Skip to Content
SVKK Club

Entä jos Venäjä ei riitä? Venäjän markkinoilta voi jatkaa Etelä-Kaukasiaan tai Keski-Aasiaan

Venäjä saattaa olla kansainvälistymisen alkumetreillä eksoottinen markkina, maailman markkinoita kolunneille taas jopa helpoimmasta päästä. Jos nälkä alkaa kasvaa syödessä, voi Venäjältä jatkaa eteenpäin sen muihin naapurimaihin.

Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä itsenäistyneiden maiden kehitys on kulkenut eri suuntiin. Osa on avautunut, osa sulkeutunut, osa liittynyt Euroopan unioniin ja osa Euraasian talousliittoon. Historian perintönä maissa on edelleen hyötyä venäjän kielen osaamisesta.

Esimerkiksi Georgia, Armenia ja Azerbaidžan ovat sijainniltaan kätevästi Euroopan ja Aasian välissä, havainnollisti Suomen Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Arja Makkonen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Doing Business in CIS Countries -tapahtumassa.

– Kannattaa kuitenkin hankkia luotettavat kumppanit ja toimia paikallisen agentin avustuksella, Makkonen suosittelee.

Suomi kävi kyseisten maiden kanssa viime vuonna kauppaa noin 60 miljoonalla eurolla. Suomesta vietiin muun muassa paperituotteita, elintarvikkeita ja koneita ja Suomeen tuotiin vaatteita, koruja ja metalleja.

Itäistä kumppanuutta

Georgian kanssa EU:lla on voimassa oleva assosiaatiosopimus ja vapaakauppa-alue, Armenian kanssa on voimassa laajennettu kumppanuussopimus ja Azerbaidžanin kanssa on sovittu kumppanuuden prioriteeteista. Maista Armenia kuuluu Euraasian talousliittoon.

Alueella toimii myös EBRD:n E5P-kumppanuusohjelma (Eastern Europe Energy Efficiency and Environment Partnership). Ohjelman kohteena ovat esimerkiski julkisten rakennusten modernisointi ja katuvalaistus ja hankkeisiin toivotaan mukaan myös suomalaisia yrityksiä.

Kovia kilpailijoita Etelä-Kaukasian markkinoilla ovat Makkosen mukaan muun muassa Saksa, Itävalta ja Italia. Esimerkiksi Azerbaidzanissa Italialle merkittävin kiinnostuksen kohde on öljy-ja kaasusektori, mutta italialainen muoti näkyy myös ostoskatujen kaupoissa.

Kiinnostus Kiinaa kohtaan on alueella selvässä nousussa muun muassa liikenne – ja logistiikkayhteyksien vuoksi. Makkosen mukaan kiinalaisten toivotaan tuovan lisää investointeja ja matkailijoita alueelle.

– Suomalaisille yrityksille koulutussektorin kehittäminen tarjoaisi mahdollisuuksia kaikissa Etelä-Kaukasian maissa, mukaan lukien ammatillinen koulutus esimerkiksi hotelli- ja ravintola-aloilla matkailun lisääntyessä, Makkonen vinkkaa.

Tbilisissä avattiinkin syksyllä yksityinen suomalainen kansainvälinen koulu, jolla on monenlaisia suunnitelmia toiminnan monipuolistamiseksi. Suomalaisille tutut cleantech ja uusiutuva energia ovat ajankohtaisia aiheita myös Kaukasuksen maisemissa.

Lisää Eurooppaa Keski-Aasiaan

Keski-Aasian maat voivat olla kaupan kannalta hieman hankalampia. Tadžikistanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista vastaavan kiertävän suurlähettilään Marja Liivalan mukaan paikalliseen markkinaan on hyvä tutustua paikan päällä ja lähteä liikkeelle paikallisen kumppanin avulla.

Kyseisissä maissa Venäjä on luonnollisesti tärkeä kauppakumppani, mutta myös Kazakstan ja Turkki ovat merkittäviä kumppaneita. Uzbekistanin ulkomaankaupassa Kiina nousi hiljattain Venäjän ohi. Valtaosa Uzbekistanin tuonnista on koneita ja laitteita, mutta laatu ei aina vastaa odotuksia.

– Tämä on alkanut jossain määrin keskiaasialaisia harmittaa, joten kyllä sinne kannattaa suomalaista laatua tarjota, Liivala sanoo.

Euroopan maista etenkin Saksa on vahvasti läsnä myös Keski-Aasiassa. Tärkeässä asemassa suhteiden luonnissa ovat myös EU:n delegaatiot.

– En edes puhuisi kilpailijoista, vaan olisi erittäin tärkeää, että tulisi lisää Eurooppaa ja eurooppalaisia yrityksiä ja toimintatapoja näihin maihin. Se vahvistaisi Euroopan jalansijaa näissä maissa, siinä mielessä olemme kaikki kumppaneita, Liivala pohtii.

Doing Business in CIS Countries oli Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsentapahtuma. Jos yrityksesi ei ole vielä jäsen, tutustu jäsenyyteen:

Jäsenyytemme

 

Keskustelua aiheesta

Back top top