Skip to Content
Ulkomaankauppa ja liiketoiminta Satu Niemelä
Avoin 371
Onneksi olkoon Vuoden viestintäteko -palkinnosta, rohkeat suomalaiset yritykset!

Kuvituskuva: Joakim Honkasalo/Unsplash.

Onneksi olkoon Vuoden viestintäteko -palkinnosta, rohkeat suomalaiset yritykset!

Vuoden viestintäteko -palkinto on myönnetty kaikille rohkeille yrityksille ja organisaatioille, jotka ovat nopeasti tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Palkinnon myönsi viestinnän ammattilaisten järjestö ProCom. 

ProCom kertoo valinnan perusteluista näin: ”Vaikeassa tilanteessa yritykset ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja, joilla on voitu varmistaa arvojen mukainen toiminta ja Venäjällä toimivien työntekijöiden turvallisuus. Vuoden viestintäteolla ProCom haluaa kannustaa yrityksiä ja niiden johtajia rohkeaan mielipiteenilmaisuun sekä vastuulliseen ja arvojen mukaiseen toimintaan yhteiskunnallisissa kysymyksissä.”

Suomen ja Venäjän välisen kaupan volyymit olivat suuret vielä vuonna 2021, jolloin Suomessa oli noin 2200 Venäjän vientiä harjoittavaa yritystä. Noin 180 yrityksellä oli vähintään yksi tytäryritys Venäjällä. Yhteensä suomalaisten yritysten tytäryrityksiä Venäjällä oli 300, ja ne työllistivät 35 000 paikallista työntekijää. Venäjä oli vuonna 2021 Suomen 4. suurin kauppakumppani 2021 Saksan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. 

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen yritykset ja organisaatiot ovat kohdanneet ennennäkemättömiä vaikeuksia toiminnassaan ja viestinnässään. Suomalaisten yritysten arvomaailmassa ESG ja erityisesti sosiaalinen vastuu ovat näkyneet niiden ratkaisuissa, päätöksissä ja viestinnässä.

Ongelmia ovat aiheuttaneet pakotteet ja Venäjän vastatoimet, jotka vaikuttavat suoraan maksuliikenteeseen ja logistiikkaan. Jatkuvat ja nopeat lainsäädännön muutokset, yleinen epävarmuus ja näkymän puute vaikeuttavat yritystoimintaa. Uhkakuvana on ollut myös lakialoitteet ulkoisesta hallinnasta ja pakotteiden noudattamisen kriminalisoinnista. 

Informaatioympäristö, sosiaalinen paine ja Venäjällä maaliskuun alussa voimaan tullut ns. medialaki ovat vaikeuttanut niin sisäistä kuin ulkoista viestintää yrityksissä Suomessa ja Venäjällä. 

ProComin hallituksen puheenjohtajan Maria Mrouen mukaan viestintäpalkinnoista päättäneelle tuomaristolle oli selvää, että Vuoden viestintäteko -palkinto täytyy ehdottomasti kytkeä tähän aikaan ja meneillä olevaan kriisiin. Palkinto päätettiin antaa kaikille suomalaisille yrityksille, jotka ovat olleet suuren paineen alla ja tehneet valtavasti töitä ja päätyneet lopulta hyviin ratkaisuihin.

Palkinto päätettiin antaa kaikille suomalaisille yrityksille, jotka ovat olleet suuren paineen alla ja tehneet valtavasti töitä ja päätyneet lopulta hyviin ratkaisuihin.

– Tuomariston oli vaikeaa tehdä eroa yritysten välille ja arvottaa sitä, kuka on parhaiten hoitanut viestinnän. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin ollut omanlainen tilanteensa.  Perinteisesti Vuoden viestintäteko on aina liittynyt yhteiskunnallisen kehityskulkuun.

Maria Mroueniin on tehnyt vaikutuksen se, miten yritykset ovat toimineet yhtenäisesti koko Euroopan tasolla. Samaan aikaan kun yritykset ovat puhuneet bisneksestä, ne ovat pohtineet paljon myös viestintää.

– Maailma on monimutkaistunut ja vaikeutunut. On paljon sellaisia asioita, joihin on ollut vaikeaa ottaa kantaa. Yrityksiltäkin tätä vaaditaan nykyään. Ne eivät voi enää olla puolueettomia tai neutraaleja. Yrityksillä saattaa olla asiakkaita saman asian eri puolilla ja tilanteet ovat hyvin vaikeita. Minuun on tehnyt vaikutuksen se, että näissä tilanteissa yritykset löysivät nopeasti yhtenäisen linjan siitä, mikä on oikein ja miten täytyy toimia, Mroue sanoo.

Toinen asia, joka Mrouen mukaan on korostunut, on viestinnän läpinäkyvyys. Hän ottaa esimerkiksi Fazerin, joka koki suurta ja nopeaa julkista painetta kuluttajilta heti sodan alettua. Fazer oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka antoi haastattelun medialle ja kertoi toimintaansa kohdistuneesta paineesta niin Suomessa kuin Venäjällä.

– Se oli sekä viestinnällisesti että näkyvyyden kannalta hieno juttu. Fazer avasi koko tarinan ja kertoi, mitä taustalla oli tapahtunut. Se oli rohkeaa ja tähän aikaan kuuluvaa. Se varmasti antoi myös julkista tukea saman asian kanssa kamppaileville yrityksille.

Yhteistyön merkitys korostuu kriisissä

Myös yhteistyön merkitys yritysten sisällä on korostunut tässä kriisissä. Kun asiat ovat monimutkaisia ja -tahoisia, täytyy keskusteluun kytkeä kaikki ne osapuolet, joita asiat koskevat ja joilla toisaalta on tietoa, taitoa, ymmärrystä ja kokemuksia. Yrityksissä tämä on tarkoittanut johdon, liiketoimintojen, viestinnän, henkilöstöhallinnon ja lakiosaston tiivistä yhteistyötä. On perustettu kriisiryhmiä, otettu käyttöön kriisikäytäntöjä, tihennetty johtoryhmän kokouksia, luotu yhdessä tilannekuvaa ja tehty kriisistrategiaa.

– Yrityksen on hyvä muodostaa yhteistä tilannekuvaa. Pohtia, miten tämä meihin vaikuttaa ja mitkä ovat kaikki ne osa-alueet, joihin tilanne vaikuttaa. Vasta kun on tiedossa kaikki näkökulmat, voidaan päättää mitä tehdään ja mistä voidaan viestiä ja miten, Mroue kiteyttää.

Kriisissä on erityisen tärkeää kirkastaa sitä, mitä viestinnällä tavoitellaan. Täytyy pohtia, mitä asiakkaiden toivotaan tekevän ja miten sidosryhmien halutaan toimivan. Yhtenä tavoitteena on tietenkin se, miten kriisistä päästään ulos. Tällaiset asiat eivät synny ilman intensiivistä yhteistyötä yrityksen sisällä.

Suomalaisten ymmärrys yritysten vaikeuksista ja ongelmista on lisääntynyt viime kuukausien aikana. Nyt tiedetään paremmin, että yritykset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa, eikä mahdollinen poistuminen Venäjän-markkinoilta tapahdu yhdessä päivässä. Toisaalta osa yrityksistä on tehnyt päätöksen odottaa ja seurata tilannetta.

Suomalaisten ymmärrys yritysten vaikeuksista ja ongelmista on lisääntynyt viime kuukausien aikana.

– Sota järkytti meitä kaikkia. Suomalaisten ensimmäinen reaktio oli se, miten tämä liittyy minuun ja mitä minä voin tehdä. Ostopäätökset ja boikotoinnit olivat ensimmäinen reaktio. Sen jälkeen tuli yritysten avauksia julkisuudessa siitä, miten pitkään poistuminen markkinoilta saattaa kestää. Varmasti ihmisillä lisääntyi ymmärrys tästä. Kriisin pitkittyessä ihmisten fokus on siirtynyt muualle esimerkiksi siihen, miten voi itse auttaa sodasta kärsiviä, Mroue sanoo.
 
Pitkittynyt tilanne tuo viestintään uudenlaisia haasteita ja samalla kriisissä paljon työtä ja pitkiä päiviä ja viikkoja tehneet ihmiset alkavat väsyä. Silloin on hyvä suunnata huomiota myös muuhun. Työntekijöiden resilienssistä täytyy pitää huolta ja esimerkiksi vuorottaa työtä. Lepo ja pään tyhjääminen ovat tärkeitä asioita työnhyvinvoinnin ylläpidossa. 

Vuoden 2022 viestintäpalkinnot jaettiin ProCom-päivän yhteydessä 

Keskustelua aiheesta

Back top top