Skip to Content
Jäsenyritykset

Docrateen hoitopolku johtaa Suomeen

Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta suosituksi terveysmatkailumaaksi Venäjällä, uskotaan Docrates Syöpäsairaalassa.

Teksti: Patrik Saarto Kuvat: Docrates

Rajat sulkeva globaali pandemia on kuin äärimmilleen viety vastakohta sille, mitä saadaan, kun yhdistetään terveydenhuolto ja matkailu. Terveydenhuollossa terveyteen liittyvät shokit ovat kuitenkin luonnollinen osa kaarta, jonka toisessa päässä häämöttää toipuminen. Ennen pitkää koronakin kukistuu ja rajaliikenne palaa ennalleen.

Veronika Kuvshinova, vientipäällikkö.

Veronika Kuvshinova, vientipäällikkö.

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevaan Docrates Syöpäsairaalaan tulee potilaita 61 maasta. Potilaista noin kuusi prosenttia tulee Venäjältä. Koronan suljettua rajat Suomeen olisi päässyt poikkeusluvalla, mutta Venäjän puolella rajoitukset olivat esteenä, kertoo vientipäällikkö Veronika Kuvshinova. Kesäkuun alussa Venäjä vastasi kansalaisten pyyntöön ja avasi pääsyn ulkomaille muun muassa terveydenhoitoa varten.

Docrates on vuonna 2007 perustettu  täysin suomalaisomisteinen yksityissairaala. Suurin omistaja on Aava Terveyspalvelut Oy. Sairaala toimii tällä hetkellä päiväklinikkana, mutta vuodeosastokin on olemassa. Hoitoa saa kaikkiin syöpiin, paitsi akuuttiin leukemiaan ja lasten syöpiin, jotka edellyttäisivät sairaalan pitämistä auki koko vuorokauden.

– Meillä on hyvin potilaslähtöinen toimintatapa. Meillä tehdään yksilöllistä diagnostiikkaa, geeniprofilointia ja tutkitaan jokaisen potilaan syöpää, Kuvshinova kertoo.

Syövän diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa tarvitaan täsmällistä kuvantamista, sillä tarkka diagnoosi vaikuttaa keskeisesti hoitojen tuloksellisuuteen. Docrateella hoitava erikoislääkäri määrittelee kullekin potilaalle tarvittavat kuvantamistutkimukset ja asiantuntevan hoitohenkilöstön.

– Viimeisimmän teknologian avulla pystymme tarjoamaan ennennäkemättömän tarkkoja tutkimuksia syövän sijainnista, laadusta ja levinneisyydestä.

Sairaalan rakennus on juuri Docrateelle henkilökuntaa kuunnellen suunniteltu ja muodostaa etuovelta alkavan hoitopolun diagnostiikan, kuvantamisen, lääkäreiden ja sädehoitojen läpi kohti parantumista.

– Meillä on myös huomioitu potilaiden viihtyvyys. Esimerkiksi Venäjältä tulevat potilaat sanovat usein, että tämä ei yhtään näytä syöpäsairaalalta, Kuvshinova sanoo.

Vuosiakin kestävän hoitosuhteen yhteydenpitoon on Suomessa käytössä Kaiku-niminen sovellus, jonka kautta potilas voi olla yhteydessä omaan hoitajista ja lääkäreistä koostuvaan hoitotiimiinsä. Omien mittausarvojen ja tuntemusten raportointi sovelluksella mahdollistaa äkillisten muutosten havaitsemisen ajoissa. Venäjällä sovellus ei ole vielä käytössä.

Tutkimuksellista hoitoa

Syövän hoidossa Docrates painii omassa sarjassaan, sillä sairaalassa tehdään omaa tutkimusta ja valmistetaan omia lääkkeitä. Esimerkiksi levinneen eturauhassyövän hoidossa käytettävää lutetium-isotooppihoitoa tarjoaa vain viitisen sairaalaa maailmassa.

Sairaalasta löytyvä syklotroni mahdollistaa isotooppien valmistamisen itse, mikä on hyvin harvinainen kilpailuetu. Jos isotoopin puoliintumisaika on lyhyt, esimerkiksi kaksi tuntia, se on voitava käyttää heti. Suomessa isotooppilääkeitä valmistetaan lisäksi vain yliopistollisissa sairaaloissa.

Potilaan ja syövän geeniprofilointi puolestaan auttaa selvittämään, kuinka kyseinen kasvain pystyy mahdollisesti uusiutumaan ja millaisia kasvaimia potilaalle voi jatkossa syntyä.

– Samalla pystytään myös löytämään täsmälääkkeitä. Syövänhoidon tulevaisuushan on nimenomaan tällaisessa yksilöllisessä diagnostiikassa ja täsmälääkkeissä. Mikä on hyvä yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle, Kuvshinova kuvailee.

Tutkimuksen seurauksena Docrates ottaa käyttöön paljon uusia menetelmiä. Kuvshinovan mukaan usein käy niin, että noin kolmen vuoden kuluessa uusi hoitomuoto otetaan käyttöön myös julkisella puolella.

Docrates

Diagnoosi ei ole tuomio

Venäjällä syöpädiagnoosi koetaan edelleen jonkinlaisena tuomiona, joka vie nopeasti ja varmasti. Stigman vuoksi syövästä ei uskalleta puhua, mikä näkyy paitsi matalana tietoisuutena hoitomahdollisuuksista, myös vaarallisena viivyttelynä hoitoon hakeutumisessa.

Tosiasiassa syövät ovat keskenään hyvin erilaisia, eivätkä kaikki ole yhtä aggressiivisia. Itse syöpä ei uhkaa henkeä, vaan vaara piilee siinä, jos jonkin muun elimen toiminta estyy syövän vuoksi. Sopivan hoitomuodon löytäminen on tärkeää – esimerkiksi ruotsalaisen Lennartin tapauksessa kuolemantuomio vaihtui Docrateella parantumiseksi.

Venäjällä Docrates markkinoi pääasiassa eturauhassyövän ja rintasyövän hoitoa. Hoitoja markkinoidaan digitaalisesti, minkä lisäksi potilaita lähetetään Suomeen myös yhteistyökumppaneina toimivista sairaaloista.

– Vientituotteenamme ovat hoitomuodot, mutta myös erittäin nopea prosessi. Pietarissa markkinoimme sitä, että tänne on helppo tulla, Allegrolla muutamassa tunnissa. Meillä on venäjää puhuva tiimi, omia venäjänkielisiä lääkäreitä ja sairaanhoitajia, Kuvshinova kertoo.

Palaute on ollut hyvää. Docrates huolehtii potilaista alusta alkaen, auttaen matka- ja majoitusjärjestelyissä. Yhteistyökumppaneina on taksiyrityksiä ja nyt koronakriisin aikaan Pietarista on sovittu valmiiksi erikoiskuljetuksistakin. Hoitopolku alkaa näin jo kotiovelta.

Suomen terveysbrändissä työsarkaa

Terveysmatkailu on Venäjällä suosittua, puhutaan satojen miljoonien dollarien markkinasta. Venäläispotilaiden kohteena on useimmiten Saksa tai Israel. Usein puhutaan Suomen vahvasta brändistä Venäjällä, mutta terveydenhuollon vientimaana Suomea ei tunneta. Suomella on kuitenkin vahvuus, jolla pelin voi kääntää voitoksi.

– Suomi tunnetaan edelleen insinöörikansana, josta on periaatteessa ihan helppo tehdä silta kohti edistynyttä teknologiaa myös terveydenhuollossa, Kuvshinova muistuttaa. Suomi on syövän hoidossa ja tutkimuksessa maailman kärkimaita.

Jopa koronakriisissä piilee mahdollisuus. Kun rajat jälleen aukeavat, Suomen maantieteellinen läheisyys ja matkustamisen helppous suuresta osasta Venäjää saattaa nousta uudella tavalla esiin. Suomea pidetään puhtaana maana, eikä Docrateen sairaalassa ole ollut yhtään koronatapausta.

Terveysmatkailua edistää Suomessa Suomen terveysmatkailu ry, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Docrateen toimitusjohtaja Ilpo Tolonen. Kuvshinova suositteleekin terveysalan yritysten yhteistyötä alan kasvuponnisteluissa. Vertaistukea saa myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenenä, sillä kokemukset Venäjällä yhdistävät yrityksiä läpi toimialojen.

– Ei ole mitään rakenteellisia esteitä, että Suomi ei voisi menestyä tällä alalla Venäjällä. Kyseessä on erittäin iso markkina ja jo pienikin siivu siitä liikevaihdosta on paljon, Kuvshinova rohkaisee.


Eikö yrityksesi ole vielä jäsen?

Tutustu jäsenyyteen

Keskustelua aiheesta

Back top top