Skip to Content
Venäjän alueet Patrik Saarto
Avoin 1158
Komin tasavalta - pohjoisia luonnonvaroja ja niiden jalostusta

Kuva: Vladimir Fedotov/Unsplash.

Komin tasavalta - pohjoisia luonnonvaroja ja niiden jalostusta

Suomi on Komin tasavallan kolmanneksi suurin tuontimaa.

Komin tasavallan lippu

Komin tasavalta on lähes Suomen naapurimaa, välissä ovat vain Karjalan tasavalta ja Arkangelin alue. Metsäinen Komi tarjoaa runsaasti luonnonrikkauksia, joiden korjuu ja jatkojalostus muodostavat tasavallan teollisen profiilin.

Venäjän tullin mukaan Suomen vienti Komiin oli tammi-marraskuussa 2019 arvoltaan 23,8 miljoonaa dollaria ja tuonti Komista Suomeen 9,1 miljoonaa dollaria.

Suomi on Komin-viennissä suvereenissa kärkikolmikossa – edellä olivat vain Saksa 29,7 miljoonalla ja Kiina 25,8 miljoonalla dollarilla. Neljäntenä tulee Itävalta 15,7 miljoonan dollarin viennillä.

Kaikkiaan Komin ulkomaankaupassa tuonnin arvo oli 140 miljoonaa dollaria. Komista vietiin 932 miljoonalla dollarilla, josta kolmannes meni Hollantiin. Muita suurimpia vientimaita Komille ovat Saksa, Kazakstan, Puola ja Latvia.

Talous

Komin tasavallan BKT oli vuonna 2017 574 miljardia ruplaa, mikä toi sille 33. sijan Venäjän alueen välisessä vertailussa.

Kolmannes tasavallan taloudesta muodostuu luonnonvarojen hankinnasta. Jalostava teollisuus ja rakentaminen tuovat kumpikin noin kymmenesosan tasavallan talouteen.

Tärkeimpiä toimialoja ovat metsäteolisuus, puunjalostus, paperiteollisuus sekä polttoaineet. Näiden lisäksi investoinnit kohdistuvat myös sähkön tuotantoon.

Komin tasavallan asukasluku on noin 860 000, josta noin 260 000 asuu pääkaupunki Syktyvkarissa.

Yrityksiä

Toimiala
Lukoil Öljy
Gazprom Kaasu
Rosneft Öljy
Mondi Paperi ja pakkaukset
Vorkutaugol Hiili
Syktyvkarin vaneritehdas SFZ Puunjalostus
Uhtažilfond Jäteoperaattori

Infrastruktuuri

Komin tasavallan alueella on yksi kansainvälinen lentokenttä Syktyvkarissa ja viisi sisäisten lentojen kenttää Vorkutassa, Petšorassa, Uhtassa, Usinskissa ja Ust-Tsilmassa.

Syktyvkariin johtaa etelästä valtatie R 176, jolta haarautuu valtatie R 25 edelleen kohti Uhtaa. Samansuuntaisesti lounaasta koilliseen aina Vorkutaan asti kulkee rautatie.

Komin vesistöön kuuluu lukuisia jokia, joista tärkeimmät ovat Petšora, Vytšega, Mezen, Vaška, Usa, Ižma, Vym ja Sysola. Vesireitit ovat käytettävissä toukokuusta lokakuuhun.

Lähteet: Venäjän tulli, investinregions.ru, wiki-prom.ru

Lähde tutustumaan Komin tasavallan bisnesmahdollisuuksiin 2.-4. maaliskuuta:

Team Finland -matka Komiin

Keskustelua aiheesta

Back top top