Korona iski venäläisyritysten investointeihin eri tavalla kuin edelliset kriisit
Tehtaiden siirto Aasiasta Venäjälle voi poikia teollisuuteen uusia investointeja.
Viime vuosikymmen ei ollut Venäjällä yhtä vilkasta investointien aikaa kuin vuosituhannen ensimmäiset kymmenen vuotta. Vuosina 1999-2009 investoinnit kasvoivat keskimäärin 9,7 prosenttia vuodessa, mutta vuosina 2011-2019 vain 1,9 prosenttia vuodessa.
Kumpaankin vuosikymmeneen mahtui talouskriisejä, mutta koronakriisi on vaikuttanut investointeihin aiemmista kriiseistä poikkeavalla tavalla, kirjoittaa Moskovan talouskorkeakoulu julkaisussaan.
Moskovan talouskorkeakoulun mukaan finanssikriisi romahdutti investoinnit vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä 21 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2015 kolmas neljännes hyydytti investointeja 14 prosenttia.
Nyt, vuoden 2020 toisella neljänneksellä, investoinnit vähenivät 7,6 prosenttia vuodentakaisesta, 1065 miljardista ruplasta 817 miljardiin ruplaan. Investoinnit ovat toistaiseksi vähentyneet vähemmän, kuin kahdessa aiemmassa tapauksessa.
Finanssikriisissä investoinnit supistuivat kuusi neljännestä peräkkäin, viisi vuotta sitten kahdeksan neljännestä peräkkäin. Vielä on mahdotonta sanoa, montako neljännestä investoinnit supistuvat tällä kertaa.
Erilainen kriisi
Koronakriisi on ollut sikäli omalaatuinen, että se iski ensiksi palveluihin ja on vasta nyt siirtymässä teollisuuteen. Tässä piilee Moskovan talouskorkeakoulun mukaan syy myös erilaiseen vaikutukseen investointeihin tähän mennessä.
Investoinnit menivät ensimmäiseksi jäihin palvelualoilla, jolla toimii suurelta osin pk-yrityksiä. Moskovan talouskorkeakoulun laskelmien mukaan pienten yritysten, joiden osuus investoinneista on viidennes, investoinnit supistuivat toisella neljänneksellä 36 prosenttia. Keskisuurilla ja suurilla yrityksillä investoinnit saattoivat keväällä vielä kasvaa, sillä niistä oli päätetty ennen kriisiä.
Valtion 104,1 miljardin ruplan tuet pk-sektorille eivät ole virranneet investointeihin, sillä ne oli alun perinkin kohdistettu kriisin yli selviämiseen.
Koronakriisin torjumisella on myös ollut kysyntää lisäävä vaikutus esimerkiksi terveydenhuollon, vaateteollisuuden, huonekalujen ja kuljetuspalveluiden saralla. Näillä aloilla kasvoivat toisella neljänneksellä sitä myötä myös investoinnit.
Teollisuuden paluu avaa mahdollisuuksia
Moskovan talouskorkeakoulun mukaan venäläisyritysten likviditeetti on kaventunut jo vuodesta 2019 alkaen. Investointien kehityksen kannalta yritysten rahoituslähteiden vahvistaminen on olennaisessa asemassa. Rahoituslähteiden vahvistamiseksi korkeakoulu peräänkuuluttaa vakaiden ja optimististen näkymien luomista.
Taustalla vaikuttaa myös toimialojen jakautuminen investointeja kasvattaviin ja vähentäviin viimeisen kolmen vuoden aikana. Investoinnit ovat kasvaneet muun muassa IT-alalla, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja rautatieliikenteessä. Investoinnit ovat vähentyneet autoteollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa, maantie- ja ilmailuliikenteessä sekä tutkimuksessa ja kehityksessä.
Aloilla, joilla investoinnit ovat vähentyneet, Moskovan talouskorkeakoulu näkee kuitenkin kasvun mahdollisuuksia koronanjälkeisellä Venäjällä. Jalostusteollisuus saattaa alkaa siirtää tuotantoaan Aasiasta lähemmäksi pääkonttoreita. Kilpailussa tehtaiden uusista sijainneista Venäjän haastavat muut itäisen Euroopan teollisuusalueet.
Valtion investoinneilla painoarvoa
Merkittävä rooli investointien kasvussa on ollut ja tulee kriisin jälkeen olemaan Venäjän valtion investoinneilla. Esimerkiksi edellä mainitut terveydenhuolto ja koulutus ovat suurelta osin valtion hallinnoimia aloja. Toisella neljänneksellä budjettirahoitus vastasi investointimenojen lisäyksestä jopa harvinaisen paljon, kirjoittaa BOFIT.
Venäjän hallituksen hyväksymässä budjettiesityksessä vuosille 2021-2023 on päätavoitteena kuluvan vuoden koronakulujen paikkaaminen talouskasvua tukehduttamatta. Maksajan roolista on vapautettu IT-sektori, koronasta pahiten kärsineet alat sekä kuluttajat tupakan valmisteveron korotusta ja julkisen sektorin palkkojen indeksijäädytystä lukuun ottamatta.
Koronan hintalappu budjetissa on yli 5000 miljardia ruplaa. Alijäämää on paikattu velalla, jonka määrä voi tänä vuonna nousta niin ikään yli 5000 miljardiin ruplaan ja ensi vuonna lähes 4000 miljardiin ruplaan. Kansallisen hyvinvoinnin rahastoa on tarkoitus käyttää maltillisesti – tänä vuonna 342 miljardia ruplaa ja ensi vuonna 90 miljardia ruplaa.
Venäjän niin kutsutut kansalliset projektit ovat olleet yksi tukijalka talouskasvun tavoittelussa. Kesällä vuoteen 2024 ulottuvia projekteja venytettiin kertaheitolla vuoteen 2030 koronakriisistä johtuen.
Lue lisää:
Venäjän teollisuustuotanto elpyi kesällä, mutta on yhä kaukana vuodentakaisesta
Koronakevään hintalappu: venäläisyritysten yhteenlaskettu tulos miltei puolittui
Puheenjohtajan pöytä: Tuleeko Venäjästä dinosaurus, kilpikonna vai amurintiikeri?