Skip to Content
Metsä ja puunjalostus Patrik Saarto
Avoin 670
Putinin esittämä puunvientikielto liittyy todennäköisesti Kiinan-vientiin – ”Tähän uskoakseni Venäjä haluaa nyt puuttua”

Kuvituskuva.

Putinin esittämä puunvientikielto liittyy todennäköisesti Kiinan-vientiin – ”Tähän uskoakseni Venäjä haluaa nyt puuttua”

Vientikielto olisi suomalaiselle puunjalostusteollisuudelle ikävä asia, muttei uhkaa yrityksiä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tiistaina Venäjän metsäsektorin kehittämistä koskevassa videokonferenssissa, että Venäjä kieltää raakapuun viennin tammikuusta 2022 alkaen. Kielto koskisi etenkin havupuuta.

– Määrään, että 1. tammikuuta 2022 alkaen astuu voimaan täysi jalostamattoman tai vain näön vuoksi jalostetun havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto, Putin sanoi.

Konferenssissa käsiteltiin Venäjän metsäsektorin ongelmia, kuten laittomia hakkuita, välinpitämätöntä ja kehittymätöntä metsänkäyttöä sekä harmaata puukauppaa. Ratkaisuksi sektorin kehittämiseen esitettiin esimerkiksi hakkuiden ja puukaupan tarkempaa valvontaa.

Toimenpiteeksi nostettiin myös puun vientikielto. Puhe vain näön vuoksi jalostetusta puusta viittaa vientitullikikkailuun, jota harrastetaan etenkin puun viennissä Kiinaan, kertoo Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas. Valtaosa Venäjän puuviennistä kohdistuu Kiinaan ja vienti on ollut viime vuosina kasvussa.

– Venäjältä on viety paljon havutukkeja ikään kuin jalostettuina puina, niin että on kuorittu tai haketettu vähän pintaa. Se ei ole ollut tilastoissa raakapuuna, eikä siitä ole maksettu tullitariffeja. Tähän uskoakseni Venäjä haluaa nyt puuttua, Palokangas arvioi Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille.

”Se ei ole ollut tilastoissa raakapuuna, eikä siitä ole maksettu tullitariffeja. Tähän uskoakseni Venäjä haluaa nyt puuttua.”

Venäläinen puunjalostusteollisuus saattaisi kiittää viennin loppumisesta, sillä yrityksillä on toisinaan vaikeuksia saada puuta esimerkiksi heikon tieinfrastruktuurin vuoksi. Venäjän 300 miljoonan kuutiometrin vuosittaisesta hakkuumäärästä menee kuitenkin vientiin vain 20 miljoonaa kuutiota. Viidenneksen maailman metsistä omistava Venäjä voisi myös lisätä hakkuita merkittävästi, esimerkiksi Luoteis-Venäjällä hakkuupotentiaalista on hyödynnetty vain 45 prosenttia.

– Yli 90 prosenttia Venäjällä korjatusta puusta jää Venäjälle, ja potentiaalia nostaa markkinahakkuita on vaikka kuinka paljon. Siihen kontekstiin suhteutettuna tämä vientikielto on vähän ihmeellinen asia, Palokangas toteaa.

Venäjä on virittänyt puun viennin ympärille kieltoja ja rajoituksia ennenkin. Raakapuun vienti haluttiin estää vuonna 2007 korkeilla vientitulleilla, mutta finanssikriisin jälkeisessä lamassa ajatus osoittautui taloudellisesti vahingolliseksi.

Tällä hetkellä havupuun tuonti Venäjältä Suomeen tapahtuu alhaisen tariffin EU-kiintiön sisällä, mutta kiintiö on niin suuri, että siitä on täyttynyt vuosittain korkeintaan 40 prosenttia. Suomi on Kiinan jälkeen Venäjän suurin vientikohde puulle.

Suomalainen teollisuus ei uhattuna

Suomalaiselle puunjalostusteollisuudelle vientikielto olisi ikävä uutinen, muttei johtaisi yksittäisten tuotantolaitosten sulkemisiin, sillä yritykset tukeutuvat pääsääntöisesti kotimaiseen puuhun ja ovat hajauttaneet tuontinsa. Suomessa käytetään vuosittain noin 70 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta reilu 11 miljoonaa on tuontipuuta. Venäjältä tuodaan 8,7 miljoonaa kuutiota, josta kyseisen kiellon alaisena olisi vain havupuiden tukit ja kuitupuu, joita tuotiin viime vuonna yhteensä noin miljoona kuutiota.

– Puun tuonti Venäjältä on arvokas lisä monelle. Kielto heikentää toimintaympäristön ennakoitavuutta muissakin asioissa, koska tämä on protektionistinen toimenpide. Se heijastuu kokonaisuuteen, muun muassa kuinka houkutteleva investointikohde Venäjä on, Palokangas pohtii.

”Puun tuonti Venäjältä on arvokas lisä monelle.”

Mahdollisen kiellon johdosta tullaan varmasti käymään keskustelua Suomen ja Venäjän välillä. WTO:n vaikutusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä heikot, sillä Yhdysvaltojen nimeämättä jättämien tuomarien vuoksi riitojenratkaisuelimen toiminta on halvaantunut. Suomella on kuitenkin ollut hyvä keskusteluyhteys Venäjän kanssa ja aikaakin vientikiellon ilmoitettuun alkamiseen on toista vuotta. Kiellon lopullista muotoa on vielä mahdotonta arvioida.

– Yritämme tietysti tehdä kaikkemme, että tämä kumottaisiin. Nythän ei ole esimerkiksi ilmoitettu, miten pitkään tämä olisi voimassa. Puhutaanko tässä väliaikaisesta vai toistaiseksi voimasta olevasta kiellosta ja voisiko se olla jonkinlainen kiintiöperusteinen rajoitus. Kaikki on mahdollista, Palokangas huomauttaa.

Lue myös:

Venäjän puuvienti väheni 16 prosenttia vuonna 2019

Keskustelua aiheesta

Back top top