonaa ja Valio 178 miljoonaa ruplaa tuotantoonsa.

– Epidemia johti kotona syömisen, verkkokaupan, lähikauppojen ja halpatavarakauppojen kysynnän kasvuun, sanoo OOO Valion toimitusjojtaja Jelena Kipenjova.

– Lockdownin aikana kaikki oppivat tilaamaan netistä ja jatkavat sitä yhä – verkkomyyntimme ylittää jo kevään 2020 huipunkin. Raaka-aineiden, pakkausmateriaalien ja logistiikan kustannukset kasvavat nopeammin kuin kauppojen hinnat, kuvailee markkinaa Fazer Russian yhdyskuntasuhdejohtaja Jekaterina Kulinenko.

Uusia suomalaistaustaisia yrityksiä rekisteröitiin Venäjälle vuonna 2020 vain 14, kun edellisenä vuonna rekisteröintejä tehtiin 29. Suurin osa rekisteröinneistä on Venäjällä jo toimivien yritysten uusia tytäryhtiöitä. Uusiakin silti on, kuten tekstiilijakelija Vokant Groupin OOO Morgan Mills ja urheiluanalytiikkajärjestelmiä toimittavan Wisehockeyn OOO Sportivnaja telematika. Lähtijöihin kuuluivat Nordea sekä asianajotoimisto Castren & Snellman.

Aiemmin aiheesta:

Jakelu ja paikallinen valmistus painottuvat Fontankan tutkimuksessa suomalaisyrityksistä

 

Keskustelua aiheesta

Back top top