Skip to Content

Vieraskynä: Suojaa luottoriskeiltä sekä rahoitusta Venäjän-vientiin ja investointeihin

Teksti: Outi Homanen ja Timo Pietiläinen, Finnvera

Kiinnostus Venäjän-kauppaan kasvussa haasteellisten vuosien jälkeen.

Outi Homanen ja Timo Pietiläinen. Kuvat: Finnvera.

Suomalaisyritysten kannalta monipuolisinta aikaa Venäjän viennin ja vienninrahoituksen kannalta elettiin viime vuosikymmenen lopulla juuri ennen finanssikriisin alkua. Pohjoismaiset pankit perustivat kilvan tytärpankkeja ja edustustoja Venäjälle kilpaillen keskenään pohjoismaisista asiakkaista. Venäjälle markkinavalloitusta suunnitelleet länsiyritykset pystyivät valitsemaan pankkinsa useista eri vaihtoehdoista Venäjän talouden samanaikaisesti kasvaessa rivakasti 5–7 prosenttia vuodessa. Globaali finanssikriisi loppukesällä 2008 pysäytti kuitenkin länsiyritysten Venäjä-juhlat kuin seinään. Korot Venäjällä nousivat ja monet läntiset rahoittajat hävisivät pikkuhiljaa Venäjän markkinoilta.

Finanssikriisin jälkeen vuosina 2010–2012 Venäjän talous lähti uudelleen aiempaa hitaampaan kasvuun, mutta talouden kasvu taittui vuonna 2013 noin vuosi ennen Krimin valtausta. Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien sekä öljyn hinnan putoamisen seurauksena Venäjän talous romahti ja talouden mollisävelmiä soiteltiin vuoden 2016 puoliväliin saakka. Loppukesästä 2016 saavutettiin Venäjän viimeisimmän talouskriisin pohjakosketus, jonka jälkeen maan talous on lähtenyt hitaaseen noin 1,5–2 prosentin vuosikasvuun. Venäjän-tuonti on vihdoin kasvussa, ja suomalaisyritysten mielenkiinto naapurimaan markkinamahdollisuuksiin on viriämässä uudelleen.

Finnveran vienninrahoitus jatkui vakaana

Vuosikymmenen vaihteen finanssikriisin ja Krimiä seuranneen uuden talouskriisiin seurauksena moni läntinen pankki joko lopetti tai vähintäänkin supisti toimintaansa Venäjällä. Lisäksi rahoituspakotteista johtuen osa julkisista rahoittajista on vähentänyt rahoitustaan Venäjälle tai lopettanut sen kokonaan. Rahoituspakotteet ovat haitanneet myös isompien vientihankkeiden rahoittamista, koska läntiset rahoittajapankit ovat muuttuneet aiempaa varovaisemmaksi Venäjän markkinoilla. Monet paikalliset venäläispankit ovat ylilikvidejä, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita rahoittamaan uusia investointihankkeita. Samanaikaisesti Venäjän pankkimarkkinoilta on hävinnyt kolmannes pankeista tehostuneen pankkivalvonnan takia.

Finnvera halusi varovaisella mutta vakaalla vienninrahoituksellaan mahdollistaa omalta osaltaan suomalaisen viennin jatkumisen Venäjälle haasteellisista ajoista huolimatta.

Finnvera toimi Venäjän viimeisimmän talouskriisin aikaan vastavirtaan. Finnveran vienninrahoituksen vastuu- ja tarjoussalkku Venäjälle kasvoi saman aikaisesti kun Suomen Venäjän vienti putosi pahimmillaan lähes puoleen aiemmasta. Finnvera halusi varovaisella mutta vakaalla vienninrahoituksellaan mahdollistaa omalta osaltaan suomalaisen viennin jatkumisen Venäjälle haasteellisista ajoista huolimatta. Venäjän talouden kääntyminen kasvuun ja Finnveran vienninrahoituksen lisäriskinotto ovat osaltaan mahdollistaneet sen, että suomalaisten vientiyritysten vienti Venäjälle on kasvanut vuoden 2017 aikana.

Rahoitusta eri kokoisiin vientikauppoihin

Pk-yrityksen kansainvälistymispolku koostuu vaiheista: Ensi vaiheessa ulkomainen ostaja saattaa hankkia ostoksensa suoraan suomalaiselta valmistajalta maksaen samalla ennakolta hankkimansa hyödykkeet. Kun liikesuhde kehittyy, suomalainen valmistaja saattaa aloittaa viennin Suomesta Venäjälle aluksi ehkä ennakkomaksuilla tai rembursseilla. Jossakin vaiheessa ulkomainen ostaja haluaa maksaa ostonsa vasta toimituksen jälkeen, jolloin viejän kannattaa turvata saatavansa vakuuttamalla luottoriskinsä Finnverassa tai jossakin kaupallisessa luottovakuutusyhtiössä.

Yrityksen vientivolyymien kasvaessa myös käytössä olevat vienninrahoitustuotteet monipuolistuvat. Finnvera on mukana rahoittamassa kymmenien erikokoisten suomalaisyritysten Venäjälle suuntautuvia hankkeita. Vientitoimitusten koko vaihtelee muutamista tuhansista euroista jopa yli sataan miljoonaan euroon. Venäläisinä osapuolina on ollut sekä pk-yrityksiä että pörssiyhtiöitä.

Rahoitusta tuotannollisiin investointeihin Venäjällä

Krimin tapahtumien jälkeen EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjää kohtaan pakotteita ja Venäjä puolestaan vastapakotteita. Venäjän vastapakotteisiin liittyvästä tuonninkorvauspolitiikasta johtuen monet suomalaiset viejät joutuvat nykytilanteessa harkitsemaan tuotannon osittaista siirtämistä Venäjälle, koska erityisesti julkisen sektorin venäläisasiakkaat ja valtionyhtiöt joutuvat uusien säännösten perusteella suosimaan Venäjällä valmistettuja tuotteita.

Tuotannon lokalisaatiopäätökseen liittyy aina rahoituksen pohtiminen. Perusedellytyksenä ulkopuolisen rahoituksen saamiseen yritysten investointihankkeisiin Venäjälle on aina kannattava liiketoiminta Suomessa. Jos yritys ei pärjää Suomen markkinoilla, on Venäjä liian haastava alue kannattamattoman liiketoiminnan muuttamiseen kannattavaksi.

Suoran rahallisen panostuksen lisäksi omarahoitusosuudeksi voi joissakin tapauksissa sopia myös Suomesta Venäjälle siirrettävä apportti, kuten Suomessa tarpeettomaksi käynyt mutta ajanmukainen tuotantolinja.

Kannattavuuden lisäksi Venäjälle etabloituvan ja investoivan suomalaisyrityksen pitää pystyä sijoittamaan Venäjälle suuntautuvaan hankkeeseensa riittävästi omarahoitusta. Suoran rahallisen panostuksen lisäksi omarahoitusosuudeksi voi joissakin tapauksissa sopia myös Suomesta Venäjälle siirrettävä apportti, kuten Suomessa tarpeettomaksi käynyt mutta ajanmukainen tuotantolinja. Kokemus on osoittanut, että vanhentunutta tai muutoin tehotonta tuotantoteknologiaa on turha siirtää Suomesta Venäjälle. Jos yritys pystyy sijoittamaan omarahoitusosuutena 25–35 prosenttia investointihankkeen arvosta, loppuosa rahoituksesta on mahdollista löytää muista rahoituslähteistä. Finnveran lisäksi muina rahoituslähteinä voivat olla esimerkiksi yrityksen suomalainen pankki, Finnfund ja Nefco.

Lisätietoja Finnveran rahoitusmahdollisuuksista Venäjälle:
Outi Homanen, aluepäällikkö puh. 029 460 2722, outi.homanen@finnvera.fi
Timo Pietiläinen, Pietarin edustuston päällikkö, puh +7 921 0969 304, + 358 40 5088 956, timo.pietiläinen@finnvera.fi

 

Vientitakuut

Finnveran tärkeimmät vientitakuutuotteet ovat suomalaiselle viejälle myönnettävä vientisaatavatakuu ja rahoittavalle pankille myönnettävät vientitakuut, eli ostajaluottotakuu ja remburssitakuu.
  • Vientisaatavatakuulla viejä turvaa ostaja-asiakkaaseensa liittyvän maksuriskin niin kaupallisten kuin poliittisten riskienkin osalta. Takuu voidaan myöntää yksittäisille kaupoille tai jatkuvaan vientiin.
  • Länsimaiselle rahoittavalle pankille myönnettävä ostajaluottotakuu (buyer credit guarantee) mahdollistaa rahoitusjärjestelyn, jossa viejä saa luottovarat ”käteissuorituksena”. Venäläinen ostaja saa vientiluoton avulla maksuaikaa samalla kun vientiä rahoittava pankki siirtää pääosan maksuriskistä Finnveralle.
  • Remburssitakuun avulla remburssin vahvistava pankki voi siirtää venäläisen avaajapankin riskiä Finnveralle.
Finnveran rahoitusinstrumentit ovat käytettävissä kattavasti eikä varsinaisia sektorikohtaisia rajoituksia ole tavanomaisen liiketoiminnan ollessa kyseessä. Finnvera toimii yhteistyössä pankkien kanssa ja veloittaa palveluksistaan riskin kohteen ja maksuajan mukaan. Vastapuolesta ja hankkeesta tehdään riskiarvio, ja myös ympäristöriskit arvioidaan. Kaikkien Finnveran tukemien hankkeiden tulee täyttää EU-pakotteiden asettamat ehdot.
Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency ja noudattaa vientitakuutoiminnassaan OECD:n sääntöjä.

 

 

Kirjoitus on julkaistu Venlan numerossa 3/2017.

Back top top