Skip to Content
Ulkomaankauppa ja liiketoiminta Patrik Saarto
Avoin 11215
Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista

Kuvituskuva/Unsplash.

Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista

Tässä uutisessa seurataan, kuinka Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa kauppaan ja talouteen Venäjällä ja kansainvälisesti.

Päivittämällä sivun näet tuoreimmat uutispäivitykset. Kevään 2022 seuranta löytyy tästä linkistä.

Perjantai 23.9.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.12 Venäjän puolustusmenot ovat kohonneet tänä vuonna 4 679 miljardiin ruplaan alun perin budjetoidun 3 500 miljardin ruplan sijaan, kertoo Vedomosti Venäjän valtiovarainministeriön lukuihin viitaten.

Puolustusmenot tulevat kasvamaan alkuperäisestä arviosta myös vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 2023 menoiksi on budjetoitu 5 000 miljardia ruplaa alkuperäisen 3 600 miljardin sijaan ja seuraavana vuonna 4 600 miljardia alkuperäisen 3 800 miljardin ruplan sijaan. Vuodelle 2025 arvioidaan 4 200 miljardin ruplan puolustusmenoja.

Vedomostin mukaan Venäjän sisäisen turvallisuuden budjetti pysyy tänä vuonna alkuperäisenä 2 800 miljardissa ruplassa. Ensi vuonna budjetti kuitenkin kasvaa 4 200 miljardiin alkuperäisestä 2 900 miljardista ja seuraavana vuonna 4 300 miljardiin ruplaan alkuperäisestä 3 000 miljardista ruplasta. Vuodelle 2025 arvioidaan niin ikään 4 300 miljardin ruplan menoja.

Tänä vuonna alkuperäisen budjetin ylittävää 1 200 miljardia ruplaa, eli noin 20 miljardia dollaria, voi pitää Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan välittömänä hintalappuna, arvioi Vedomostille Vasili Kašin Moskovan talouskorkeakoulusta.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Vedomosti: Venäjän puolustusmenot kasvaneet kolmanneksella tänä vuonna


12.14 Sodan ja pakotteiden seuraukset kiihdyttävät Venäjän pankkisektorin keskittymistä, arvioi venäläisen luottoluokitustoimisto AKRA:n johtaja Mihail Suhov Izvestijan haastattelussa. Suhovin mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä Venäjältä voi kadota 50 rahoituslaitosta. Ulkomaisia rahoituslaitoksia on Venäjällä vielä noin 60, joista Suhov uskoo poistuvan 20-30. Sektorille jäisi tällöin 300 laitosta.


12.00 Yhdysvaltalainen pakkausvalmistaja Ball Corporation on saanut päätökseen Venäjän alumiinipakkausliiketoimintansa myynnin, yhtiö tiedottaa. Ostajana on venäläinen kotitalous- ja kosmetiikkatuotteita valmistava Arnest Group. Kauppahinta on 530 miljoonaa dollaria.

Torstai 22.9.

17.00 Seuranta jatkuu perjantaina.


15.55 Ulkomaisten alkoholijuomien valikoimat kutistuivat Venäjällä kesällä 40-95 prosenttia vuodentakaisesta tuoteryhmästä riippuen, sanoo venäläinen vähittäiskaupan järjestö AKORT Kommersantin mukaan. Alkoholijuomien tuonti väheni suurissa kauppakeskuksissa 60-100 prosenttia. Syynä ovat alkoholin vientiä Venäjälle rajoittavat talouspakotteet.

Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö suostui viime viikolla ehdottamaan useiden brändien lisäämistä rinnakkaistuonnin sallivalle listalle. Ehdotukseen sisältyy tuotemerkkejä, kuten Moët, Veuve Clicquot, Absolut, Hennessy, Jack Daniel’s ja Jim Beam. Kauppa- ja teollisuusministeri Denis Manturovin mukaan päätös asiasta on määrä tehdä syyskuun loppuun mennessä.

AKORT lähestyi Venäjän hallitusta vastaavalla ehdotuksella elokuussa.


11.45 Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskiviikkoaamuna julistamalla osittaisella liikekannallepanolla on välitön vaikutus venäläisten yritysten arkeen. Kommersantin mukaan monissa yrityksissä on ryhdytty laatimaan listoja työntekijöistä, joita liikekannallepano koskee. Suurimmissa yrityksissä on perustettu jopa erillisiä osastoja vastaamaan työstä.

Monilla aloilla on ryhdytty selvittämään viranomaisilta, onko yrityksen toimiala tai työntekijöiden tehtävät sellaisia, että ne vapauttavat liikekannallepanosta. Vapautukseen luotetaan esimerkiksi energiasektorilla ja lääketeollisuudessa.

IT-sektorilla tilanne on varsin epävarma, sillä alan asiantuntijat saivat keväällä vapautuksen kutsunnoista osana etuja, joilla alan aivovuotoa on pyritty tyrehdyttämään. Alan järjestöt pyrkivät parhaillaan selvittämään Venäjän digi- ja viestintäministeriöltä, koskeeko vapautus myös nyt alkanutta liikekannallepanoa.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Liikekannallepano näkyy välittömästi venäläisissä yrityksissä

Keskiviikko 21.9.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


16.55 Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ilmoittama 300 000 hengen liikekannallepano voi vaikuttaa merkittävästi Venäjän työmarkkinoihin, arvioi professori Aleksandr Safonov moskovalaisesta Finanssiyliopistosta RBK:lle. Joillakin aloilla voi syntyä pulaa työvoimasta, varsinkin toimistotyöntekijöiden keskuudessa.

RBK:n mukaan Bloomberg on laskenut liikekannallepanon koskevan yhtä prosenttia 20-55 vuotiaista miehistä Venäjällä. Yrityksissä työskenteli vuoden puolivälissä 29,7 miljoonaa miestä, RBK kertoo Rosstatin tilastoihin viitaten.


12.15 Kuinka Venäjän sota ja pakotteet näkyvät Suomen Tullin arjessa? Vaalimaan tullin vuoropäällikkö Miska Jääskeläinen kertoo aiheesta twiittiketjussa.


11.40 Venäläinen Mir-maksukortti on joutunut vastatuuleen useiden maiden pankeissa, jotka ovat aiemmin hyväksyneet kortin maksuvälineenä. Syynä ovat maksukortista aiheutuneet pakoteriskit.

Izvestijan mukaan kortin käytön lopettamisesta ilmoittivat 19. syyskuuta turkkilaiset DenizBank ja Is Bankasi. Tämän jälkeen vastaavasta päätöksestä ilmoittivat kazakstanilainen Halyk Bank ja vietnamilainen BIDV.

Lenta.ru-sivuston mukaan kortin käyttö olisi loppunut myös Armeniassa. Armenian keskuspankki on kommentoinut Interfaxille maan kaupallisten pankkien tekevän päätökset asiasta itsenäisesti.

Izvestijan mukaan kortti on toiminut kaikkiaan kahdeksassa maassa.


10.15 Moskovan pörssi on reagoinut voimakkaasti tiistain uutisiin pikaisista kansanäänestyksistä Ukrainan miehitetyillä alueilla sekä presidentti Putinin keskiviikkona ilmoittamaan osittaiseen liikekannallepanoon.

Ruplamääräinen MOEX-indeksi ja dollarimääräinen RTS-indeksi olivat keskiviikkoaamuna lähes kymmenyksen laskussa, mutta lasku on sittemmin taittunut.

Tiistai 20.9.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


15.50 Venäjän ensi vuoden budjetti tulee olemaan 3000 miljardia ruplaa alijäämäinen, sanoo pääministeri Mihail Mišustin Rossijskaja Gazetan mukaan. Alijäämä tulee olemaan kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Alijäämä on määrä kattaa velalla.

Mišustinin mukaan budjetti tulee olemaan alijäämäinen myös vuosina 2024 ja 2025. Vuonna 2024 alijäämä tulee olemaan 1600 miljardia ruplaa ja 1,6 prosenttia BKT:sta. Vuonna 2025 alijäämän arvioidaan olevan 0,7 prosenttia BKT:sta.


14.26 Venäjä-pakotteet eivät tule menettämään merkitystään suomalaisessa yritystoiminnassa senkään jälkeen, kun suorat yhteydet Venäjälle on ajettu alas ja kriisin pöly on laskeutunut, sanoo Solid Plan Consultingin toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen haastattelussamme.

Pakotteet tulevat olemaan voimassa pitkään ja venäläiset toimijat tulevat haluamaan kipeästi niiden kieltämiä tuotteita. Yritysten tähyillessä korvaavia markkinoita on varottava, ettei niiden kautta kierretä pakotteita.

 

Maanantai 19.9

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.30 Venäjän hallitus valmistautuu kohtaamaan uusia talouspakotteita niiden vaikutusten minimoimiseksi, kertoo Vedomosti. Vedomostin mukaan Venäjän hallitus määritteli viisi osa-aluetta, joita pakoteriskit koskevat.

  1. Kansainvälisen liikkuvuuden rajoitukset: ensimmäinen osa-alue koskee kansalaisten kansainvälisen liikkuvuuden rajoituksia niin matkailun ja liike-elämän kuin tieteen ja koulutuksen saralla. Käytännössä kyse on siis viisumirajoitusten kiristymisestä.
  2. Uudet ”epäystävällliset maat”: Venäjä varautuu suurten aasialaisten kauppakumppanien, jopa Euraasian talousunionin jäsenmaiden, liittymiseen suoriin talouspakotteisiin ja päätymiseen Venäjän ”epäystävällisten maiden” listalle.
  3. Uudet toissijaiset pakotteet: Venäjä varautuu siihen, että Venäjän kanssa liiketoimintaa jatkavat yritykset joutuvat toissijaisten pakotteiden kohteeksi.
  4. Uudet rajoitukset energian vientiin: Venäjä varautuu uusiin rajoituksiin maan energiavientiin, mikä iskisi valtion talouteen ja teollisuuden tuotantoon
  5. Tuote- ja sektorikohtaisten pakotteiden laajentuminen: viidennen ja todennäköisimmän osa-alueen muodostavat yrityksiin, tuotteisiin ja teknologiaan kohdistuvien pakotteiden laajennukset.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjä valmistautuu pakotteiden kiristymiseen viidellä osa-alueella


15.21 Tallenne venäjänkielisestä webinaaristamme Venäjän lainsäädännön viimeisimmistä muutoksista on nyt katsottavissa YouTube-kanavallamme. Kaikki tallenteet löytyvät tietopankkimme pakotesivuilta.

Katso tulevat tapahtumat kalenteristamme ja ilmoittaudu.


14.26 Tallenne webinaaristamme, jossa kerrataan ja päivitetään lännen pakotteiden ja Venäjän vastatoimien keskeiset sisällöt sekä erilaiset vientirajoitukset ja luvanhakuprosessit, on nyt katsottavissa YouTube-kanavallamme. Kaikki tallenteet löytyvät tietopankkimme pakotesivuilta.

Katso tulevat tapahtumat kalenteristamme ja ilmoittaudu.

Vko 37

Perjantai 16.9.

15.30 Venäjän keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan 7,5 prosenttiin aiemmasta 8,00 prosentista. Koronlaskun taustalla on inflaation hidastuminen. Tämänkertainen korkojen lasku oli kuitenkin pienin aiemmin tehdyistä viidestä peräkkäisestä laskusta. Keskuspankki nosti ohjauskorkoaan ennätyksellisen korkealle keväällä tukeakseen Venäjän taloutta.  Tällä kertaa keskuspankki ei antanut markkinoille signaaleja jatkotoimistaan ​​ohjauskoron kokoon liittyen. Asiasta kertoi Kommersant.

15.23 Venäjältä vetäytyneen amerikkalaisen hampurilaisketju McDonaldsin paikan Venäjällä ottanut Vkusno i totshka – ketju on aloittanut yhteistyön Teboilin huoltoasemien kanssa. Yritys avasi kaksi ravintolaa Teboilin huoltoasemilla Moskovassa ja Pietarissa, ja aikoo avata useita lisäpisteitä vuoden loppuun mennessä. Asiasta uutisoi Venäjällä Tass.

Asiasta uutisoi Suomessa myös Iltasanomat. Oy Teboil Ab:n omistaja Lukoil on laajentanut Ukrainan sodan myötä brändiä myös Venäjälle. Teboil-nimen alla toimivat Venäjällä entiset Shellin huoltoasemat. Hampurilaisketju Vkusno i totshkan Teboil-yhteistyö koskee vain Venäjän puolella sijaitsevia Teboil-asemia.

15.10 Venäjän valtionvarainministeriö on kehottanut valtion virastoja ja ministeriöitä leikkaamaan niin kutsuttuja suojaamattomia menojaan 10 prosentilla vuodelle 2023. Asiasta kertoi Vedomosti viitaten hallitusta lähellä oleviin lähteisiinsä. Leikkaukset eivät koskisi niin sanottuja suojattuja kuluja kuten eläkkeitä, työntekijöiden palkkoja tai terveydenhoitomenoja. Vedomostin haastatteleman pääekonomistin mukaan säästöt voivat synnyttää epävarmuutta ja vaikeuttaa pitkän aikavälin suunnittelua.

Venäjä karsimassa valtion menoja tuntuvasti

14.10 Säännöt tavaroiden toimittamisesta Euroopasta Venäjälle ovat Rossiskaja Gazetan mukaan muuttumassa. Lokakuun 1. päivästä eteenpäin ulkomaisen rahdinkuljettajan suorittama tavaroiden toimitus Euroopasta Venäjälle on mahdollista vain Venäjän rajalle asti. Venäjän sisällä jatkokuljetuksesta tulee vastata kotimaisen yrityksen. Kansainvälisten maantieliikenteen harjoittajien liiton (ASMAP) pääjohtajan Andrey Kurushinin mukaan asiaa koskeva presidentin asetus on tulossa pian.

10.50 Kauppalehti kertoo Bloombergin lähteisiin viitaten, että Saksan valtio aikoo ottaa haltuunsa Venäjän suurimman öljy-yhtiön Rosneftin Saksan laitokset. Saksan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Jörg Kukies kertoi asiasta Twitter-tilillään 16. syyskuuta. Tarkoituksena on ottaa haltuun muun muassa Rosneft Deutschland GmbH -yhtiö sekä Refining & Marketing GmbH. Ne vastaavat yhteensä 12 prosenttia Saksan öljynjalostuksesta. Saksan hallitus perustelee toimenpidettä energiaturvallisuuden takaamisella.

10.45 Suomen kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan yrityksistä 23 prosenttia kertoo konkurssiriskinsä kohonneen merkittävästi tai jonkin verran raaka-aineiden hintojen nousun, saatavuusongelmien tai Venäjän sotaan liittyvien pakotteiden takia. Yritykset kamppailevat nopeasti kohonneiden energiakustannusten kanssa ja synkkenevät näkymät taloudessa vaikuttavat laajasti suomalaisiin yrityksiin.

10.16 Uutiskanava CNN:n talousanalyysissä halpenevan öljyn ja Ukrainan sodan uskotaan tekevän isoja reikiä Venäjän valtiontalouteen. CNN kirjoittaa Venäjän budjetin ylijäämän lähestulkoon kadonneen kesän aikana. Keskeisiä tekijöitä Venäjän tulovirtojen vähentymiseen ovat CNN:n mukaan raakaöljyn hinnan pudotus 25 prosenttia kesäkuun huippulukemista. Samaan aikaan lännen sanktioiden aiheuttamat tukitoimet sekä kasvavat sotilasmenot vievät Venäjän resursseja. Edessä ovat vielä EU:n uudet energiapakotteet sekä G7-maiden kaavailema öljyn hintakatto. Vaikka kaasun hinta on pysytellyt erittäin korkealle, niin toisaalta EU ja Britannia ovat vähentäneet kaasuostojaan 49 prosenttia vuoden alkuun verrattuna.

 

 

Torstai 15.9.

16.30 Uutissivusto Interfaxin mukaan rinnakkaistuotteiden tuonti Venäjälle kasvaa painolla mitattuna noin 18 prosenttia kuukaudessa. Elokuussa rinnakkaistuonnin kautta tuotiin 383 tuhatta tonnia erilaisia tavaroita. Rinnakkaistuonnin sallivan järjestelmän kautta on tuotu yhteensä 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa Venäjälle. Luvut perustuvat Interfaksin mukaan Venäjän tullin tilastoihin.


16.00 Venäjän keskuspankki haluaa sallia ulkomaalaisten pankkien sivukonttorien perustamisen Venäjälle. Ehtona on kuitenkin, ettei pankki saa olla kotoisin niin sanotusta epäystävällisestä maasta. Asiasta kertoo Vedomosti.

Pääministeri Mihail Mišustin ohjeisti Venäjän rahoitusviranomaisia yksinkertaistamaan ulkomaisten sijoittajien pääsyä Venäjän rahoitusmarkkinoilla, laajentamaan digitaalisten valuuttojen valikoimaa ja kehittämään lisäkannustimia väestön pitkän aikavälin säästämiseen.


15.00 Euroopan neuvosto on päättänyt jatkaa Ukrainan sodan takia laajentamiaan henkilöpakotteita 15. maaliskuuta 2023 saakka. Pakotteita sovelletaan edelleen 1206 henkilöön ja 108 yhteisöön. Pakotteet koskevat matkustusrajoituksia, varojen jäädyttämisiä ja kieltoja asettaa taloudellisia resursseja pakotelistoille olevien henkilöiden ja yhteisöjen saataville. Euroopan neuvosto kertoi asiasta tiedotteessaan.

Tiistai 13.9.

Tiistai 13.9.

17.05 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


17.00 Venäjä aikoo jatkaa tavaroiden tullittoman tuonnin sallimista henkilökohtaiseen käyttöön 1000 euron arvoon asti. Tullittoman maahantuonnin kynnystä nostettiin viime keväänä ja raja koskee esimerkiksi ulkomaalaisista verkkokaupoista tilattuja tuotteita. Rossiskaja Gazetan mukaan linjausta jatkettaisiin heinäkuuhun 2023 saakka. Asiaa valmistelee Euraasian talouskomissiolle Venäjän federaation varapääministeri Aleksei Overtšuk. Asia otetaan mahdollisesti esille komission seuraavassa kokouksessa 23. syyskuuta.


13.00 AEB:n (Association of European Businesses) tuoreen tilaston mukaan uusien autojen myynti laski Venäjällä elokuussa 62,4 prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Yhteensä uusia autoja myytiin tämän vuoden elokuussa 41 698 kappaletta.


12.50 Japanilainen autonvalmistaja Nissan jatkaa tuotannon keskeytystä Pietarin tehtaallaan vuoden loppuun saakka. Tehdas on ollut poissa käytöstä viime maaliskuusta alkaen. Tavoitteena oli käynnistää tuotantoa uudestaan syyskuussa. Sulkutilan jatkamiseen Venäjän tehtailla ovat vaikuttaneet komponenttien puute ja ongelmat toimituksissa Japanista ja Euroopasta. Asiasta uutisoi Reuters.

Maanantai 12.9.

Maanantai 12.9.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


15.10 Vedomosti lehti kertoo, että Venäjän hallitus osoittaa yli 100 miljardia ruplaa talouden vakauden ylläpitämiseen. Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin mukaan tukia kohdistetaan etenkin pakotteista kärsineille aloille kuten ilmailuteollisuudelle. Konkreettisina esimerkkeinä mainitaan MC-21 lentokoneiden tuotannon laajentaminen. Tukia saa myös laivanrakennusteollisuus. Erikseen mainitaan Viipurin laivanrakennustehdas, jolle osoitetaan kohdennettua tukea 2 miljardia ruplaa.


14.50 Venäjän matkatoimistojen yhdistyksen (ATOR) mukaan venäläisten turistimatkat Eurooppaan vähentyivät viime kesänä 90–95 prosenttia verrattuna kesään 2019. Asiasta kertoo Kommersant-lehti. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla venäläisten matkojen määrä Euroopaan oli 1,2 miljoonaa. Vuoden 2019 vastaava lukumäärä oli 8 miljoonaa. Viime kesänä venäläisten suosituimmat kohteet Euroopassa olivat Kreikka, Espanja, Italia ja Ranska. Keskeisin syy matkailun vähentymiseen ovat maaliskuussa voimaan tulleet ilmailualan pakotteet ja EU-maiden viisumipolitiikan kiristyminen.


11.30 Suomalaisen monialayritys Aspo Oyj:n toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo Kauppalehdelle yrityksen hakevan kasvunsa jatkossa länsimarkkinoilta.

”Menemme länteen. Tavoitteena on kertoa seuraavan 6-12 kuukauden aikana yritysostoista, joilla paikkaamme idässä menetettyä liikevaihtoa”, sanoo Jansson.

Aspon ydinliiketoiminnot ovat ESL Shipping, Telko ja Leipurin. Venäjältä vetäytyminen vie vajaat sata miljoona euroa Aspon liikevaihdosta. Aspon liikevaihto oli viime vuonna 573 miljoonaa euroa.

”Kartoitamme uusia liiketoimintoja, mutta lähtömme Venäjältä ja sota Ukrainassa ovat hidastaneet työtä. Jatkamme silti uusien liiketoimintojen analysointia.”

Kaikesta huolimatta Aspolla on Kauppalehden mukaan takanaan historian kannattavin vuosineljännes.


11.10 Uutissivusto RBK:n mukaan talouden analyytikot ennustavat Venäjän keskuspankin laskevan ohjauskorkoaan kuudetta kertaa peräkkäin syyskuun puolivälissä. Keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan kuitenkin aiempaa maltillisemmin; nykyisestä 8 prosentista 7,5 prosenttiin. Ukrainan sodan alettua keskuspankki nosti koron 20 prosenttiin hillitäkseen ruplan heikentymistä ja kuluttajahintojen nousua. Riskinä nykyisissä korkojen laskuissa on RBK:n mukaan budjettimenojen kasvu.
Sberbankin analyytikot uskovat korkojen laskemisen jopa 7 prosenttiin saakka olevan mahdollista.

”Viime kuukausina kuluttajahinnat ovat laskeneet tavallista nopeammin ja jatkavat laskuaan syyskuussa”, perustelee Sberbankin analyytikko.

Viikko 36

Perjantai 9.9.

Perjantai 9.9.

16.40 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.10 Venäjän markkinoille saattaa jäädä ilmestymättä 300 uuden sukupolven lääkettä seuraavan kymmenen vuoden aikana, arvioi moskovalainen Setšenovin lääketieteellinen yliopisto Kommersantin mukaan. Yliopiston arvio perustuu ulkomaalaisten lääkeyritysten päätöksiin lopettaa kliiniset tutkimukset Venäjällä.

Kommersantin asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjän oma lääkekehitys ei tule riittämään paikkaamaan tilannetta, sillä maan lääketeollisuus kärsii myös laitepulasta ja asiantuntijoiden maastamuutosta. Arvioiden mukaan Venäjän on helpotettava lääkkeiden tuontia lieventämällä vaatimuksia Venäjällä suoritetuista kliinisistä tutkimuksista ja sallimalla lääkkeiden tuonti ulkomaisissa pakkauksissa.


15.19 Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle laski heinäkuussa 71 prosenttia vuodentakaisesta, käy ilmi Suomen Tullin ennakkotilastoista. Viennin ennakkoarvo oli 95,6 miljoonaa euroa. Tavaratuonnin arvo Venäjältä laski 31 prosenttia 424,4 miljoonaan euroon.

– Tavaravienti Venäjälle väheni heti maaliskuusta lähtien, mutta tuonnin arvo kääntyi laskuun vasta kesäkuussa. Erityisesti energiatuotteiden raju hintojen nousu maaliskuusta lähtien nosti tuonnin arvoa Venäjältä. Tuontimäärät laskivat samaan aikaan, Tullin katsauksessa sanotaan.

Maakaasua ja sähköenergiaa ei ole Venäjältä tuotu kesäkuusta lähtien lainkaan. Lannoitteiden ja kuparin tuonti painui nollaan heinäkuussa.

Suomen Tullin mukaan Venäjän osuus on laskenut 3,5 prosenttiin tavaroiden kokonaisviennistä vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana oltuaan 5,4 prosenttia vuonna 2021. Tuonnissa osuus putosi vastaavasti 9,4 prosenttiin viime vuoden 11,8 prosentista.


15.10 Venäjän viennin painopisteen siirtyminen Euroopasta Aasiaan uhkaa luoteisvenäläistä metsäteollisuutta, kertoo Kommersant. Matka itäisille markkinoille on pitkä ja kallistunut moninkertaiseksi samalla kun alan tuotteiden hinnat ovat laskeneet.

Lehden tietojen mukaan arkangelilaiset ja vologdalaiset metsäteollisuusyritykset ovat lähestyneet paikallishallintoja ja federaation viranomaisia pyynnöillä kasvattaa tukia kuljetuskustannusten kattamiseksi.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjän viennin siirtyminen itään on ajamassa Luoteis-Venäjän metsäteollisuuden ahdinkoon


12.05 Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut 8.9. uuden ukaasin, jolla rajoitetaan ”epäystävällisten maiden” residenttien kauppoja rajavastuuyhtiöiden osuuksilla.

Ukaasin 618 mukaan kaikki ”epäystävällisten maiden” residenttien kaupat rajavastuuyhtiöiden osuuksilla edellyttävät jatkossa hallituksen alaisen ulkomaalaisista investoinneista vastaavan komission luvan.

Ukaasi ei muuta energia- ja finanssisektorin yrityskauppojen rajoituksia koskevia ukaaseja 416 ja 520. Jälkimmäinen kielsi energia- ja finanssisektorin yrityskaupat ”epäystävällisten maiden” residenteiltä vuoden 2022 loppuun asti.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjältä uusia rajoituksia ”epäystävällisten maiden” residenttien kauppoihin rajavastuuyhtiöissä

Torstai 8.9.

14.51 Venäjän varapääministeri Denis Manturov sanoo Vedemostissa, että Applen julkistama uusi älypuhelin Apple iPhone 14 voitaisiin tuoda Venäjälle rinnakkaistuotteena.

”Miksipä ei. Jos kuluttajat haluavat ostaa näitä puhelimia, niin tällainen mahdollisuus tulee olemaan”, vastasi Manturov median kysymyksiin siitä tuodaanko uutta iPhonea Venäjälle.

Rinnakkaistuotteet tarkoittavat tavaroiden tuontia maahan ilman valmistajan tai tekijänoikeuden haltijan lupaa.

14.10 Venäjän teollisuus- ja yrittäjäliiton (RSPP) johtajan Aleksander Shokhinin mukaan Venäjän ei tarvitse erota maailmankauppajärjestö WTO:sta. Asiasta kertoo venäläinen uutiskanava 1Prime. Shokhin sanoo, että WTO:n kautta voidaan jatkossakin ratkaista erilaisia kaupallisia kiistoja.

”Ei ole tarvetta erota WTO:sta, vaikka tällaisia äänensävyjä nyt kuullaan valtionduumassa. Päinvastoin, on tarpeen palauttaa joitakin WTO:n instituutiota.”, sanoo Aleksandr Shokhin.

12.05 Venäläinen autoteollisuusyhtymä Sollers aikoo ryhtyä valmistamaan kiinalaisia JAC Motorsin autoja omalla tuotemerkillään. Vedomosti raportoi asiasta viitaten kahteen lähteeseensä, jotka tuntevat hyvin projektin yksityiskohdat. Teollisuus ja kauppaministeri Denis Manturov totesi, että hanke korvaa keskeytetyn Ford Transitin tuotannon Venäjällä.

Keskiviikko 7.9.

Keskiviikko 7.9.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


14.25 Uutiskanava RBK:n mukaan Venäjä aikoo jatkaa rinnakkaistuotteiden tuontia vuonna 2023. Venäjän varapääministeri Denis Manturov ennusti jo aikaisemmin, että vuoden 2022 loppuun mennessä rinnakkaistuotteiden arvo nousee 16 miljardiin dollariin. Manturov kertoi asiasta Vladivostokissa järjestetyssä talousfoorumissa. Manturovin mukaan vielä on liian aikaista sanoa sitä, että jatkuuko sama linja vielä ensi vuoden jälkeenkin.

Manturov: Rinnakkaistuonti jatkumassa ainakin vielä vuonna 2023

 

 

Tiistai 6.9.

Tiistai 6.9.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.30 Yleisradio kertoo AFP:n ja Reutersin lähteisiin viitaten, että Gazprom ja Kiinan kansantasavallan kansallinen öljy- ja kaasuyhtiö CNPC ovat sopineet kansallisten valuuttojen käyttämistä kaupankäynnissään. Gazprom myy Kiinalle kaasua Siperian kaasuputken kautta. Noin 3000 kilometriä pitkä kaasuputki avattiin kolmisen vuotta sitten.


16.00 Uutistoimisto Bloombergin käsiinsä saama Venäjän hallituksen sisäiseen levitykseen tarkoitettu raportti varoittaa pitkästä ja syvenevästä taloudellisesta taantumasta Ukrainan sodan ja lännen pakotteiden takia. Raportin keskeisenä viestinä on, että monet Venäjän talouden keskeiset sektorit ovat vaarassa heiketä. Raportin antama kuva Venäjän talouden tilasta on huomattavasti ankeampi kuin mitä Venäjän johdon virallisista lausunnoista voi päätellä

Bloombergin kolme skenaariota Venäjän talouskehityksestä

10.50 Vastuullisten pakkausratkaisujen toimittaja Huhtamäki myy toimintansa Venäjällä. Yritys kertoo asiasta tuoreessa tiedotteessa. Huhtamäen Venäjän liiketoiminnot siirtyvät kaupassa Espetina Ltd:lle. Espetina on Alexander Govorin ja Iury Kushnerovin omistama holding-yhtiö. Yrityskauppaan kuuluu neljä tuotantoyksikköä Venäjällä, jotka työllistävät 724 henkilöä.

Kauppahinta on yhteensä 151 miljoonaa euroa. Myynnin myötä Huhtamäki odottaa kirjaavansa noin 15 miljoonan euron myyntivoiton kolmannelle vuosineljännekselle.

“Katsoimme olosuhteet huomioon ottaen, että Venäjän nykytilanteen kehitys ja pitkän aikavälin näkymät muodostavat esteen kasvustrategiamme ja pitkän tähtäimen tavoitteidemme toteuttamiselle maassa. Olemme tyytyväisiä siihen, että saimme Venäjän toimintojemme tarkastelun nyt päätökseen.”, sanoo Huhtamäen toimitusjohtaja Charles Héaulmé.

Kaupoilla ei odoteta olevan suurta taloudellista merkitystä Huhtamäelle vuonna 2022.


10.40 Suomen Yrittäjien tuore Yrittäjägallup kertoo lähes kolmanneksen yrityksistä kärsivän Ukrainan sodan aiheuttamista tilauksien ja kannattavuuden vähenemisestä. Kriisin negatiiviset vaikutukset ovat lisääntyneet sitten viime toukokuun, jolloin tilannetta mitattiin edellisen kerran. Eniten ongelmia aiheuttavat energian hinnannousu sekä kannattavuuden heikkeneminen.

“On tärkeää antaa pk-yrityksille nykyistä parempi työkalupakki sopeutua sodan tuomiin muutoksiin. Esimerkiksi lomautusprosessia pitää nopeuttaa ja määräaikaisten työsopimusten solmimista helpottaa. Sota koettelee yrityksiämme voimakkaasti.”, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Sodan vaikutukset näkyvät voimakkaimmin teollisuudessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

”Onneksi monen yrityksen lähtökohta on ollut vahva koronakriisistä huolimatta. Sota myös usein vaikuttaa eri alojen yrityksiin kuin pandemia.”, sanoo Pentikäinen

 

Maanantai 5.9.

Maanantai 5.9.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


15.43 Muiden markkinoiden hyvä veto paikkaa Ponssen menetyksiä Venäjällä. Kauppalehden haastattelussa Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela mainitsee Pohjois-Amerikan ja Eteläisen Amerikan alueina, jotka voivat korvata Venäjän markkinan osuutta. Ponssella on myös uutuustuotteita tulossa.

”Digitaalisiin palveluihin tulee satelliittitiedonsiirtoa ja kehitteillä on täysin sähköinen alusta ja ajokone”, Nummela kertoo Kauppalehdelle.

Nummelan mukaan yhtiön haasteena on tällä hetkellä nousevat valmistuskustannukset. Mutta jo tehdyt hinnankorotukset voivat parantaa kannattavuutta jo lähikuukausina.

”Positiivinen puoli tässä kaikessa on se, että asiakkaamme ovat hyvin työllistettyjä. Tilausvirta jatkuvilla markkinoilla on ollut edelleen vahva ja huoltopalvelut ovat ilman Venäjääkin vetäneet nätisti”

Vko 35

Perjantai 2.9.

Perjantai 2.9.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.40 Venäjä tulee jatkamaan rinnakkaistuontia, sanoo talouskehitysministeri Maksim Rešetnikov Tassin mukaan. Myös Venäjän kilpailuviranomainen kannattaa rinnakkaistuonnin sallimista pysyvästi.

Venäjä salli keväällä 96 tuoteryhmän rinnakkaistuonnin vuoden loppuun asti turvatakseen tuotteiden saatavuuden siitä huolimatta, että niiden ulkomaiset valmistajat poistuivat Venäjän markkinoilta. Venäjän vähittäiskaupassa on toivottu rinnakkaistuonnin jatkuvan myös ensi vuonna.


9.59 Venäjän pankkisektori kärsi tammi-kesäkuussa 1 500 miljardin ruplan tappiot, kertoo Venäjän keskuspankin varajohtaja Dmitri Tulin RBK:n haastattelussa. Keskuspankki kertoo pankkisektorin taloudellisesta tilanteesta ensimmäistä kertaa sodan alkamisen jälkeen.

Keskuspankki kertoi sektorin tilanteesta viimeksi tammikuussa, jolloin sektori oli 164 miljardia ruplaa voitolla. RBK:n mukaan Venäjän pankkisektori ei ole tehnyt tappiota seitsemään vuoteen. Viimeksi sektori oli tappiollinen vuoden 2015 tammi-huhtikuussa 17 miljardia ruplaa, mutta loppuvuosi paikkasi tilanteen.

Tulinin mukaan kaksi kolmasosaa pankkisektorin tämänvuotisista tappioista liittyy valuuttoihin sekä johdannaisten että avoimien valuuttapositioiden kautta. Tappioillisia oli vain neljäsosa rahoituslaitoksista, mutta tappiot kohdistuvat suurimpiin, pakotteiden kohteeksi joutuneisiin laitoksiin. Systeemisestä tärkeistä 13 pankista tappiollisia oli alle puolet.

Tulinin mukaan 1 500 miljardin ruplan tappiolukema perustuu siihen, että tappiolliset tekivät kaikkiaan 1 900 miljardia ruplaa tappiota ja voitolliset 400 miljardia voittoa. Tulin kuvailee pankkisektorin kuitenkin selvinneen vähällä. Takana on ennätysmäinen vuosi 2021, jolloin sektori teki 2 400 miljardia ruplaa voittoa. Sektoria ei uhkaa kaatuminen, sillä pankeilla on pääomia 7 000 miljardin ruplan edestä.

Torstai 1.9.

15.40 Seuranta jatkuu perjantaina.


10.55 Heikkenevät talousnäkymät, pakotteiden vaikutukset ja inflaatio rajaavat venäläisten kulutusta elintarvikkeisiin.

Lähes puolet venäläisistä, 49 prosenttia, uskoo elintarvikemenojensa nousevan lähikuukausina, käy ilmi tilintarkastusyhtiö Tehnologii doverijan kuluttajakäyttäytymistä koskevasta arviosta. Suuriman pudotuksen odotetaan tapahtuvan elektroniikassa ja kodinkoneissa, joihin menonsa uskoo vähenevän 43 prosenttia vastaajista.

Tehnologii doverija käyttää arvionsa taustalla venäläisministeriöiden ja Venäjän keskuspankin ennusteita, joiden mukaan Venäjän talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia, vuosi-inflaatio on 17,8 prosenttia, työttömyys nousee 7,6 prosenttiin ja kuluttajien reaalitulot vähenevät 3,7 prosenttia. Vähittäiskaupan liikevaihdon ennustetaan arviossa supistuvan tänä vuonna 9,6 prosenttia.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Kysely: Venäläiset odottavat ruokakulujen kasvavan, elektroniikka jätetään hyllyyn

Keskiviikko 31.8.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


15.15 Tavaraviennin arvo Suomesta Venäjälle väheni tammi-kesäkuussa 23,2 prosenttia, käy ilmi Suomen Tullin tuoreista tilastoista. Tavaraviennin arvo oli 1 375,7 miljoonaa euroa. Kuukausitasolla viennin arvo on kasvanut huhtikuun kuopasta.

Tavaratuonnin arvo Venäjältä Suomeen kasvoi 24,5 prosenttia ja oli 4 296,8 miljoonaa euroa. Kuukausitasolla tavaratuonnin arvo jatkaa pakotteiden jälkeisessä laskusuunnassa.

Venäjä oli tavaroiden kokonaiskaupassa Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani, edellä olivat Saksa, Ruotsi ja Kiina. Viennissä Venäjä putosi viime vuoden viidenneltä sijalta yhdeksänneksi. Tuonnissa Venäjä laski toiseksi suurimman kauppakumppanin sijalta kolmanneksi.

Tavararyhmä Vienti Venäjälle 1-6/2022 € Muutos-%
Elintarvikkeet ja elävät eläimet 35 153 048 -34,5
Juomat ja tupakka 1 960 806 8,3
Raaka-aineet, pl. polttoaineet 371 123 431 34,7
Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 64 304 497 -48,4
Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 277 910 -39,4
Kemialliset aineet ja tuotteet 176 223 312 -30,0
Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 218 702 578 -35,8
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 437 596 046 -32,8
Erinäiset valmiit tavarat 70 353 877 -23,8
Muut tavarat
Kaikki 1 375 695 505 -23,2

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Tavaravienti Venäjälle väheni 23,2 prosenttia tammi-kesäkuussa – Venäjä putosi Suomen vientimaiden joukossa yhdeksänneksi


13.10 VR on saanut idän tavaraliikenteeseen liittyvät muutosneuvottelut päätökseen, yhtiö tiedottaa. VR Transpointin toimipisteet Vainikkalassa, Niiralassa, Imatrankoskella ja Vartiuksessa suljetaan, minkä lisäksi tiettyjä toimintoja järjestellään uudelleen ja joitakin idänliikenteeseen liittyviä tehtäviä lakkaa.

Muutosneuvottelujen piirissä oli yhteensä vajaa 2 000 henkilöä ja sopeuttamistarve koskee noin 70 henkilöä. Muutokset toteutetaan tämän vuoden loppuun mennessä, jolloin myös VR Transpointin idänliikenne viimeistään loppuu.

– Tavoitteena on ollut turvata niin monta työpaikkaa kuin mahdollista. Tosiasia kuitenkin on, että vääjäämättä tarjolla oleva työ vähenee tai loppuu tietyillä paikkakunnilla idän tavaraliikenteen loppumisen myötä, VR Groupin henkilöstöjohtaja Laura Ansaharju sanoo tiedotteessa.

Tiistai 30.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.50 Yhdysvaltalainen öljyntuottaja ExxonMobil uhkaa haastaa Venäjän oikeuteen, mikäli se estää yhtiötä irtautumasta Sahalin-1-öljyntuotantoprojektista, kertoo Wall Street Jounal. Yhtiö omistaa 30 prosenttia projektista.

Venäjä kielsi elokuun alussa ukaasilla 520, ”epäystävällisistä maista” tulevien tahojen käydä kauppaa Venäjän finanssi- tai energiasektorilla toimivien yritysten osakkeilla ja osuuksilla 31.12.2022 asti. Käytännössä tämä estää näillä aloilla toimivia ulkomaisia yrityksiä irtautumasta omistuksistaan Venäjällä.

Kommersantin mukaan ExxonMobil on lopettanut öljyn tuotannon Sahalin-1:ssä ja vetänyt asiantuntijansa pois. Projektissa 20 prosentin osuudella mukana oleva Rosneft sanoo, että öljykentän toiminta on muuttunut tappiolliseksi yhdysvaltalaisyhtiön vetäydyttyä. Heinäkuussa öljyn tuotanto Sahalin-1:llä laski Kommersantin mukaan edellisvuoden 220 000 barrelista vuorokaudessa vain 10 000 barreliin vuorokaudessa. Kesäkuussa tuotanto oli lähes pysähdyksissä – 6 000 barrelia vuorokaudessa.


16.40 Kiina toi tammi-heinäkuussa Venäjältä sähköä 70 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, kertoo Kommersant Kiinan tullin tilastoihin viitaten. Tuonnin kasvun taustalla ovat poikkeuksellinen kuumuus, kysynnän kasvu ja energiapula. Kiina toi sähköä 2,65 miljardia kWh.

Kommersantin mukaan Venäjä on lisännyt sähkön vientiä myös Kazakstaniin, Georgiaan ja Mongoliaan, mutta viennin kasvu ei riitä paikkaamaan menetettyjä EU-markkinoita. Vielä tammi-kesäkuussa Venäjän sähkön vienti laski kuitenkin vain kolme prosenttia 11,12 miljardiin kWh, mikä johtui lehden käyttämien tilastotietojen mukaan 4-5 miljardin kWh sähkötoimituksista Suomeen ja Baltian maihin tammi-toukokuussa.

Tilintarkastusyhtiö Kept arvioi Kommersantille, että Venäjän ja Kiinan välinen infrastruktuuri mahdollistaa 7 miljardin kWh toimitukset Kiinaan. Sähkön viennin kasvattaminen edellyttäisi kuitenkin 250-400 MW:n lisäkapasiteetin rakentamista sähköntuotantoon Venäjän Kaukoidässä.


11.32 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö esittää korkean teknologian tuotteiden tuonninkorvauksen tukemiseksi veroetuja ja erityisinvestointisopimuksia, kertoo Vedomosti. Ministeriön ehdotuksessa tuonninkorvaukseen tähtäävissä hankkeissa voittovero olisi nolla ja sosiaalivakuutusmaksut 7,6 prosenttia, kun tavallisesti voittovero on 20 prosenttia ja sosiaalivakuutusmaksut 30 prosenttia.

Erityisinvestointisopimuksissa valtio sitoutuu valmistettujen tuotteiden julkisiin hankintoihin. Muita tukitoimia ovat muun muassa kuluttajien tukeminen pilottihankkeiden tuotteiden hankinnassa, viranomaisvalvonnan kevennykset ja edullinen rahoitus.

Vedomostin asiantuntija-arvioiden mukaan kyseiset tukitoimet voivat vaikuttaa myönteisesti Venäjän teollisuuden kehitykseen, mutta ulkomaisen teknologian ja materiaalien saatavuuden vaikeudet voivat silti olla keskeinen hidaste alalla.

Vastaavanlaisia veroetuja on tarjottu myös IT-sektorille, jolla voittovero on kolme prosenttia ja sosiaalivakuutusmaksut 7,6 prosenttia.

Maanantai 29.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.50 Autokonserni AvtoVAZ tiedottaa palanneensa täyteen viiden päivän työviikkoon tehtaillaan, Toljatissa on käytössä kuusipäiväinen työviikko. Yhtiön mukaan Lada Granta -mallia valmistetaan jälleen turvatyynyillä, ilmastoinnilla ja muilla pakotteiden vuoksi hetkeksi aikaa karsituilla ominaisuuksilla varusteltuna.


15.05 Venäläinen verkkokaupan järjestö AKIT sekä vähittäiskaupan järjestö AKORT toivovat rinnakkaistuonnin jatkuvan sallittuna myös ensi vuonna, kertoo Izvestija. Lehden mukaan AKIT valmistelee Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriölle asiasta kirjettä.

Venäjän vähittäiskaupassa pelätään, että jos rinnakkaistuontia ei jatketa, Venäjän markkinoilla tulee pulaa monista kuluttajatuotteista. Pula voisi johtaa salakuljetukseen ja tuotteiden alkuperän hämärtymiseen.

Rinnakkaistuonnin on uutisoitu epäonnistuneen tavoitteissaan ainakin kuluttajaelektroniikan ja autokaupan saralla. AKORT on lähestynyt varapääministeri Dmitri Grigorenkoa pyynnöllä lisätä väkevien alkoholijuomien ja shampanjan brändejä rinnakkaistuonnin sallivalle listalle uudenvuoden sesonkia silmällä pitäen.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjän vähittäiskauppa toivoo rinnakkaistuonnin jatkuvan vuonna 2023


11.30 Logistiikan hinnat elektroniikan tuonnissa Kiinasta ja Turkista Venäjälle ovat kasvaneet voimakkaasti, kertoo Kommersant. Taustalla on länsimaisten kuljetusyritysten poistuminen markkinoilta ja tuonnin kasvu kyseisistä maista. Kilpailun vähentyminen ja kysynnän kasvu ovat mahdollistaneet hintojen nostamisen.

Kommersantin mukaan kontin hinta meritse Kiinasta Venäjälle oli ennen pandemiaa 3000-4000 dollaria. Pandemian rajoitettua tarjontaa hinta nousi 10 000-12 000 dollariin. Tämän vuoden maaliskuussa hinta laski valuuttakurssimuutosen myötä 6000-8000 dollariin, mutta on toukokuun jälkeen noussut lähes 11 500 dollariin.

Vko 34

Perjantai 26.8.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


13.38 Kiina on kasvattanut kullan tuontia Venäjältä voimakkaasti sen jälkeen, kun EU ja Yhdysvallat kielsivät kullan tuonnin osana talouspakotteita kesä-heinäkuussa.

RBK:n mukaan Kiina toi heinäkuussa kultaa Venäjältä 108,8 miljoonalla dollarilla, kun vuosi sitten heinäkuussa tuonnin arvo oli 2,2 miljoonaa dollaria. Kullan tuonti kasvoi myös verrattuna tämän vuoden kesäkuuhun, jolloin arvo oli 12,7 miljoonaa euroa. Luvut ovat Kiinan tullilta.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Kiina on kasvattanut kullan tuontia Venäjältä lännen pakotteiden jälkeen


11.37 Elokuun 5. päivä julkaistu presidentin ukaasi 520 on pysäyttämässä kahden Siemensin venäläisen tytäryhtiön myynnin, kertoo Kommersant hallituslähteisiinsä viitaten. Ukaasi kieltää kaupat energia- ja finanssisektorin osakkeilla vuoden 2022 loppuun asti.

Kommersantin mukaan Siemens on myymässä 65 prosentin osuutensa kaasuturbiineja valmistavasta STGT-yhtiöstä Inter RAOlle. Yhtiöstä 35 prosenttia omistaa Aleksei Mordašovin Silovyje mašiny. Toinen tytäryhtiö, OOO Siemens Energetika, on ollut tarkoitus myydä paikalliselle johdolle.

Venäjän hallitus on laatimassa listaa energia- ja finanssisektorin yhtiöistä, joita ukaasi 520 koskee. Kommersantin hallituslähteiden mukaan kyseiset kaksi Siemensin tytäryhtiötä ovat listalla. Lehden lähteiden mukaan Inter RAO on lähestynyt hallitusta pyynnöllä jättää STGT pois ukaasin 520 mukaiselta listalta.

Ukaasin 520 mukaan kaupat energia- ja finanssisektorin osakkeilla ovat mahdollisia myös presidentin poikkeusluvalla.


10.00 Elinkeinoelämän keskusliitto myönsi Venäjän Team Finland -tiimille erityispalkinnon. Perusteluiden mukaan Suomalais-Venäläinen kauppakamari sekä ulkoministeriön Moskovan ja Pietarin edustustot ovat antaneet yrityksille korvaamatonta apua raskaan kriisin keskellä.

Kulunut vuosi on kirkastanut julkisten kansainvälistymispalveluiden merkitystä entisestään, toteavat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere (Pintos Oy) ja kansainvälistymis- ja uudistumisryhmän puheenjohtaja Bengt Westerholm (Beweship Oy) EK:n mediatiedotteessa.

– Haluan antaa erityskiitokset suomalaisille yritykset siitä, että ne ovat hakeneet kauttamme tietoa, osallistuneet tilaisuuksiin, kyselleet ja antaneet palautetta. Suuri kiitos myös omalle kauppakamarin tiimilleni uskomattomasta venymisestä ja tekemisen meiningistä, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Lue lisää:

Venäjän Team Finland -tiimille myönnettiin EK:n erityispalkinto poikkeuksellisesta roolista yritysten tukena

Torstai 25.8.

17.00 Seuranta jatkuu perjantaina.


16.24 Moskovalainen Kurtšatovskin instituutti lykkää protonihoitolaitteiden valmistamiseen tähdännyttä hanketta kahdella vuodella pakotteiden seurauksena, kertoo RBK. Pakotteet estävät instituuttia saamasta laitteisiin tarvittuja materiaaleja suomalaiselta valmistajalta. Instituutin mukaan muilla valmistajilla ei ole vastaavia materiaaleja. Tuotannon oli määrä käynnistyä kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.


12.38 Venäläinen kaivosteollisuus on ajautunut pakotteiden myötä hankalaan asemaan, kertoo Izvestija. Eurooppalaiset, japanilaiset, eteläkorealaiset ja taiwanilaiset markkinat ovat menneet kiinni. Uusille aasialaismarkkinoille ei ole riittäviä rautatieyhteyksiä. Venäläiset yhtiöt joutuvat myymään raaka-aineitaan alehintaan samalla kun tuotanto- ja logistiikkakulut nousevat. Ongelmissa ovat sekä kivihiilen että metallien tuottajat.

Kaivosteollisuuden alan edustaja kertoo Izvestijalle eurooppalaisten markkinoiden olleen venäläisyhtiöille houkuttelevampia, sillä Euroopassa halutaan korkealaatuisempia raaka-aineita ympäristöystävällisemmän teollisuuden vuoksi. Aasiassa tyydytään alhaisempaan hintaan ja laatuun, joten venäläisyhtiöt joutuvat nyt myymään Euroopan markkinoiden laatua Aasian markkinoiden hinnalla.

Vaikka venäläisyhtiöt ovat kasvattaneet hiilen vientiään Kiinaan ja Lähi-itään, arvioidaan Venäjän, Japanin ja Etelä-Korean viennin romahduksen myötä alan koko viennin supistuvan tänä vuonna kolmanneksen.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjällä pelätään kaivosteollisuuden konkursseja


9.50 Monella yrityksellä on edelleen jakokelpoisia voittovaroja venäläisessä tytäryhtiössä. Voittojen kotiuttaminen vaikeutui keväällä Venäjän rajoitettua voittojen ja korkojen maksua ei-residenteille.

Osinkoja venäläisestä tytäryhtiöstä, niin osakeyhtiöistä kuin rajavastuuyhtiöstä, on mahdollista nostaa kymmenen miljoonaa ruplaa kuukaudessa, määrää 5.3. julkaistu presidentin ukaasi 95. Osingot voivat olla joko ruplissa tai konvertoituna ulkomaan valuuttaan kuluvan kuun ensimmäisen päivän kurssilla.

Ukaasista 95 ei ole julkaistu tyhjentäviä tulkintaohjeita, joten ennen osingonmaksuun ryhtymistä on syytä varmistaa tapauskohtaisesti kaikki yksityiskohdat käyttämistään pankeista.

Osingot on mahdollista maksaa ruplissa residentin avaamalle C-tilille, jolla olevia varoja voi käyttää rajatusti esimerkiksi verojen tai muiden viranomaissuoritteiden maksuun Venäjällä.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjältä voi kotiuttaa osinkoja edelleen vain rajatusti

Keskiviikko 24.8.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


15.25 Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan liikennevälineteollisuuden ja kemianteollisuuden yrityksillä on tällä hetkellä eniten ongelmia lainojen takaisinmaksussa, kertoo RBK. Helmikuun alun tilanteeseen verrattuna ongelmat ovat kasvaneet liikennevälineteollisuuden yrityksillä 29,5 prosenttia ja kemianteollisuudessa 26,1 prosenttia.

Ongelmat lainojen takaisinmaksussa ovat vähentyneet eniten öljyn ja kaasun tuotannossa (-11,6 prosenttia), kiinteistöjen välityksen ja vuokraamisen palveluissa (-9,7 prosenttia) ja lentoliikenteessä (-8,7 prosenttia).

RBK:n asiantuntija-arvioiden mukaan liikennevälineteollisuuden velanhoitokykyä on heikentänyt alan teollisuuden voimakas supistuminen pakotteiden asettamisen jälkeen. Öljyn ja kaasun hinnat puolestaan ovat nousseet ja ilmailuala on saanut tukea valtiolta.


10.29 Venäjä on vienyt vehnää heinä-elokuussa 27 prosenttia vuodentakaista vähemmän, käy ilmi maatalousmarkkinoita analysoivan Soveconin tilastoista Tassin mukaan. Venäjä on vienyt viljaa 5,9 miljoonaa tonnia, joka on alhaisin volyymi sitten vuosien 2017-2018.

Soveconin mukaan syynä on muita maailman tuottajia korkeammat hinnat, joiden taustalla puolestaan ovat vientitullit ja kohonneet tuotantokustannukset. Tämän vuoden vehnäsadosta odotetaan kuitenkin ennätyssuurta, 94,7 miljoonaa tonnia.

Venäjä kielsi maaliskuussa viljojen viennin muihin Euraasian talousunionin jäsenmaihin 30. kesäkuuta asti ja rajoitti vientiä talousunionin ulkopuolelle 11 miljoonaan tonniin tarkoituksena varmistaa viljojen saatavuus kotimarkkinoilla. Venäjällä on ollut kesäkuusta 2021 käytössä kelluva vientitulli vehnälle, ohralle ja maissille. Tulli on 70 prosenttia markkinahinnan ja perushinnaksi määritellyn hinnan erotuksesta. Sovecon odottaa vehnän vientiin kiintiöitä myös helmikuussa 2023.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti maailman viljamarkkinoihin ja ruoan saatavuuteen.

Tiistai 23.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.27 Venäjän valtiovarainministeriö harkitsee juanmääräisten velkakirjojen liikkeellelaskua kiinalaisten sijoittajien houkuttelemiseksi, kertoo Vedomosti. Lehden ministeriölähteiden mukaan Venäjä ei varsinaisesti tarvitse juaneja budjettiinsa, mutta uudet velkakirjat voisivat edistää juanmääräisten yrityslainamarkkinoiden syntyä Venäjälle. Analyytikot arvioivat Vedomostille kiinalaisen rahoituksen olevan nykyisissä oloissa hyödyksi myös valtiolle.

Vedomostin mukaan ensimmäiset suuret yritykset ovat jo lähteneet luomaan juanmääräisiä yrityslainamarkkinoita. Kesän aikana Rusalin ja Poljuksen kerrotaan laskeneen liikkeelle juanmääräisiä velkakirjoja.


16.15 Kiina on kasvattanut energian tuontia Venäjältä sodan alkamisen jälkeen, kertoo Bloomberg. Kiina toi maalis-heinäkuussa Venäjältä öljyä, öljytuotteita, kaasua ja hiiltä 35 miljardilla dollarilla, kun viime vuonna vastaavana aikana tuonnin arvo oli 20 miljardia dollaria. Tuonnin arvo ei ole noussut vain hintojen nousun seurauksena, vaan myös volyymit ovat kasvaneet.

Maanantai 22.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.45 Autoteollisuudestaan tunnetulla Kalugan alueella 19 autotehdasta on edelleen keskeyttänyt toimintansa joko kokonaan tai osittain, kertoo alueen varakuvernööri Vladimir Popov uutistoimisto Regnumin mukaan. Syynä ovat pakotteet, komponenttipula ja markkinan supistuminen. Alueen autoteollisuus on elpynyt hieman huhtikuusta, jolloin 33 tehdasta oli pois toiminnasta.


11.58 Venäjä valmistautuu tukemaan autoteollisuutta yli tuhannella miljardilla ruplalla vuoteen 2035 mennessä, kertoo Vedomosti. Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee autoteollisuudelle uutta strategiaa, joka tähtää 80 prosentin lokalisaatioasteeseen.

Uuden strategian arvioidaan vaativan 500-600 miljardin ruplan tukia tuotantoon ja saman verran vientiin. Viiden viime vuoden aikana Venäjä on tukenut autoteollisuutta 387 miljardilla ruplalla, ja tuet ovat kohdistuneet pääasiassa rahoitukseen sekä kaasu- ja sähköautojen valmistukseen. Sodan ja pakotteiden seurauksena autojen ja komponenttien tuonti Venäjälle romahti. Venäjä on joutunut kääntymään kiinalaisen autoteollisuuden puoleen tilanteen paikatakseen.


11.40 Venäjän valtiovarainministeriö saattaa aloittaa uuden budjettisäännön mukaisten valuuttaostojen kokeilun lähiaikoina, kertoo Vedomosti hallituslähteisiin viitaten. Valuuttaostot tulevat koskemaan Kiinan juania, mutta myös Intian rupiaa ja Turkin liiraa on ministeriössä tarkasteltu. Jälkimmäisiä pidetään kuitenkin liian volatiileina ja vähälikvideinä Venäjälle.

Venäjä keskeytti keväällä aiemman budjettisäännön soveltamisen. Sen mukaan 44,2 dollarin ylittävältä öljyn hinnan osalta kertyvät tulot ohjataan Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon, jonka valuuttakaupoilla Venäjä on tasapainottanut ruplan kurssin vaihteluita. Venäjällä on työn alla uusi budjettisääntö, joka tämänhetkisten tietojen mukaan kytkeytyisi 60 dollarin hintaan sekä uutena sääntönä 9,5 miljardin barrelin vuorokausikohtaiseen tuotantomäärään.

Budjettisäännön soveltamisen keskeyttämisen jälkeen Venäjä on käyttänyt öljytulojaan taloutensa tukemiseen. Valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan ruplan euro- ja dollarikurssiin on määrä pyrkiä vaikuttamaan jatkossa epäsuorasti, niin sanottujen ”ystävällisten maiden” valuuttojen kautta.

Vko 33

Perjantai 19.8.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.29 Juanin osuus Moskovan pörssin valuuttakaupassa kasvaa, kertoo Kommersant. Juanin osuus on noussut heinäkuun 18 prosentista 30 prosenttiin elokuussa. Taustalla on venäläisten vientiyritysten siirtyminen yhä enemmän Aasian markkinoille sodan ja pakotteiden seurauksena. Venäläispankit ovat lisäksi lanseeraamassa uusia, juanmääräisiä sijoitustuotteita.

Kommersantille arvioidaan, että juan nousee hallitsevaan asemaan valuuttakaupassa vuoden 2023 alussa euron ja dollarin jäädessä vähitellen taka-alalle.


16.10 Venäläiskuluttajat siirsivät kesäkuussa ulkomaista valuuttaa ulkomaisille tileille eniten sitten vuoden 2018, kertoo RBK Venäjän keskuspankin tilastoihin viitaten. Valuuttaa siirrettiin 266,1 miljardin ruplan tai 4,6 miljardin dollarin edestä.

Helmikuussa valuuttaa siirrettin 4,3 miljardia dollaria. Sen jälkeen keskuspankki rajoitti valuuttasiirtoja aluksi 5 000 dollariin, mutta kevään ja kesän edetessä rajoituksia on kevennetty jo miljoonaan dollariin kuukaudessa.

Heinäkuun alussa venäläisillä kotitalouksilla oli valuuttaa ulkomaisilla tileillä 2 290 miljardia ruplaa tai 44,7 miljardia dollaria, ja venäläisillä tileillä 3 930 miljardia ruplaa tai 76,7 miljardia dollaria. Vuoden alkuun verrattua Venäjällä olevat valuuttasäästöt ovat laskeneet 19,4 miljardilla dollarilla. Valuuttasäästöjen säilyttämistä Venäjällä heikentävät pankkien asettamat korkeat komissiot valuuttatileillä.


13.35 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö on parhaillaan hahmottelemassa joidenkin teollisuudenalojen tuonninkorvaukselle uutta mallia, jota luonnehditaan kvasisuunnitelmataloudeksi, kertoo RBK. Malli perustuu siihen, että valtio selvittää aiemmin maahantuotujen hyödykkeiden kysynnän ja tuotantopotentiaalin ja ryhtyy sitten tukemaan tuotantoa klusterien pohjalta. Kysyntä varmistetaan julkisilla kärkihankkeilla.

Malli voi koskea muun muassa laiva- ja ilmailuteollisuutta, lääketeollisuutta sekä koneiden ja laitteiden valmistusta.

Moskovan talouskorkeakoulun suhdanteiden tutkimuksen keskuksen johtaja Georgi Ostapkovitš sanoo RBK:lle, että normaalissa tilanteessa valtion ei tule puuttua yritysten operatiiviseen toimintaan, sillä se vääristää kysynnän ja tarjonnan suhteen ja häiritsee kilpailua. Nyt tilanne on kuitenkin force majeure – yritykset ovat kyselyissä kertoneet epävarmuuden olevan suurin ongelma toiminnalle.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjä kehittää tuonninkorvaukselle uutta ”kvasisuunnitelmatalouden” mallia


11.30 Afganistanin Taliban-hallinto ehdottaa Venäjälle barterkauppaa öljystä ja öljytuotteista, kertoo RBK. Afganistanin kauppa- ja teollisuusministeri Nuriddin Azizi tarjoaa öljystä vastineeksi kaivannaisia, rusinoita ja lääkeyrttejä. Tarvittaessa maa on valmis maksamaan myös rahalla.

Afganistanin tavoitteena on ostaa Venäjältä vielä tänä vuonna miljoona tonnia bensiiniä ja miljoona tonnia dieseliä.

Torstai 18.8.

17.00 Seuranta jatkuu perjantaina.


15.24 Venäläiset matkatoimistot alkavat tarjota venäläiskuluttajille shoppailumatkoja Valko-Venäjälle, kertoo Venäjän matkatoimistojen liitto sivuillaan.

Valko-Venäjää markkinoidaan hyvänä kohteena sillä perusteella, että kaikki Venäjän jättäneet ulkomaiset brändit eivät ole jättäneet Valko-Venäjää, maassa toimii venäläinen Mir-maksukortti ja sieltä on myös hankittavissa muita ulkomaisia, Venäjällä toimintansa lopettaneita maksukortteja.

Yksi matkatoimisto on jo muotoillut neljän päivän pakettimatkan, joka sisältää opastetun Visan tai Mastercardin hankkimisen sekä ohjeistusta, mihin kauppoihin suunnata. Matka maksaa 30 000 – 60 000 ruplaa riippuen siitä, kuuluvatko lennot mukaan.

RBK:n mukaan ”maksukorttiturismista” on tullut uusi ilmiö Venäjän naapurimaissa. Tilien ja maksuvälineiden kysyntä Venäjän naapurimaissa kasvoi sen jälkeen, kun Visa ja Mastercard keskeyttivät toimintansa Venäjällä, käy kanavan mukaan ilmi maiden keskuspankkien tilastoista. Asiantuntijat arvioivat, että ainakin osa kasvusta voi johtua venäläisasiakkaista.


13.16 Rinnakkaistuonnin salliminen ei ole lisännyt henkilöautojen maahantuontia, kertoo Vedomosti Autostatin tilastoihin viitaten. Uusia ja korkeintaan kolme vuotta vanhoja käytettyjä autoja tuotiin Venäjälle kesäkuussa 8256 ja heinäkuussa 8016 kappaletta, kun vielä tammikuussa tuotiin 15 560 ja helmikuussa 21 395 autoa.

Venäjän toukokuun alussa julkaisemalla sallitun rinnakkaistuonnin listalla oli kymmeniä pääosin keski-, premium- ja luksussegmentin automerkkejä – etupäässä niitä, jotka olivat ilmoittaneet tuotannon keskeyttämisestä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Autostatin mukaan kesän tilastoista on vaikea erottaa, mikä osa tuonnista on rinnakkaistuontia ja mikä ei, mutta kymmenen tuoduimman merkin joukossa oli vain kaksi rinnakkaistuonnin listalla olevaa valmistajaa – Toyota ja Mitsubishi. Niiden osuus tuonnista on yhteensä 11 prosenttia. Tuontiautoista valtaosa, 80 prosenttia, on nyt kiinalaisia ja korealaisia.


10.30 Venäjän vähittäiskauppa on huolestunut juhlajuomien riittävyydestä Venäjän markkinoilla tulevana uudenvuoden sesonkina pakotteista johtuen.

Muun muassa X5 Groupia, Magnitia, Lentaa ja Auchania edustava vähittäiskaupan järjestö AKORT on lähestynyt varapääministeri Dmitri Grigorenkoa pyynnöllä lisätä väkevien alkoholijuomien ja shampanjan brändejä rinnakkaistuonnin sallivalle listalle, kertoo Kommersant. Lehden tietojen mukaan listalla ovat esimerkiksi Moёt, Veuve Clicquot, Finlandia, Jack Daniel’s ja Hennessy.

Vähittäiskauppojen on määrä aloittaa pian uudenvuoden varastojen täyttäminen, mutta jakelijat myyvät jo viimeisiä varastojaan. Jakelijat ovat kuitenkin aloitteesta huolissaan, sillä pelkäävät rinnakkaistuonnin sallimisen johtavan juomien laadun laskuun.

EU ja Yhdysvallat ovat rajoittaneet luksustuotteiden, kuten kalliiden alkoholijuomien, vientiä Venäjälle osana talouspakotteita.

Keskiviikko 17.8.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


16.50 Kiinan tullin mukaan Venäjän ja Kiinan välinen kauppa kasvoi tammi-kesäkuussa 29 prosenttia ja oli arvoltaan 97,7 miljardia dollaria, kertoo Kommersant.

Venäjän ulkoministeriössä arvioidaan maiden välisen kaupan kasvavan tänä vuonna ”kolossaalisella vauhdilla”. Vuonna 2021 Venäjän ja Kiinan välisen kaupan arvo oli Kommersantin mukaan 146,9 miljardia dollaria, ja maat ovat sopineet kasvattavansa kaupan arvon 200 miljardiin dollariin vuodessa.

Venäjän ulkoministeriö kuvailee toiseksi tärkeäksi kauppakumppaniksi Aasiassa Intiaa, jonka kanssa käydyn kaupan arvo oli vuonna 2021 12 miljardia dollaria. Tänä vuonna lännen laajojen pakotteiden asettamisen jälkeen Intia on ostanut Venäjältä runsaasti öljyä ja hiiltä.


11.17 Venäjän tavoite siirtyä asteittain vuoden 2023 aikana tietomallien käyttöön rakentamisessa on viivästymässä pakotteiden vuoksi, kertoo Kommersant.

Lehden mukaan 30 prosenttia venäläisten rakennusyritysten käyttämistä BIM-ohjelmistoista on ulkomaisia. Pakotteiden vuoksi Venäjä joutuu korvaamaan ohjelmistojen tuonnin ja kehittämään omia ohjelmistojaan.

Tästä johtuen Venäjän rakennusministeriö on valmis keskustelemaan venäläisten rakennusyhtiöiden kanssa pakollisen tietomallien käyttöön siirtymisen aikataulun venyttämisestä vuodella, eli vuoteen 2024. Alkuperäisen aikataulun mukaan rakennusyritysten tuli ottaa tietomallit käyttöön taloteknisessä suunnittelussa tammikuusta 2023 alkaen ja rakennesuunnittelussa heinäkuusta 2023 alkaen.

Ulkomaisille ohjelmistoille ei ole toistaiseksi olemassa vastaavia, korvaavia tuotteita. Rakennusalalta arvioidaan Kommersantille, ettei aikataulun siirtäminen yhdellä vuodella ole riittävä.


10.59 Yhdysvaltoja Kimberleyn prosessissa edustava ulkoministeriön viranhaltija George Cajati esittää venäläisten timanttien julistamista niin kutsutuiksi veritimanteiksi, sillä timanttien vienti rahoittaa Venäjän sotaa Ukrainassa, kertoo New York Times.

Kommersantin mukaan EU, Kanada, Ukraina ja jotkin muut läntiset maat kannattavat esitystä, kun taas Venäjän valtiovarainministeriö kutsuu sitä demagogiaksi.

Kysymys venäläisistä timanteista nousi esiin Kimberleyn prosessin kesäkuisessa kokouksessa Botswanassa, mutta Venäjä, Kiina ja Valko-Venäjä kaatoivat sen veto-oikeudellaan. Venäjä sai myös Kirgisian, Malin ja Keski-Afrikan tasavallan tuen. Seuraava kokous on määrä järjestää marraskuussa.


10.25 McDonald’sin Venäjältä vetäytymisen myötä nimeään vaihtaa myös paikallinen Ronald McDonaldin lastenkotisäätiö, ravintolaketjun seuraaja Vkusno i totška tiedottaa. Säätiö jatkaa toimintaansa nimellä Semja vmeste, eli ”perhe yhdessä”.

Tiistai 16.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.45 Sveitsiläinen suklaavalmistaja Lindt & Sprüngli Group poistuu Venäjän markkinoilta, yhtiö tiedottaa. Päätös on jatkoa yhtiön maaliskuiselle päätökselle keskeyttää liiketoimintansa Venäjällä.


16.30 ”Maksukorttiturismista” tuli uusi ilmiö Venäjän naapurimaissa, kertoo RBK. Tilien ja maksuvälineiden kysyntä Venäjän naapurimaissa kasvoi sen jälkeen, kun Visa ja Mastercard keskeyttivät toimintansa Venäjällä, käy ilmi maiden keskuspankkien tilastoista. Asiantuntijoiden mukaan ainakin osa kasvusta voi johtua venäläisasiakkaista.

RBK:n mukaan myönnettyjen ulkomaisten maksukorttien määrä kasvoi eniten Kirgisiassa. Korttien, kuten Visan, Mastercardin, kiinalaisen UnionPayn ja venäläisen Zolotaja koronan määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 39,7 prosenttia vastaavasta ajasta vuosi aikaisemmin. Uzbekistanissa ulkomaisten korttien määrä kasvoi 26,2 prosenttia vuodentakaisesta ja Armeniassa Visa- ja Mastercard-kortteja myönnettiin 16,2 prosenttia enemmän.

Valko-Venäjällä korttien kysyntä kasvoi 11,5 prosenttia. Tadžikistanissa toukokuun tilastot kertovat 28 prosentin kasvusta. Kazakstanissakin kasvua oli toisella neljänneksellä 7,9 prosenttia, mutta siellä kasvu oli viime vuosia maltillisempi. Georgiassa sen sijaan maksukorttien määrä väheni 0,75 prosenttia.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

”Maksukorttiturismista” tuli uusi ilmiö Venäjän naapurimaissa


11.20 Venäläinen verkkokauppa-alusta Wildberries on palauttanut englanninkielisen nimensä verkkosivuilleen. Alustan nimeksi vaihdettiin maanantaina venäjänkielinen Jagodki. Vedomostin mukaan Wildberriesiltä kerrotaan maanantain nimenvaihdoksen liittyneen black friday -tyyppiseen alennuskampanjaan.

RBK:n mukaan Wildberriesin perustaja Tatjana Bakaltšuk lupasi kesäkuussa pohtia brändin päivittämistä sen jälkeen, kun kauppa- ja teollisuusministeri Denis Manturov oli huomauttanut vieraskielisistä nimistä kaupankäynnissä. Yritykset kommentoivat tuolloin vieraskielisten nimien lisäävän myyntiä, sillä ne luovat vaikutuksen arvovallasta.


11.01 Sahatavaran vienti Venäjältä supistui tammi-heinäkuussa 3,6 prosenttia vuodentakaisesta, arvioi venäläinen metsäalan organisaatio Roslesinforg. Sahatavaraa vietiin 15,4 miljoonaa kuutiota. Supistumisen taustalla ovat EU:n pakotteet ja logistiikkaongelmat.

Roslesinforgin mukaan sahatavaran vienti väheni eniten Hongkongiin, Bulgariaan, Britanniaan, Irlantiin, Suomeen, Itävaltaan ja Alankomaihin. Vienti kasvoi Singaporeen, Kiinaan, Japaniin, Uzbekistaniin, Tadžikistaniin, Jordaniaan, Kazakstaniin, Irakiin, Turkkiin ja Etelä-Afrikkaan.

Vuoden alusta voimaan astunut jalostamattomaan pyöreän puun vientikielto on puolittanut pyöreän puun viennin 7,9 miljoonasta kuutiosta 3,9 miljoonaan kuutioon. Hakkuiden Roslesinforg kertoo vähentyneen 4,5 prosentilla muun muassa ulkomaisten yritysten poistumisesta johtuen.

Maanantai 15.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


15.52 Venäjän valtiovarainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat sopineet nostavansa teräksen markkinahinnan kynnystä, jonka alapuolella valmistevero on nolla, kertoo RBK. Tällä hetkellä kynnys valmisteveron nollautumiselle on 300 dollaria tonnilta. Toimenpiteellä on tarkoitus keventää metalliteollisuuden fiskaalista kuormaa pakotteiden oloissa.

Venäjän metalliteollisuus on aiemmin kesällä pyytänyt valmisteveron poistamista, mutta hallitus on päättänyt tulla vastaan edellä mainitulla kompromissilla.

Venäjä asetti teräkselle valmisteveron vuoden 2022 alusta verottaakseen raaka-aineiden hintojen noususta kertyviä voittoja alalla. Valmistevero on ollut 2,7 prosenttia teräslaattojen vientihinnasta, kun markkinahinta on keskimäärin 300 dollaria tonnilta tai enemmän. Muita vastaavia toimenpiteitä olivat kaivosveron korotus kolmeksi vuodeksi ja loppuvuoden 2021 voimassa olleet väliaikaiset vientitullit.


14.50 Verkkokauppa-alusta Wildberries on vaihtanut sivustonsa nimeksi venäjänkielisen Jagodki. RBK:n mukaan Wildberriesin perustaja Tatjana Bakaltšuk lupasi kesäkuussa pohtia brändin päivittämistä sen jälkeen, kun kauppa- ja teollisuusministeri Denis Manturov oli huomauttanut vieraskielisistä nimistä kaupankäynnissä. Yritykset kommentoivat tuolloin vieraskielisten nimien lisäävän myyntiä, sillä ne luovat vaikutuksen arvovallasta.


12.33 Venäläiskuluttajien kiinnostus tuotteen brändiä ja pakkausmateriaalin ympäristöystävällisyyttä kohtaan on jäänyt tänä vuonna vähemmälle, käy ilmi venäläisen analyysitalo NAFI:n kyselystä, kertoo RBK.

Kuluttajien valintoihin vaikuttaa nyt eniten maku (89 prosenttia), alhainen hinta (87 prosenttia), alennukset (83 prosenttia) ja säilyvyys (82 prosenttia). Muita suosituimpia kriteereitä olivat terveellisyys (69 prosenttia), valmistajan tuttuus (66 prosenttia), valmistusmaa (63 prosenttia), valmistamisen nopeus (62 prosenttia) ja kotimaisuus (60 prosenttia).

Vähiten yrityksiä kiinnostivat pakkauksen ulkonäkö (54 prosenttia), pakkauksen ympäristöystävällisyys ja minimaalinen muovin määrä (52 prosenttia) sekä brändin tunnettuus ja painonhallintaominaisuudet (50 prosenttia).

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäläiskuluttajat arvostavat nyt elintarvikkeiden alhaista hintaa – ympäristöystävällisyys kiinnostaa vähemmän


11.24 Moskovan kaupungin BKT supistuu tänä vuonna 3-4 prosenttia, arvioi Moskovan talouspolitiikasta vastaava varapormestari Vladimir Jefimov RBK:n mukaan. Kaupungin BKT:n odotettiin alun perin kasvavan kolme prosenttia. Jefimov arvioi talouden palaavan kasvu-uralle jo ensi vuonna 3-5 prosentin kasvulla.

Jefimovin mukaan Moskovan talous supistuu ennen kaikkea auto- ja metalliteollisuuden supistumisen seurauksena. Myös tavaroiden ja autojen vähittäiskauppa supistuu tänä vuonna.

Moskovan kuluvalle vuodelle laadittu 3 600 miljardin ruplan budjetti oli jo alun perin 372 miljardia alijäämäinen, ja sodan vaikutusten seurauksena alijäämä tulee olemaan suurempi.

Vko 32

Perjantai 12.8.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.50 Paperi- ja pakkausvalmistaja Mondi Group myy Syktyvkarissa, Komissa sijaitsevan paperitehtaansa Augment Investments Ltd:lle, yhtiö tiedottaa. Kauppahinta on 95 miljardia ruplaa. Kauppa edellyttää vielä Venäjän hallituksen alaisen, ulkomaisista investoinneista vastaavan komission sekä yhtiön osakkeenomistajien hyväksynnän.

Syktyvkarin paperitehdas on työllistänyt 4 500 henkilöä. Vuonna 2021 tehdas tuotti 821 miljoonan euron liikevaihdon ja 271 miljoonan euron liikevoiton ennen veroja.


12.55 Saksalainen kahvinvalmistaja Tchibo on myynyt tytäryhtiönsä Venäjällä. Kommersantin mukaan yritysrekisteri osoittaa yhtiön myydyn paikalliselle johdolle. Lehden tietojen mukaan entisellä tytäryhtiöllä on oikeus myydä kahvia Tchibo- ja Davidoff-brändeillä vuoden loppuun asti.

Kommersantille arvioidaan, että uuden yhtiön tulee olemaan haastavaa toimia Venäjän kilpaillulla kahvimarkkinalla. Yhtiön on rakennettava uudet kahvipapujen tuontikanavat tilanteessa, jossa papujen tuonti Venäjälle on merkittävästi vähentynyt toimittajien keskittyessä suuriin tilaajiin pienten kustannuksella.

Pauligi liiketoiminnan ostaneen Vikas Soin OOO MilFuds -yhtiöstä kerrotaan Kommersantille kahvipapujen logistiikkakustannusten nousseen. Yhtiö tuo uusien tuontikanavien myötä papuja yli kymmenestä maasta.

NielsenIQ:n mukaan tammi-kesäkuussa 2022 pikakahvin kysyntä on laskenut kaksi prosenttia ja jauhetun kahvin 3,4 prosenttia, mutta kokonaisten kahvipapujen kysyntä kasvanut 8,2 prosenttia vuodentakaisesta. Rahassa mitattuna segmenttien myynti on kasvanu 17,9-37,3 prosenttia. Venäjällä suositun pikakahvin valikoimat ovat samalla supistuneet 13,8 prosenttia kriisin ja tuonnin vähenemisen seurauksena.


11.14 Kuluttajaelektroniikan rinnakkaistuonnin salliminen ei välttämättä täytä syksyn sesongin kysyntää Venäjällä, käy ilmi Kommersantin artikkelista.

Lehden mukaan elektroniikkaa, kuten puhelimia, tabletteja, tietokoneita ja pelikonsoleita, tuodaan Venäjälle nyt kolmansista maista, kuten Euraasian talousunionista ja Etelä-Afrikasta. Tuodut tuotteet ovat paikallisten markkinoiden ylijäämää. Nyt syksyn sesongin kynnyksellä Venäjällä pelätään, että laitteita ei saada riittävästi ja hinnat kohoavat liian korkeiksi.

Syy rinnakkaistuonnin orastavaan sakkaamiseen on yksinkertainen – laitteita ei ole kolmansissa maissa tarpeeksi. Venäjän kysynnän kattamiseksi elektroniikkaa tulisi viedä näihin maihin Venäjän markkinan verran nykyistä enemmän. Syksy aina vuodenvaihteeseen asti on sesonkia myös muissa maissa, joten paikalliset jakelijat asettavat omat kotimarkkinansa Venäjän edelle tai nostavat Venäjän-viennin hintansa pilviin tilanteen hyödyntääkseen.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Rinnakkaistuonti ei pian riitä vastaamaan kuluttajaelektroniikan kysyntään Venäjällä

Torstai 11.8.

17.00 Seuranta jatkuu perjantaina.


16.48 Venäläiset kuluttajat ostivat heinäkuussa ennätysmäärän ulkomaista valuuttaa, kertoo Venäjän keskuspankki RBK:n mukaan. Valuutan netto-ostot olivat heinäkussa 237,1 miljardia ruplaa. Kesäkuussa valuuttaa ostettiin nettona 176,1 miljardin ruplan arvosta.

Samassa yhteydessä valuuttatileillä olevien varojen summa laski kolmella miljardilla dollarilla. Keskuspankki arvelee venäläisten ostaneen valuuttaa suotuisalla kurssilla ja siirtäneen ulkomaille. Keskuspankki varoittaa asiakkaita viivästyksistä rahasiirroissa sekä valuutan säilyttämisestä ”epäystävällisissä maissa”.

Eniten valuuttaa ostivat ”systeemin kannalta ei-merkitykselliset” pankit, nettona 319,6 miljardia ruplaa. Pankit ostivat valuuttaa muun muassa vientiyritysten tarpeisiin.

Valuuttaostojen lisäksi kuluttajat myivät heinäkuussa runsaasti arvopapereita, yhteensä 15,6 miljardin ruplan arvosta.


16.10 Venäjän taloutta odottaa todennäköisimmin pitkä, epävakaa stagnaatio, arvioi venäläinen talousennusteita laativa keskus TsMAKP RBK:n mukaan. Keskus on julkaissut kolme skenaariota Venäjän talouden tulevasta kehityksestä.

Ensimmäinen ja samalla epätodennäköisin skenaario on keskuksen mukaan Venäjän kehittyminen taloudellisesti täysin omavaraiseksi maaksi. Täysin omavaraisena maana Venäjä valmistaa kaiken itse, minkä kääntöpuolena tuotteiden teknologinen taso ja laatu ovat heikkoja ja kansalaisten elintaso matala. TsMAKP:n mukaan skenaario voi toteutua, mikäli Venäjän geopoliittinen konflikti eskaloituu ja maa siirtyy sotatalouteen.

Toisessa skenaariossa Venäjä myöntää talouden ja ulkopoliittisen epävakauden olevan niin suurta, että pitkäjänteisen politiikan toteuttaminen on mahdotonta. Tällainen politiikka on keskuksen mukaan venäläisille tuttua jo viimeisimmän 15 vuoden ajalta ja myös todennäköisin lähitulevaisuuden skenaario. Talous kasvaa vain puolitoista prosenttia vuodessa Venäjän jäädessä vuosi vuodelta enemmän muista jälkeen. Harmaa talous, epäviralliset tuontikanavat ja epäviralliset yritykset lisääntyvät 1980-luvun tapaan, mikä aiheuttaa sosiaalisia ja alueellisia jännitteitä.

Kolmas, modernisaation skenaario on ainoa Venäjän kannalta myönteiseksi laskettava vaihtoehto. Siinä Venäjä lainaa ja jatkokehittää ulkomaisia teknologisia ratkaisuja Kiinan esimerkin mukaisesti. Venäjä pyrkii aktiivisesti saatavilla oleville vientimarkkinoille vältellen Kiinan tai minkään muun yksittäisen markkinan muodostumista liian suureksi kauppakumppaniksi, välttäen näin uuden pysähtyneisyyden ajan.

RBK:n haastattelemat ekonomistit ovat skeptisiä kolmannen skenaarion toteutumisesta. Pitkittyvä sota ja pakotteet vievät Venäjää kohti autarkiaa tai pysähtyneisyyttä.

Lue koko artikkeli jäsentunnuksilla:

Arvio: Venäjää odottaa uusi pysähtyneisyyden aika


12.50 Venäjällä on virinnyt keskustelu siitä, missä määrin yritysten tulisi jatkossa noudattaa IFRS-standardia tilinpäätöksissään, kertoo Vedomosti. IFRS on ollut Venäjällä käytössä vuodesta 2004 ja sitä on käytetty pohjana myös Venäjän omien standardien kehittämisessä.

Vedomostin asiantuntija-arviot IFRS-standardien hyödyistä ja tarpeellisuudesta Venäjällä vaihtelevat näkökulmasta riippuen. Toistaiseksi IFRS:n arvioidaan puoltavan vielä paikkaansa Venäjän, sillä se on kattavampi kuin venäläiset standardit.

Standardien käyttöä kannatetaan vakuutusalalla, tilintarkastusyhtiöissä ja kansainvälisessä kaupassa vertailukelpoisuuden vuoksi. Venäläiset pankit suhtautuvat standardien säilyttämiseen pidättyvämmin. Venäjän omien standardien kehittäminen IFRS:n rinnalla saa kannatusta.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjällä puidaan IFRS-standardin asemaa tilinpäätösraportoinnissa

Keskiviikko 10.8.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


16.52 Taloudellinen aktiivisuus Venäjän alueilla laski kesäkuussa alimmilleen sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen, käy ilmi Moskovan talouskorkeakoulun indeksistä RBK:n mukaan.

Korkeakoulun laatima alueiden taloudellisen aktiivisuuden indeksi sai kesäkuussa arvon 38,9 prosenttia. Alle 50 prosentin arvolla indeksi kertoo taloudellisen aktiivisuuden laskusta. Koronakriisissä 2020 indeksi laski lockdownien aikaan toukokuussa 18 prosenttiin.

RBK:n asiantuntija-arvioiden mukaan taloudellisen aktiivisuuden lasku johtuu nyt siitä, että yrityksiä vielä keväällä kannatelleet varastot alkavat ehtyä. Uusia komponentteja ja laitteita on vaikea saada pakotteiden ja logistiikkaongelmien vuoksi.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Moskovan talouskorkeakoulu: Taloudellinen aktiivisuus Venäjän alueilla laskee


11.49 Boreo tiedottaa myyneensä 9.8. 90 prosentin omistusosuutensa elektroniikan komponenttien jakeluliiketoiminnoistaan Venäjällä. Ostajana ovat YE Venäjän nykyisen pääjohtajan ja 10 prosentin vähemmistöomistajan Yrjö Pönnin omistamat yhtiöt.


11.34 Venäjän keskuspankki on tarkentanut 8. elokuuta julkaistua ukaasia 529 venäläispankkien oikeudesta vastata varojensa jäädytyksiin ulkomailla, kertoo Kommersant.

Keskuspankin mukaan kyseinen ukaasi koskee vain pankkeja, joita vastaan asetetaan pakotteita ukaasin julkaisun jälkeen. Ukaasi ei siis koske takautuvasti aikaisemmin pakotteiden kohteeksi joutuneita pankkeja.

Ukaasi antaa venäläisille pankeille oikeuden vastata mahdolliseen ulkomaisten varojen jäädytykseen pidättäytymällä vastaavassa mittakaavassa velvollisuuksistaan varat jäädyttäneen maan yrityksiä tai rahoituslaitoksia kohtaan siinä valuutassa, jossa jäädytys on tapahtunut. Oikeus on voimassa niin kauan, kuin varat jäädyttänyt pakotetoimi on voimassa.

Tällaisessa tilanteessa velkakirjoihin liittyvät velvollisuudet on mahdollista täyttää erikseen avattavan, ruplamääräisen D-tilin kautta.

Tiistai 9.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.50 Venäjän presidentti Vladimir Putinin maanantaina allekirjoittama ukaasi 529 antaa varojen jäädyttämisen kohteeksi ulkomailla joutuneille venäläisille pankeille ja rahoituslaitoksille oikeuden keskeyttää tileihin ja velkakirjoihin liittyvien sopimustensa ja velvoitteidensa täyttämisen jäädytetyssä valuutassa.

Ukaasin mukaan pankit ja rahoituslaitokset voivat pidättäytyä velvollisuuksistaan niin kauan kuin niitä kohtaan asetetut rajoitukset ovat voimassa. Velvollisuuksista on oikeus pidättäytyä rajoituksia vastaavassa määrin.

Tällaisessa tilanteessa velkakirjoihin liittyvät velvollisuudet on mahdollista täyttää erikseen avattavan, ruplamääräisen D-tilin kautta.


12.35 Venäläisiä kauppakeskuksia edustava neuvosto RSTTs haluaa houkutella maahan vähittäiskauppoja Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta, kertoo Kommersant. RSTTs on lähestynyt ulkoministeri Sergei Lavrovia kirjeellä, jossa toivotaan viisumien poistamista tai viisumien hintojen laskemista ”ystävällisten maiden” elinkeinoelämän edustajille.

Kyseisten maiden vähittäiskaupoista toivotaan paikkaajaa ketjuille ja brändeille, jotka ovat jättäneet tai jättämässä Venäjän markkinat sodan ja pakotteiden seurauksena. RSTTs:n mukaan venäläisissä kauppakeskuksissa on jo jäänyt tyhjäksi 7,5 miljoonaa neliömetriä myymälätilaa, ja lähikuukausina voi tyhjentyä vielä kolme miljoonaa neliötä lisää.

Isku on kauppakeskuksille dramaattinen, sillä ne ovat vasta hädin tuskin toipuneet koronakriisistä. Kommersantin asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjä ei ole toistaiseksi herättänyt suurta kiinnostusta RSTTs:n toivomilla alueilla.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäläiset kauppakeskukset toivovat viisumihelpotuksia ”ystävällisten maiden” kauppiaille


11.49 Venäjän metalliteollisuus on joutumassa sodan ja pakotteiden seurauksena vakaviin ongelmiin, käy ilmi kauppa- Venäjän ja teollisuusministeriön vuoteen 2030 ulottuvasta metallialan strategiasta. Strategiaan tutustuneen Kommersantin mukaan ministeriö myöntää käytännössä koko metalliteollisuuden arvoketjun pohjautuneen ”epäystävällisten maiden” tuontiteknologialle.

Tuonnin korvaamiseen arvioidaan kuluvan vähintään kymmenen vuotta, sillä vastaava venäläinen teknologia ei vastaa laadultaan kansainvälistä tasoa. Venäläiset yritykset joutuvat tuomaan korvaavaa teknologiaa Aasiasta, mutta myös sen kerrotaan olevan laadultaan heikompaa. Kriittisimpiä osia tuodaan välikäsien kautta kolmansista maista.

Konetuonnin katkeamisen lisäksi ongelmia aiheutuu nykyisen konekannan huollon loppumisesta.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Teknologiatuonnin katkeaminen aiheuttaa vakavia ongelmia Venäjän metalliteollisuudelle

Maanantai 8.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.55 Venäjän mainostoimistojen liiton AKARin mukaan Venäjän mainosmarkkina kasvoi vielä tammi-helmikuussa viime vuoden tapaan, mutta maaliskuussa ulkomaisten yritysten ja mainosalustojen poistuminen maasta käänsi markkinan laskuun.

Ensimmäinen neljännes jäi tammi- ja helmikuun vahvan kasvun ansiosta viisi prosenttia plussan puolelle vuodentakaiseen verrattuna. AKAR kertoo markkinan arvon olleen tammi-maaliskuussa 128-130 miljardia ruplaa, mutta kriisistä johtuviin arviointivaikeuksiin vedoten AKAR ei kuitenkaan julkaise segmenttikohtaisia lukuja.

AKAR kuitenkin kuvailee sanallisesti etenkin netti- ja televisiomainonnan, mutta myös ulkomainonnan kärsineen ulkomaisten yritysten lähtemisestä.

Ulkomainonta on kesän mittaan ollut Venäjällä esillä mainoslain muutoksen vuoksi. Duuma hyväksyi heinäkuussa ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen yhtenäisen operaattorin perustamisesta kontrolloimaan digitaalisia ulkomainosalustoja. Lakiesityksen mukaan operaattori on perustettava, jotta Venäjä voi estää ”epäystävällisiä maita” asettamasta Venäjän intressien vastaista tai turvallisuutta vaarantavaa sisältöä digitaalisille mainospaikoille.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Ulkomaisten yritysten lähtö romahdutti Venäjän mainosmarkkinat


14.36 Pakotteet ja kansainvälisten yritysten poistuminen Venäjältä uhkaa Venäjän alueiden ohjelmia, joissa tähdätään 516 000 yli 25 vuoden ikäisen hissin kunnostamiseen asuinrakennuksissa, kertoo Kommersant. Paikallishallinnot ovat tänä vuonna tilanneet vain kolmanneksen korjauksista viime vuoteen verrattuna.

Hissien kunnostaminen on viivästynyt, sillä niissä on käytetty runsaasti tuontikomponentteja. Ilman tuontikomponentteja hissien valmistuskustannukset ovat kohonneet kolmanneksen. Venäläiset valmistajat eivät ole enää osallistuneet kaikkiin paikallishallintojen kilpailutuksiin tai tarjoamiin sopimuksiin, jos korvaus ei ole ollut uudessa tilanteessa kannattava.

Lisäksi kansainvälisten yritysten poistuminen Venäjältä on johtanut siihen, ettei jäljelle jäänyt venäläinen hissiteollisuus kykene vastaamaan kysyntään ainakaan tänä vuonna.

Eniten hissitilaukset ovat laskeneet Moskovassa, jossa pudotusta viime vuodesta on peräti 98 prosenttia. Moskova on tämän vuoden tammi-kesäkuussa tilannut vain 35 uutta hissiä, kun viime vuonna tilauksia tehtiin samassa ajassa 2283. Hissitilaukset ovat laskeneet yli 90 prosenttia myös Krasnojarskissa, Volgogradissa, Rostovissa ja Smolenskissa.


12.55 Venäjän maatalousministeriö suunnittelee kansallisen jakelijan perustamista maataloustuotteiden vientiin Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, kertoo RBK. Ministeriö on käynnistänyt hankkeesta kilpailun, jonka kuvauksessa kyseiset alueet määritellään maataloustuotteiden potentiaalisiksi vientikohteiksi vallitsevien pakotteiden oloissa.

Tavoitteena on luoda organisaatio, joka yhdistää venäläiset tuottajat ja kokoaa heidän tuotteistaan vientiin suurempia eriä logistiikan tehostamiseksi. Kansallisen jakelijan ei ole määrä kilpailla itsenäisten vientiyritysten kanssa, vaan tukea niiden toimintaa. Jakelija voi myös ulkoistaa osan toiminnastaan yksityisille palveluntarjoajille.

Jakelijan ei ole myöskään tarkoitus olla päällekkäinen vuonna 2015 perustetun Venäjän vientikeskuksen kanssa. Vientikeskuksen toimintaan on kuulunut viennin rahoitus ja edistäminen esimerkiksi maataloustuotteita esittelevin paviljongein Kiinassa, Etelä-Afrikassa, Egyptissä ja Vietnamissa, RBK kertoo. Tänä vuonna paviljonki on tarkoitus avata myös Turkkiin.


12.40 Venäjän tiede- ja korkeakoulutusministeriö tavoittelee Venäjälle lääketeollista omavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, kertoo RBK. Ministeriön laatimassa suunnitelmassa maassa myydyistä lääkepakkauksista 85 prosenttia on tuolloin kotimaista tuotantoa ja Venäjältä viedään vähintään 50 venäläisvalmisteista lääkettä.

Suunnitelma etenee seuraavaksi hallituksen käsittelyyn. Tiede- ja korkeakoulutusministeriö arvioi suunnitelman toteuttamisen edellyttävän valtiolta vähintään 200 miljardin ruplan rahoitusta.

RBK:n mukaan tällä hetkellä ulkomaisten lääkkeiden osuus Venäjän 2 300 miljardin ruplan lääkemarkkinasta on 55 prosenttia ja pakkauksilla mitattuna 33 prosenttia 6,5 miljardista pakkauksesta.


11.20 Venäjän palvelusektorin ostopäällikköindeksi jatkaa kohenemistaan maaliskuun pohjilta. Indeksi nousi heinäkuussa 54,7 pisteeseen, käy ilmi S&P Globalin tilastoista. S&P Globalin mukaan palvelusektorin kysyntä on kasvanut, vaikka onkin keskittynyt kotimaahan pakotteiden leikattua vientikysyntää.

Suomen suurimmista kauppakumppaneista palvelusektorin ostopäällikköindeksi kasvoi ainoastaan Kiinassa, jossa kasvunäkymät pohjasivat ankarien koronarajoitusten kevenemiseen. Muissa maissa indeksit ovat heikenneet muun muassa inflaation kiihtymisen ja korkojen kasvun seurauksena.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjän palvelusektorin näkymät kohentuivat, vaikka kysyntä keskittyy kotimaahan

Vko 31

Perjantai 5.8.

17.00 Seuranta jatkuu maanantaina.


16.55 Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut ukaasin, joka kieltää 31.12.2022 asti ”epäystävällisistä maista” tulevien tahojen käydä kauppaa Venäjän finanssi- tai energiasektorilla toimivien yritysten osakkeilla ja osuuksilla, kertoo Kommersant.

Venäjän hallituksen on määrä laatia kymmenen päivän kuluessa tarkempi lista yrityksistä, joita kielto koskee.


14.50 Venäjän on korvattava länsituontinsa tuonnilla Kiinasta sekä käytettävä kiinalaista teknologiaa pohjana omassa tuotekehittelyssä, sanoo Venäjän kaupallinen edustaja Kiinassa, Aleksei Dahnovski, TASSin mukaan.

– Jos puhutaan tuonninkorvauksesta, tai pikemminkin tuonnin ”epäystävällisistä maista” korvaamisella tuonnilla Kiinasta, niin tässä todella on näkymää. Edustustoomme tulevien kyselyiden mukaan yrityksemme tarvitsevat paljon, ja kiinalaisilla yrityksillä on tarjontaa, jolla korvata tuontia ”epäystävällisistä maista”. Yritämme auttaa yrityksiämme saamaan tuotteita Kiinasta läntisten tilalle, Dahnovski kertoo.

Dahnovskin mukaan Venäjän tulee kuitenkin pyrkiä tuonnin siirtämisen sijaan tuonnin todelliseen korvaamiseen kotimaisilla tuotteilla.

– On teknologiaa, joka voidaan ottaa Kiinasta pohjaksi ja jatkojalostaa meillä, Dahnovski sanoo.


10.43 Fyysisen kullan suosio sijoituskohteena on kasvanut tänä vuonna Venäjällä, kertoo Kommersant. Venäläiskuluttajien kiinnostus kultaa kohtaan alkoi kasvaa sen jälkeen, kun kullalta poistettiin maaliskuussa 20 prosentin arvonlisävero ja heinäkuussa 13 prosentin luovutusvoittovero vuosiksi 2022-2023.

Veromuutosten tavoitteena on ollut tehdä kullasta vaihtoehto ulkomaisille valuutoille ja turvasatama säästöille vallitsevina aikoina.

Venäläisistä pankeista kerrotaan Kommersantille kiinnostuksen koskevan kaiken kokoisia kultaharkkoja aina yhdestä kilosta 12,5 kiloon. Sberbankin asiakkaat ovat hankkineet maaliskuun jälkeen kultaa 10,9 tonnia, VTB:n asiakkaat kaksi tonnia ja Promsvjazbankin asiakkaat tonnin. Myös Rosselhozbank, Credit Bank of Moscow ja Sovcombank kertovat kiinnostuksen kultaa kohtaan kasvaneen.

Asiantuntijat kuvailevat Kommersantille kultaa pitkäaikaisena, muttei kovin likvidinä, sijoituksena, jonka arvo voi nousta lähinnä mikäli ruplan arvo heikkenee.

Torstai 4.8.

17.00 Seuranta jatkuu perjantaina.


16.26 Uusien autojen kauppa väheni tammi-kesäkuussa 57,5 prosenttia edellisvuodesta, käy ilmi AEB:n tilastoista. Autoja myytiin 370 228 kappaletta.

Heinäkuussa uusien autojen kauppa väheni 74,9 prosenttia. Autoja myytiin 32 412 kappaletta.

Rosstatin mukaan Venäjän autoteollisuuden tuotanto supistui tammi-kesäkuussa 61,8 prosenttia vuodentakaisesta. Autovalmistajat ovat kärsineet komponenttipulasta ensin koronaelpymisen aiheuttamana ja sen jälkeen pakotteiden seurauksena.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjän uusien autojen kauppa väheni 57,5 prosenttia tammi-kesäkuussa


16.00 Venäjän keskuspankki haluaa nopeuttaa euron ja dollarin käytön vähentämistä Venäjän taloudessa, kertoo Kommersant keskuspankin tuoreeseen julkaisuun viitaten.

Keskuspankin mukaan ”toksisten” euron ja dollarin käyttö on riski, jota on tarkoitus suitsia esimerkiksi lisäämällä rahoituslaitoksille vaatimuksia reserveistä euro- ja dollarimääräisten lainojen ja arvopapereiden osalta. Muille organisaatioille keskuspankki suosittelee siirtymistä juanin tai muiden ”ystävällismielisten valuuttojen” käyttöön. Keskuspankki korostaa välttämättömyyttä siirtyä esimerkiksi ruplan käyttöön Venäjän rajat ylittävässä rahaliikenteessä.

Keskuspankki tutkii myös tapoja toimia venäläisten ulkomailla jäädytettyjen varojen sekä ”epäystävällisiin maihin” kohdistuvien velvoitteiden suhteen. Jäädytettyjen varojen lunastaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen, sillä se vaatisi liian suuren rahamäärän laskemista liikkeelle.

Euron ja dollarin käytön vähentäminen Venäjän taloudessa näkyi heinäkuussa Moskovan pörssin valuuttakaupassa. Heinäkuun 22. päivänä kauppa juanilla oli ensimmäistä kertaa historiassa euroa vilkkaampaa.


12.50 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi kuparin ja alumiinin kotimaisen kysynnän putoavan alle puoleen tänä vuonna, kertoo RBK. Lyijyn ja sinkin kysyntä laskee noin viidenneksen.

Ministeriön mukaan värimetallien kysynnän romahdus liittyy rakentamisen ja autoteollisuuden vaikeuksiin, joita alat ovat kohdanneet Venäjän aloittaman sodan ja talouspakotteiden myötä. Alumiinia käytetään etenkin kaupallisten tilojen rakentamisessa, joka on supistunut alkuvuonna 75 prosenttia ja on alimmillaan sitten vuoden 2004. Henkilöautojen tuotanto on supistunut yli 60 prosenttia.

Metalliteollisuuden alalta kerrotaan RBK:lle, että yritysten on korvattava kotimaista kysyntää viennillä. RBK:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Venäjän rakennusministeriö kaavailevat Venäjän metalliteollisuuden kysynnän tukemista myös lisäämällä metallien käyttöä julkisessa rakentamisessa.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjä arvioi kuparin ja alumiinin kotimaisen kysynnän puolittuvan tänä vuonna


10.20 Venäjän pääministeri Mihail Mišustin on antanut määräyksen perustaa Moskovaan ja Pietariin kumpaankin yhden tullivapaan kaupan, joka on avoinna vain edustustojen ja kansainvälisten yritysten henkilöstölle ja perheille, kertoo Kommersant. Kauppojen on tarkoitus avata ovensa elokuun lopussa.

Valikoimien on määrä sisältää esimerkiksi alkoholia, tupakkatuotteita, kosmetiikkaa, koruja, älypuhelimia ja kelloja. Kaupoissa voi maksaa ruplilla, Yhdysvaltain dollareilla tai euroilla.

Vastaavia kauppoja oli aikanaan Neuvostoliitossa kerryttämässä maahan valuuttatuloja. Venäjällä kaupat toimivat tuolloin Berjozka-nimellä.

Keskiviikko 3.8.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


16.50 Uusien rakennuskoneiden kauppa hyytyi Venäjällä 37,1 prosenttia toisella vuosineljänneksellä ja 14,2 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla, käy ilmi AEB:n tilastoista.

Konekauppa kasvoi vielä tammi-helmikuussa jatkaen vuoden 2021 koronaelpymisen siivittämää kehitystä. Viime vuonna konekauppa kasvoi 47 prosenttia.

Kommersantin mukaan venäläinen erikoiskonealan järjestö Rosspetsmaš kertoo markkinan olleen alkuvuonna pääosin vanhojen tilausten varassa. Niiden myötä kotimaisten koneiden kauppa kasvoi tammi-kesäkuussa 28 prosenttia, mutta trendi oli kevään edetessä laskeva. Sekä EU että Japani ovat osana pakotteita rajoittaneet rakennuskoneiden vientiä Venäjälle.


16.20 Yhdysvallat lisäsi tiistaina uusia henkilöitä ja yhteisöjä SDN-pakotelistalleen. Henkilöiden joukossa on venäläisiä liike-elämän kärkinimiä, kuten teräsyhtiö MMK:n hallituksen puheenjohtaja Viktor Rašnikov, lannoitekonserni FosAgron omistaja Andrei Gurjev poikansa kanssa sekä EuroChemin ja SUEKin perustaja Andrei Melnitšenko.

Henkilöiden joukossa on myös Putiniin yhdistetty urheilija Alina Kabajeva ja Venäjän miehittämille Ukrainan alueille asetettuja johtohenkilöitä.

Yhteisöjen joukossa on teräsyhtiö MMK, Skolkovon teollisuuspuisto sekä lukuisia teollisuuden ja teknologian alan tutkimuslaitoksia.

Katso koko lista Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön tiedotteesta.


15.30 Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle laski tammi-toukokuussa 22,6 prosenttia vuodentakaisesta, käy ilmi Suomen Tullin tilastoista. Tavaraviennin arvo oli 1 131,8 miljoonaa euroa.

Tavaratuonti Venäjältä kasvoi 38,2 prosenttia ja oli arvoltaan 3 966,4 miljoonaa euroa.

Kuukausitasolla sekä viennin että tuonnin arvo on romahtanut maaliskuusta alkaen Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurausten, kuten laajojen talouspakotteiden, seurauksena. Viennin arvon laskua on loiventanut kuparimalmin viennin arvon kasvu vertailukaudesta.

Tavaraviennin tuoteryhmien viennin arvon muutos 2022:

Tavararyhmä Vienti 1-5/2022 € Muutos-%
Elintarvikkeet ja elävät eläimet 24 163 630 -42,8
Juomat ja tupakka
1 485 001
0,9
Raaka-aineet, pl. polttoaineet 317 002 739 30,4
Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 60 186 974 -41
Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 212 939 -40,5
Kemialliset aineet ja tuotteet 148 541 748 -28,2
Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan
197 878 698
-27,8
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 329 488 237 -36,1
Erinäiset valmiit tavarat 52 886 406 -30,5
Muut tavarat
Kaikki 1 131 846 372 -22,6

Raaka-ainepainotteisessa tuonnissa monen tuoteryhmän tuonnin arvo on kasvanut hintojen nousun myötä, vaikka tuonnin volyymi olisikin laskenut.

Raakaöljyn tuonnin arvo oli 784,5 miljoonaa euroa, joka on 13,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Raakaöljyn tuonnin volyymi on lähes puolittunut ja oli 1 340 272 tonnia. Suomi on korvannut venäläistä öljyä norjalaisella – raakaöljyn tuonti Norjasta kasvoi viime vuoden tammi-toukokuun 239 188 tonnista tämän vuoden tammi-toukokuun 2 748 501 tonniin.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle laski yli viidenneksen tammi-toukokuussa


11.39 Suomen Tulli kertoo lisänneensä matkustajaliikenteen pakotevalvontaa itärajalla Venäjän poistettua koronarajoitukset maarajoiltaan 15.7. alkaen.

Tehostetun valvontajakson aikana matkailijoilta löytyi erilaisia ylellisyystuotteita sekä tavaroita, jotka voivat edistää Venäjän teollisia ja sotilaallisia valmiuksia, kuten esimerkiksi merenkulussa käytettäviä apuvälineitä.

Lue lisää:

Suomen Tulli on lisännyt matkustajaliikenteen pakotevalvontaa itärajalla

Tiistai 2.8.

17.00 Seuranta jatkuu keskiviikkona.


16.20 Venäläinen luottoluokittaja Acra arvioi uusien asuntojen kysynnän supistuvan Venäjällä koko vuonna 10-15 prosenttia. Ensimmäinen neljännes oli asuntolainaohjelmien vauhdittamilla asuntomarkkinoilla vielä ennätysvilkas, mutta vuoden jälkipuoliskolla pudotuksen odotetaan olevan 10-20 prosenttia.

Acran mukaan laskevan kysynnän ohella rakennusala kärsii Venäjällä myös pakotteista, sillä suuri osa rakennusmateriaaleista ja talotekniikasta on valmistettu tuontiteknologialla tai sisältää tuontikomponentteja. Kysynnän ja pakotteiden vaikutus heijastuu rakentamiseen edelleen vuosina 2023 ja 2024.

Myös varapääministeri Marat Husnullin arvioi RBK:n haastattelussa asuntojen kysynnän laskevan tänä vuonna 15-20 prosenttia. Alkujaan koronatueksi lanseeratun uudiskohteiden asuntolainaohjelman jatkaminen ensi vuonna on Husnullinin mukaan harkinnassa.

Lue lisää jäsentunnuksilla:

Venäjällä arvioidaan asuntojen kysynnän supistuvan tänä vuonna jopa viidenneksellä viime vuodesta


15.45 Venäjän teollisuuden ostopäällikköindeksi laski heinäkuussa 50,3 pisteeseen kesäkuun 50,9 pisteestä, käy ilmi S&P Globalin tilastotiedotteesta. Teollisuuden näkymät ovat olleet 50 pisteen kasvunäkymistä kertovan rajan yläpuolella kevyesti toukokuusta alkaen.

Venäjän teollisuuden kysyntä tulee edelleen lähinnä kotimaasta sodan ja pakotteiden vietyä vientinäkymät. Kotimaisessa kysynnässä oli heinäkuussa nähtävissä pientä kasvua.

Vaikeuksista huolimatta yritysten odotukset seuraavan 12 kuukauden ajalta olivat positiivisimmat sitten helmikuun. Osa venäläisistä yrityksistä kertoi näkevänsä ulkomaisten yritysten poistumisen mahdollisuutena korvata tuontia ja saada markkinaosuutta kasvatettua.

Globaalin talouden näkymien yhä synkentyessä teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat laskeneet myös muissa Suomen tärkeimmissä kauppakumppanimaissa, joiden indeksilukujen huippuihin Venäjä ja Kiina eivät koronaelpymisessä yltäneet. Saksan indeksi laski alle 50 pisteen, 49,3 pisteeseen, ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2020.


13.00 Venäjän keskuspankki laski heinäkuussa ohjauskorkoa 9,5 prosentista 8 prosenttiin, keskuspankki kertoo sivuillaan. Inflaatio jatkoi kesäkuussa hidastumistaan huhtikuun 17,8 prosentin huipuista ja oli 15,9 prosenttia.

Venäjän keskuspankin mukaan kuluttajahintojen nousu on hidastunut, minkä myötä kuluttajien ja elinkeinoelämän inflaatio-odotukset ovat laskeneet kevään 2021 tasolle. Inflaation hidastumiseen vaikuttaa osin kuluttajakysynnän lasku, osin ruplan vahvistuminen. Tarjontapuolta rajoittavat vaikeudet tuotannossa ja logistiikassa.

BOFITin mukaan inflaation hidastuminen juontuu etenkin vihannesten ja hedelmien hintojen nousun hidastumisesta, mikä selittää yli puolet vuosi-inflaation hidastumisesta.

Keskuspankin mukaan Venäjän talouden ulkoiset olosuhteet ovat pakotteiden vuoksi edelleen vaikeat, ja mahdollinen globaali taantuma heikentäisi Venäjän vientinäkymiä entisestään. Pakotteiden koventuminen ja taantumariskien kasvu heikentäisivät myös ruplaa.

Keskuspankki ennustaa vuosi-inflaation olevan tänä vuonna 12-15 prosenttia ja ensi vuonna 5-7 prosenttia. Neljän prosentin inflaatiotavoitteen keskuspankki arvioi saavuttavansa vuonna 2024.

Lue pidempi juttu aiheesta jäsentunnuksilla:

Venäjän keskuspankki laski ohjauskoron kahdeksaan prosenttiin heinäkuussa

 

Maanantai 1.8.

17.00 Seuranta jatkuu tiistaina.


16.18 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeri Denis Manturov sanoo Venäjän metallien viennin vähentyneen toisella neljänneksellä viidenneksen läntisten markkinoiden sulkeutumisen seurauksena. Kysyntä on laskenut eniten teräslevyjen kohdalla, mistä ovat kärsineet esimerkiksi teräsyhtiöt Severstal ja MMK.

Manturov esittää toimenpiteeksi metalliteollisuuden fiskaalisen kuorman keventämistä, sillä alan verotusta kiristettiin hintojen ja voittojen kasvaessa vuonna 2021. Manturov esittää lisäksi, että Venäjä ryhtyisi ostamaan kotimaisia terästuotteita reserviin, jolla markkinatilannetta voitaisiin jatkossa tasapainottaa valtion toimesta.

Manturov nimitettiin heinäkuussa Venäjän varapääministeriksi. Manturov jatkaa samalla kauppa- ja teollisuusministerinä. Venäjällä on kaikkiaan kymmenen varapääministeriä.


15.30 Yli tuhannen yrityksen poistuminen Venäjän markkinoilta on vienyt mennessään 40 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta, arvioidaan Yalen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Samalla pyyhkiytyy pois kolme vuosikymmentä ulkomaisia investointeja. Venäjän taloudellinen pohja niin pääoman kuin osaamisen muodossa on poistumassa maasta.

Tutkimuksen mukaan Venäjä julkaisee nyt taloustilastoja valikoiden ja parhaita lukuja korostaen, mikä on jo muokannut ulkomailla kuvaa todellisuutta kestävämmästä taloudesta. Tosiasiassa pakotteet ja yritysten vetäytyminen ovat rampauttamassa Venäjän talouden niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Tutkimus pohjautuu muun muassa venäjänkielisiin lähteisiin, kuluttajadataan, logistiikan tilastoihin ja Venäjän kauppakumppanien julkaisuihin. Näiden pohjalta tutkijaryhmä on muodostanut kuvan viiden ensimmäisen sotakuukauden dramaattisista vaikutuksista Venäjän talouteen.

Tutkimuksen mukaan Venäjän strateginen asema raaka-aineiden viejänä on heikentynyt merkittävästi tärkeimpien markkinoiden poistuttua – kääntyminen kohti Aasiaa ei riitä paikkamaan aiempien markkinoiden menetystä. Tuonnin romahtaminen on katkaissut komponenttien saannin, ja omavaraisuuden tavoittelusta huolimatta Venäjän teollisuustuotanto ja tuotekehitys ovat pysähtyneet. Hintojen nousu heijastuu kuluttajien mielialoihin. Kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista eristetyt kotimarkkinat ovat vajonneet heikoiten toimiviksi rahoitusmarkkinoiksi maailmassa.

Tutkijaryhmän mukaan Venäjä turvautuu nyt kestämättömään finanssi- ja rahapolitiikkaan, joka on jo johtanut valtiontalouden kääntymiseen alijäämäiseksi korkeista energian hinnoista huolimatta. Venäjän taloudellinen tilanne on siten yleisesti luultua paljon heikompi. Tutkijat arvioivat, että Venäjällä ei ole ulospääsyä tilanteesta niin kauan kuin Ukrainaa tukevat maat pysyvät yhtenäisinä ja jatkavat pakotepaineen ylläpitämistä Venäjää kohtaan.

 

Keskiviikko 14.9.

Keskiviikko 14.9.

17.00 Seuranta jatkuu torstaina.


14.25 Uutissivusto RBK:n mukaan osa entisistä Neuvostoliittoon kuuluneista maista on lisännyt vientiään Venäjälle Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Euraasian talousliittoon kuuluvat Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Armenia toimittivat maalis-kesäkuussa sodan alkamisen jälkeen Venäjälle yli 9,4 miljardin dollarin arvosta tavaraa. Tämä oli RBK:n mukaan 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 vastaavina kuukausina.

14.00 Coca-Cola ja PepsiCo aikovat nimetä virvokejääkaappiinsa uudelleen Venäjällä. Amerikkalaiset juomajätit vetäytyivät Venäjältä keväällä. Yhä yli puolet venäläisten myymälöiden virvokejääkaapeista ovat näiden kahden yritysten brändeille varustettuja. Uutistoimisto RBK:n tietojen mukaan firmat harkitsevat jääkaappiensa brändin ja ulkonäön muuttamista venäläisissä myymälöissä. Uudelleenbrändäys voi vaikuttaa yli puoleen vähittäismyyntipisteissä olevasta noin miljoonasta jääkaappista.

13.40 Pietarin Technopark osakeyhtiö voi mennä konkurssiin suomalaisten sijoittajien ja yritysten vetäydyttyä hankkeesta. Technopark on toiminut Pietarin kaupungin teollisuuspolitiikan komitean alaisena. Mahdollisesta tulevasta konkurssista kertoo Kommersant-lehti. Technoparkin johtaja Andrey Sokolov kertoo, ettei yhtiö voi enää maksaa laitetoimituksiaan. Pietarin Technoparkin rahoituksen tarve on Kommersantin mukaan 90 miljoonaa ruplaa. Yhtiö on pyytänyt Pietarin kaupungilta yhteensä 245 miljoonan ruplan lisärahoitusta vuodelle 2023.

Keskustelua aiheesta

Back top top