Skip to Content
Ulkomaankauppa ja liiketoiminta Patrik Saarto
Avoin 1745
Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista

Kuvituskuva/Unsplash.

Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista

Tässä uutisessa seurataan, kuinka Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa kauppaan ja talouteen Venäjällä ja kansainvälisesti.

Päivittämällä sivun näet tuoreimmat uutispäivitykset. Kevään 2022 seuranta löytyy tästä linkistä.

Tiistai 9.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.50 Venäjän presidentti Vladimir Putinin maanantaina allekirjoittama ukaasi 529 antaa varojen jäädyttämisen kohteeksi ulkomailla joutuneille venäläisille pankeille ja rahoituslaitoksille oikeuden keskeyttää tileihin ja velkakirjoihin liittyvien sopimustensa ja velvoitteidensa täyttämisen jäädytetyssä valuutassa.

Ukaasin mukaan pankit ja rahoituslaitokset voivat pidättäytyä velvollisuuksistaan niin kauan kuin niitä kohtaan asetetut rajoitukset ovat voimassa. Velvollisuuksista on oikeus pidättäytyä rajoituksia vastaavassa määrin.

Tällaisessa tilanteessa velkakirjoihin liittyvät velvollisuudet on mahdollista täyttää erikseen avattavan, ruplamääräisen D-tilin kautta.


12.35 Venäläisiä kauppakeskuksia edustava neuvosto RSTTs haluaa houkutella maahan vähittäiskauppoja Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta, kertoo Kommersant. RSTTs on lähestynyt ulkoministeri Sergei Lavrovia kirjeellä, jossa toivotaan viisumien poistamista tai viisumien hintojen laskemista ”ystävällisten maiden” elinkeinoelämän edustajille.

Kyseisten maiden vähittäiskaupoista toivotaan paikkaajaa ketjuille ja brändeille, jotka ovat jättäneet tai jättämässä Venäjän markkinat sodan ja pakotteiden seurauksena. RSTTs:n mukaan venäläisissä kauppakeskuksissa on jo jäänyt tyhjäksi 7,5 miljoonaa neliömetriä myymälätilaa, ja lähikuukausina voi tyhjentyä vielä kolme miljoonaa neliötä lisää.

Isku on kauppakeskuksille dramaattinen, sillä ne ovat vasta hädin tuskin toipuneet koronakriisistä. Kommersantin asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjä ei ole toistaiseksi herättänyt suurta kiinnostusta RSTTs:n toivomilla alueilla.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäläiset kauppakeskukset toivovat viisumihelpotuksia ”ystävällisten maiden” kauppiaille


11.49 Venäjän metalliteollisuus on joutumassa sodan ja pakotteiden seurauksena vakaviin ongelmiin, käy ilmi kauppa- Venäjän ja teollisuusministeriön vuoteen 2030 ulottuvasta metallialan strategiasta. Strategiaan tutustuneen Kommersantin mukaan ministeriö myöntää käytännössä koko metalliteollisuuden arvoketjun pohjautuneen ”epäystävällisten maiden” tuontiteknologialle.

Tuonnin korvaamiseen arvioidaan kuluvan vähintään kymmenen vuotta, sillä vastaava venäläinen teknologia ei vastaa laadultaan kansainvälistä tasoa. Venäläiset yritykset joutuvat tuomaan korvaavaa teknologiaa Aasiasta, mutta myös sen kerrotaan olevan laadultaan heikompaa. Kriittisimpiä osia tuodaan välikäsien kautta kolmansista maista.

Konetuonnin katkeamisen lisäksi ongelmia aiheutuu nykyisen konekannan huollon loppumisesta.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Teknologiatuonnin katkeaminen aiheuttaa vakavia ongelmia Venäjän metalliteollisuudelle

Maanantai 8.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.55 Venäjän mainostoimistojen liiton AKARin mukaan Venäjän mainosmarkkina kasvoi vielä tammi-helmikuussa viime vuoden tapaan, mutta maaliskuussa ulkomaisten yritysten ja mainosalustojen poistuminen maasta käänsi markkinan laskuun.

Ensimmäinen neljännes jäi tammi- ja helmikuun vahvan kasvun ansiosta viisi prosenttia plussan puolelle vuodentakaiseen verrattuna. AKAR kertoo markkinan arvon olleen tammi-maaliskuussa 128-130 miljardia ruplaa, mutta kriisistä johtuviin arviointivaikeuksiin vedoten AKAR ei kuitenkaan julkaise segmenttikohtaisia lukuja.

AKAR kuitenkin kuvailee sanallisesti etenkin netti- ja televisiomainonnan, mutta myös ulkomainonnan kärsineen ulkomaisten yritysten lähtemisestä.

Ulkomainonta on kesän mittaan ollut Venäjällä esillä mainoslain muutoksen vuoksi. Duuma hyväksyi heinäkuussa ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen yhtenäisen operaattorin perustamisesta kontrolloimaan digitaalisia ulkomainosalustoja. Lakiesityksen mukaan operaattori on perustettava, jotta Venäjä voi estää ”epäystävällisiä maita” asettamasta Venäjän intressien vastaista tai turvallisuutta vaarantavaa sisältöä digitaalisille mainospaikoille.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Ulkomaisten yritysten lähtö romahdutti Venäjän mainosmarkkinat


14.36 Pakotteet ja kansainvälisten yritysten poistuminen Venäjältä uhkaa Venäjän alueiden ohjelmia, joissa tähdätään 516 000 yli 25 vuoden ikäisen hissin kunnostamiseen asuinrakennuksissa, kertoo Kommersant. Paikallishallinnot ovat tänä vuonna tilanneet vain kolmanneksen korjauksista viime vuoteen verrattuna.

Hissien kunnostaminen on viivästynyt, sillä niissä on käytetty runsaasti tuontikomponentteja. Ilman tuontikomponentteja hissien valmistuskustannukset ovat kohonneet kolmanneksen. Venäläiset valmistajat eivät ole enää osallistuneet kaikkiin paikallishallintojen kilpailutuksiin tai tarjoamiin sopimuksiin, jos korvaus ei ole ollut uudessa tilanteessa kannattava.

Lisäksi kansainvälisten yritysten poistuminen Venäjältä on johtanut siihen, ettei jäljelle jäänyt venäläinen hissiteollisuus kykene vastaamaan kysyntään ainakaan tänä vuonna.

Eniten hissitilaukset ovat laskeneet Moskovassa, jossa pudotusta viime vuodesta on peräti 98 prosenttia. Moskova on tämän vuoden tammi-kesäkuussa tilannut vain 35 uutta hissiä, kun viime vuonna tilauksia tehtiin samassa ajassa 2283. Hissitilaukset ovat laskeneet yli 90 prosenttia myös Krasnojarskissa, Volgogradissa, Rostovissa ja Smolenskissa.


12.55 Venäjän maatalousministeriö suunnittelee kansallisen jakelijan perustamista maataloustuotteiden vientiin Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, kertoo RBK. Ministeriö on käynnistänyt hankkeesta kilpailun, jonka kuvauksessa kyseiset alueet määritellään maataloustuotteiden potentiaalisiksi vientikohteiksi vallitsevien pakotteiden oloissa.

Tavoitteena on luoda organisaatio, joka yhdistää venäläiset tuottajat ja kokoaa heidän tuotteistaan vientiin suurempia eriä logistiikan tehostamiseksi. Kansallisen jakelijan ei ole määrä kilpailla itsenäisten vientiyritysten kanssa, vaan tukea niiden toimintaa. Jakelija voi myös ulkoistaa osan toiminnastaan yksityisille palveluntarjoajille.

Jakelijan ei ole myöskään tarkoitus olla päällekkäinen vuonna 2015 perustetun Venäjän vientikeskuksen kanssa. Vientikeskuksen toimintaan on kuulunut viennin rahoitus ja edistäminen esimerkiksi maataloustuotteita esittelevin paviljongein Kiinassa, Etelä-Afrikassa, Egyptissä ja Vietnamissa, RBK kertoo. Tänä vuonna paviljonki on tarkoitus avata myös Turkkiin.


12.40 Venäjän tiede- ja korkeakoulutusministeriö tavoittelee Venäjälle lääketeollista omavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, kertoo RBK. Ministeriön laatimassa suunnitelmassa maassa myydyistä lääkepakkauksista 85 prosenttia on tuolloin kotimaista tuotantoa ja Venäjältä viedään vähintään 50 venäläisvalmisteista lääkettä.

Suunnitelma etenee seuraavaksi hallituksen käsittelyyn. Tiede- ja korkeakoulutusministeriö arvioi suunnitelman toteuttamisen edellyttävän valtiolta vähintään 200 miljardin ruplan rahoitusta.

RBK:n mukaan tällä hetkellä ulkomaisten lääkkeiden osuus Venäjän 2 300 miljardin ruplan lääkemarkkinasta on 55 prosenttia ja pakkauksilla mitattuna 33 prosenttia 6,5 miljardista pakkauksesta.


11.20 Venäjän palvelusektorin ostopäällikköindeksi jatkaa kohenemistaan maaliskuun pohjilta. Indeksi nousi heinäkuussa 54,7 pisteeseen, käy ilmi S&P Globalin tilastoista. S&P Globalin mukaan palvelusektorin kysyntä on kasvanut, vaikka onkin keskittynyt kotimaahan pakotteiden leikattua vientikysyntää.

Suomen suurimmista kauppakumppaneista palvelusektorin ostopäällikköindeksi kasvoi ainoastaan Kiinassa, jossa kasvunäkymät pohjasivat ankarien koronarajoitusten kevenemiseen. Muissa maissa indeksit ovat heikenneet muun muassa inflaation kiihtymisen ja korkojen kasvun seurauksena.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjän palvelusektorin näkymät kohentuivat, vaikka kysyntä keskittyy kotimaahan

Perjantai 5.8.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.55 Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut ukaasin, joka kieltää 31.12.2022 asti ”epäystävällisistä maista” tulevien tahojen käydä kauppaa Venäjän finanssi- tai energiasektorilla toimivien yritysten osakkeilla ja osuuksilla, kertoo Kommersant.

Venäjän hallituksen on määrä laatia kymmenen päivän kuluessa tarkempi lista yrityksistä, joita kielto koskee.


14.50 Venäjän on korvattava länsituontinsa tuonnilla Kiinasta sekä käytettävä kiinalaista teknologiaa pohjana omassa tuotekehittelyssä, sanoo Venäjän kaupallinen edustaja Kiinassa, Aleksei Dahnovski, TASSin mukaan.

– Jos puhutaan tuonninkorvauksesta, tai pikemminkin tuonnin ”epäystävällisistä maista” korvaamisella tuonnilla Kiinasta, niin tässä todella on näkymää. Edustustoomme tulevien kyselyiden mukaan yrityksemme tarvitsevat paljon, ja kiinalaisilla yrityksillä on tarjontaa, jolla korvata tuontia ”epäystävällisistä maista”. Yritämme auttaa yrityksiämme saamaan tuotteita Kiinasta läntisten tilalle, Dahnovski kertoo.

Dahnovskin mukaan Venäjän tulee kuitenkin pyrkiä tuonnin siirtämisen sijaan tuonnin todelliseen korvaamiseen kotimaisilla tuotteilla.

– On teknologiaa, joka voidaan ottaa Kiinasta pohjaksi ja jatkojalostaa meillä, Dahnovski sanoo.


10.43 Fyysisen kullan suosio sijoituskohteena on kasvanut tänä vuonna Venäjällä, kertoo Kommersant. Venäläiskuluttajien kiinnostus kultaa kohtaan alkoi kasvaa sen jälkeen, kun kullalta poistettiin maaliskuussa 20 prosentin arvonlisävero ja heinäkuussa 13 prosentin luovutusvoittovero vuosiksi 2022-2023.

Veromuutosten tavoitteena on ollut tehdä kullasta vaihtoehto ulkomaisille valuutoille ja turvasatama säästöille vallitsevina aikoina.

Venäläisistä pankeista kerrotaan Kommersantille kiinnostuksen koskevan kaiken kokoisia kultaharkkoja aina yhdestä kilosta 12,5 kiloon. Sberbankin asiakkaat ovat hankkineet maaliskuun jälkeen kultaa 10,9 tonnia, VTB:n asiakkaat kaksi tonnia ja Promsvjazbankin asiakkaat tonnin. Myös Rosselhozbank, Credit Bank of Moscow ja Sovcombank kertovat kiinnostuksen kultaa kohtaan kasvaneen.

Asiantuntijat kuvailevat Kommersantille kultaa pitkäaikaisena, muttei kovin likvidinä, sijoituksena, jonka arvo voi nousta lähinnä mikäli ruplan arvo heikkenee.

Torstai 4.8.

17.00 Seuranta jatkuu perjantaina.


16.26 Uusien autojen kauppa väheni tammi-kesäkuussa 57,5 prosenttia edellisvuodesta, käy ilmi AEB:n tilastoista. Autoja myytiin 370 228 kappaletta.

Heinäkuussa uusien autojen kauppa väheni 74,9 prosenttia. Autoja myytiin 32 412 kappaletta.

Rosstatin mukaan Venäjän autoteollisuuden tuotanto supistui tammi-kesäkuussa 61,8 prosenttia vuodentakaisesta. Autovalmistajat ovat kärsineet komponenttipulasta ensin koronaelpymisen aiheuttamana ja sen jälkeen pakotteiden seurauksena.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjän uusien autojen kauppa väheni 57,5 prosenttia tammi-kesäkuussa


16.00 Venäjän keskuspankki haluaa nopeuttaa euron ja dollarin käytön vähentämistä Venäjän taloudessa, kertoo Kommersant keskuspankin tuoreeseen julkaisuun viitaten.

Keskuspankin mukaan ”toksisten” euron ja dollarin käyttö on riski, jota on tarkoitus suitsia esimerkiksi lisäämällä rahoituslaitoksille vaatimuksia reserveistä euro- ja dollarimääräisten lainojen ja arvopapereiden osalta. Muille organisaatioille keskuspankki suosittelee siirtymistä juanin tai muiden ”ystävällismielisten valuuttojen” käyttöön. Keskuspankki korostaa välttämättömyyttä siirtyä esimerkiksi ruplan käyttöön Venäjän rajat ylittävässä rahaliikenteessä.

Keskuspankki tutkii myös tapoja toimia venäläisten ulkomailla jäädytettyjen varojen sekä ”epäystävällisiin maihin” kohdistuvien velvoitteiden suhteen. Jäädytettyjen varojen lunastaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen, sillä se vaatisi liian suuren rahamäärän laskemista liikkeelle.

Euron ja dollarin käytön vähentäminen Venäjän taloudessa näkyi heinäkuussa Moskovan pörssin valuuttakaupassa. Heinäkuun 22. päivänä kauppa juanilla oli ensimmäistä kertaa historiassa euroa vilkkaampaa.


12.50 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi kuparin ja alumiinin kotimaisen kysynnän putoavan alle puoleen tänä vuonna, kertoo RBK. Lyijyn ja sinkin kysyntä laskee noin viidenneksen.

Ministeriön mukaan värimetallien kysynnän romahdus liittyy rakentamisen ja autoteollisuuden vaikeuksiin, joita alat ovat kohdanneet Venäjän aloittaman sodan ja talouspakotteiden myötä. Alumiinia käytetään etenkin kaupallisten tilojen rakentamisessa, joka on supistunut alkuvuonna 75 prosenttia ja on alimmillaan sitten vuoden 2004. Henkilöautojen tuotanto on supistunut yli 60 prosenttia.

Metalliteollisuuden alalta kerrotaan RBK:lle, että yritysten on korvattava kotimaista kysyntää viennillä. RBK:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Venäjän rakennusministeriö kaavailevat Venäjän metalliteollisuuden kysynnän tukemista myös lisäämällä metallien käyttöä julkisessa rakentamisessa.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjä arvioi kuparin ja alumiinin kotimaisen kysynnän puolittuvan tänä vuonna


10.20 Venäjän pääministeri Mihail Mišustin on antanut määräyksen perustaa Moskovaan ja Pietariin kumpaankin yhden tullivapaan kaupan, joka on avoinna vain edustustojen ja kansainvälisten yritysten henkilöstölle ja perheille, kertoo Kommersant. Kauppojen on tarkoitus avata ovensa elokuun lopussa.

Valikoimien on määrä sisältää esimerkiksi alkoholia, tupakkatuotteita, kosmetiikkaa, koruja, älypuhelimia ja kelloja. Kaupoissa voi maksaa ruplilla, Yhdysvaltain dollareilla tai euroilla.

Vastaavia kauppoja oli aikanaan Neuvostoliitossa kerryttämässä maahan valuuttatuloja. Venäjällä kaupat toimivat tuolloin Berjozka-nimellä.

Keskiviikko 3.8.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


16.50 Uusien rakennuskoneiden kauppa hyytyi Venäjällä 37,1 prosenttia toisella vuosineljänneksellä ja 14,2 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla, käy ilmi AEB:n tilastoista.

Konekauppa kasvoi vielä tammi-helmikuussa jatkaen vuoden 2021 koronaelpymisen siivittämää kehitystä. Viime vuonna konekauppa kasvoi 47 prosenttia.

Kommersantin mukaan venäläinen erikoiskonealan järjestö Rosspetsmaš kertoo markkinan olleen alkuvuonna pääosin vanhojen tilausten varassa. Niiden myötä kotimaisten koneiden kauppa kasvoi tammi-kesäkuussa 28 prosenttia, mutta trendi oli kevään edetessä laskeva. Sekä EU että Japani ovat osana pakotteita rajoittaneet rakennuskoneiden vientiä Venäjälle.


16.20 Yhdysvallat lisäsi tiistaina uusia henkilöitä ja yhteisöjä SDN-pakotelistalleen. Henkilöiden joukossa on venäläisiä liike-elämän kärkinimiä, kuten teräsyhtiö MMK:n hallituksen puheenjohtaja Viktor Rašnikov, lannoitekonserni FosAgron omistaja Andrei Gurjev poikansa kanssa sekä EuroChemin ja SUEKin perustaja Andrei Melnitšenko.

Henkilöiden joukossa on myös Putiniin yhdistetty urheilija Alina Kabajeva ja Venäjän miehittämille Ukrainan alueille asetettuja johtohenkilöitä.

Yhteisöjen joukossa on teräsyhtiö MMK, Skolkovon teollisuuspuisto sekä lukuisia teollisuuden ja teknologian alan tutkimuslaitoksia.

Katso koko lista Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön tiedotteesta.


15.30 Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle laski tammi-toukokuussa 22,6 prosenttia vuodentakaisesta, käy ilmi Suomen Tullin tilastoista. Tavaraviennin arvo oli 1 131,8 miljoonaa euroa.

Tavaratuonti Venäjältä kasvoi 38,2 prosenttia ja oli arvoltaan 3 966,4 miljoonaa euroa.

Kuukausitasolla sekä viennin että tuonnin arvo on romahtanut maaliskuusta alkaen Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurausten, kuten laajojen talouspakotteiden, seurauksena. Viennin arvon laskua on loiventanut kuparimalmin viennin arvon kasvu vertailukaudesta.

Tavaraviennin tuoteryhmien viennin arvon muutos 2022:

Tavararyhmä Vienti 1-5/2022 € Muutos-%
Elintarvikkeet ja elävät eläimet 24 163 630 -42,8
Juomat ja tupakka
1 485 001
0,9
Raaka-aineet, pl. polttoaineet 317 002 739 30,4
Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 60 186 974 -41
Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 212 939 -40,5
Kemialliset aineet ja tuotteet 148 541 748 -28,2
Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan
197 878 698
-27,8
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 329 488 237 -36,1
Erinäiset valmiit tavarat 52 886 406 -30,5
Muut tavarat
Kaikki 1 131 846 372 -22,6

Raaka-ainepainotteisessa tuonnissa monen tuoteryhmän tuonnin arvo on kasvanut hintojen nousun myötä, vaikka tuonnin volyymi olisikin laskenut.

Raakaöljyn tuonnin arvo oli 784,5 miljoonaa euroa, joka on 13,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Raakaöljyn tuonnin volyymi on lähes puolittunut ja oli 1 340 272 tonnia. Suomi on korvannut venäläistä öljyä norjalaisella – raakaöljyn tuonti Norjasta kasvoi viime vuoden tammi-toukokuun 239 188 tonnista tämän vuoden tammi-toukokuun 2 748 501 tonniin.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle laski yli viidenneksen tammi-toukokuussa


11.39 Suomen Tulli kertoo lisänneensä matkustajaliikenteen pakotevalvontaa itärajalla Venäjän poistettua koronarajoitukset maarajoiltaan 15.7. alkaen.

Tehostetun valvontajakson aikana matkailijoilta löytyi erilaisia ylellisyystuotteita sekä tavaroita, jotka voivat edistää Venäjän teollisia ja sotilaallisia valmiuksia, kuten esimerkiksi merenkulussa käytettäviä apuvälineitä.

Lue lisää:

Suomen Tulli on lisännyt matkustajaliikenteen pakotevalvontaa itärajalla

Tiistai 2.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.20 Venäläinen luottoluokittaja Acra arvioi uusien asuntojen kysynnän supistuvan Venäjällä koko vuonna 10-15 prosenttia. Ensimmäinen neljännes oli asuntolainaohjelmien vauhdittamilla asuntomarkkinoilla vielä ennätysvilkas, mutta vuoden jälkipuoliskolla pudotuksen odotetaan olevan 10-20 prosenttia.

Acran mukaan laskevan kysynnän ohella rakennusala kärsii Venäjällä myös pakotteista, sillä suuri osa rakennusmateriaaleista ja talotekniikasta on valmistettu tuontiteknologialla tai sisältää tuontikomponentteja. Kysynnän ja pakotteiden vaikutus heijastuu rakentamiseen edelleen vuosina 2023 ja 2024.

Myös varapääministeri Marat Husnullin arvioi RBK:n haastattelussa asuntojen kysynnän laskevan tänä vuonna 15-20 prosenttia. Alkujaan koronatueksi lanseeratun uudiskohteiden asuntolainaohjelman jatkaminen ensi vuonna on Husnullinin mukaan harkinnassa.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjällä arvioidaan asuntojen kysynnän supistuvan tänä vuonna jopa viidenneksellä viime vuodesta


15.45 Venäjän teollisuuden ostopäällikköindeksi laski heinäkuussa 50,3 pisteeseen kesäkuun 50,9 pisteestä, käy ilmi S&P Globalin tilastotiedotteesta. Teollisuuden näkymät ovat olleet 50 pisteen kasvunäkymistä kertovan rajan yläpuolella kevyesti toukokuusta alkaen.

Venäjän teollisuuden kysyntä tulee edelleen lähinnä kotimaasta sodan ja pakotteiden vietyä vientinäkymät. Kotimaisessa kysynnässä oli heinäkuussa nähtävissä pientä kasvua.

Vaikeuksista huolimatta yritysten odotukset seuraavan 12 kuukauden ajalta olivat positiivisimmat sitten helmikuun. Osa venäläisistä yrityksistä kertoi näkevänsä ulkomaisten yritysten poistumisen mahdollisuutena korvata tuontia ja saada markkinaosuutta kasvatettua.

Globaalin talouden näkymien yhä synkentyessä teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat laskeneet myös muissa Suomen tärkeimmissä kauppakumppanimaissa, joiden indeksilukujen huippuihin Venäjä ja Kiina eivät koronaelpymisessä yltäneet. Saksan indeksi laski alle 50 pisteen, 49,3 pisteeseen, ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2020.


13.00 Venäjän keskuspankki laski heinäkuussa ohjauskorkoa 9,5 prosentista 8 prosenttiin, keskuspankki kertoo sivuillaan. Inflaatio jatkoi kesäkuussa hidastumistaan huhtikuun 17,8 prosentin huipuista ja oli 15,9 prosenttia.

Venäjän keskuspankin mukaan kuluttajahintojen nousu on hidastunut, minkä myötä kuluttajien ja elinkeinoelämän inflaatio-odotukset ovat laskeneet kevään 2021 tasolle. Inflaation hidastumiseen vaikuttaa osin kuluttajakysynnän lasku, osin ruplan vahvistuminen. Tarjontapuolta rajoittavat vaikeudet tuotannossa ja logistiikassa.

BOFITin mukaan inflaation hidastuminen juontuu etenkin vihannesten ja hedelmien hintojen nousun hidastumisesta, mikä selittää yli puolet vuosi-inflaation hidastumisesta.

Keskuspankin mukaan Venäjän talouden ulkoiset olosuhteet ovat pakotteiden vuoksi edelleen vaikeat, ja mahdollinen globaali taantuma heikentäisi Venäjän vientinäkymiä entisestään. Pakotteiden koventuminen ja taantumariskien kasvu heikentäisivät myös ruplaa.

Keskuspankki ennustaa vuosi-inflaation olevan tänä vuonna 12-15 prosenttia ja ensi vuonna 5-7 prosenttia. Neljän prosentin inflaatiotavoitteen keskuspankki arvioi saavuttavansa vuonna 2024.

Lue pidempi juttu aiheesta jäsentunnuksilla:

Venäjän keskuspankki laski ohjauskoron kahdeksaan prosenttiin heinäkuussa

 

Maanantai 1.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.18 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeri Denis Manturov sanoo Venäjän metallien viennin vähentyneen toisella neljänneksellä viidenneksen läntisten markkinoiden sulkeutumisen seurauksena. Kysyntä on laskenut eniten teräslevyjen kohdalla, mistä ovat kärsineet esimerkiksi teräsyhtiöt Severstal ja MMK.

Manturov esittää toimenpiteeksi metalliteollisuuden fiskaalisen kuorman keventämistä, sillä alan verotusta kiristettiin hintojen ja voittojen kasvaessa vuonna 2021. Manturov esittää lisäksi, että Venäjä ryhtyisi ostamaan kotimaisia terästuotteita reserviin, jolla markkinatilannetta voitaisiin jatkossa tasapainottaa valtion toimesta.

Manturov nimitettiin heinäkuussa Venäjän varapääministeriksi. Manturov jatkaa samalla kauppa- ja teollisuusministerinä. Venäjällä on kaikkiaan kymmenen varapääministeriä.


15.30 Yli tuhannen yrityksen poistuminen Venäjän markkinoilta on vienyt mennessään 40 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta, arvioidaan Yalen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Samalla pyyhkiytyy pois kolme vuosikymmentä ulkomaisia investointeja. Venäjän taloudellinen pohja niin pääoman kuin osaamisen muodossa on poistumassa maasta.

Tutkimuksen mukaan Venäjä julkaisee nyt taloustilastoja valikoiden ja parhaita lukuja korostaen, mikä on jo muokannut ulkomailla kuvaa todellisuutta kestävämmästä taloudesta. Tosiasiassa pakotteet ja yritysten vetäytyminen ovat rampauttamassa Venäjän talouden niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Tutkimus pohjautuu muun muassa venäjänkielisiin lähteisiin, kuluttajadataan, logistiikan tilastoihin ja Venäjän kauppakumppanien julkaisuihin. Näiden pohjalta tutkijaryhmä on muodostanut kuvan viiden ensimmäisen sotakuukauden dramaattisista vaikutuksista Venäjän talouteen.

Tutkimuksen mukaan Venäjän strateginen asema raaka-aineiden viejänä on heikentynyt merkittävästi tärkeimpien markkinoiden poistuttua – kääntyminen kohti Aasiaa ei riitä paikkamaan aiempien markkinoiden menetystä. Tuonnin romahtaminen on katkaissut komponenttien saannin, ja omavaraisuuden tavoittelusta huolimatta Venäjän teollisuustuotanto ja tuotekehitys ovat pysähtyneet. Hintojen nousu heijastuu kuluttajien mielialoihin. Kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista eristetyt kotimarkkinat ovat vajonneet heikoiten toimiviksi rahoitusmarkkinoiksi maailmassa.

Tutkijaryhmän mukaan Venäjä turvautuu nyt kestämättömään finanssi- ja rahapolitiikkaan, joka on jo johtanut valtiontalouden kääntymiseen alijäämäiseksi korkeista energian hinnoista huolimatta. Venäjän taloudellinen tilanne on siten yleisesti luultua paljon heikompi. Tutkijat arvioivat, että Venäjällä ei ole ulospääsyä tilanteesta niin kauan kuin Ukrainaa tukevat maat pysyvät yhtenäisinä ja jatkavat pakotepaineen ylläpitämistä Venäjää kohtaan.

 

Keskustelua aiheesta

Back top top