Skip to Content
SVKK Club

SVKK Club: ”Kulttuuriosaamisesta voi tehdä tärkeimmän kilpailuedun”

Usein kuulee sanottavan, että asiakkaalle on helpompi myydä asiakkaan äidinkielellä. Se on täysin totta, muttei vielä koko totuus. Toinen tärkeä tukijalka kansainvälisessä kaupassa on myös kulttuuriäly, josta keskusteltiin torstaina 11. lokakuuta SVKK:n jäsentapahtumassa Helsingissä.

SVKK:n viestintä- ja markkinointijohtaja Satu Niemelä totesi keskustelua alustaessaan, että tutkimusten mukaan 65 prosenttia johtajista pitää kulttuurieroja kansainvälisen liiketoiminnan suurimpana haasteena. Niemelän mukaan jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja yhteisen yrityskulttuurin luomiseen.

– Kulttuuri on opittua, ei geneettistä. Se rakentuu arvoille, jotka ovat syvällä ja tiedostamattomalla tasolla. Niitä ei voi muuttaa. Sen takia kannattaa keskittyä oman yhteisen yrityskulttuurin luomiseen, hän painotti.

Kun käydään kauppaa ulkomailla, auttaa kulttuurierojen ymmärtäminen ja osaaminen menestymään paremmin. Kulttuuriin perehtynyt yritys on aina askeleen muita kansainvälisiä kilpailijoitaan edellä.

– Kulttuuriosaamisesta voi tehdä tärkeimmän kilpailuedun, Niemelä sanoi.

Monikulttuurinen ja kansainvälinen kokemus muuttuu kulttuuriälyksi, kun tiedot ja taidot viedään strategiselle tasolle, Satu Niemelä ohjeisti.

Siperia opettaa – myös hyvässä

Tapahtuman puhujavieraina kuulimme afalttiasemia valmistavan Amomaticin ja rakennusyhtiö YIT:n kokemuksista Venäjällä.

Amomaticin toimitusjohtaja Pasi Vuorinen kertoi, kuinka sai aikanaan johdettavakseen yhtiön, jolle etsittiin uusia omistajia. Ensimmäisen Venäjälle toimitetun asfalttiaseman jälkeen Venäjästä tulikin pian yhtiön suurin vientimaa ja lopulta uusi omistajakin löytyi Venäjältä.

Ennen myyntiä Vuorinen johti myös Venäjälle perustettua tytäryhtiötä. Siinä missä Vuorinen oli suomalaisessa yrityskulttuurissa tottunut matalaan hierarkiaan, osoittautui Venäjän puolella hänen roolinsa paljon painavammaksi – häneltä haluttiin siunaus jokaiselle asialle, mitä tytäryhtiössä tehtiin.

Yrityskaupan jälkeen tilanne kääntyi täysin päälaelleen suhteessa uusiin venäläisomistajiin. Johtamiskokemus Venäjällä opetti kuitenkin olemaan myös alainen venäläisille omistajille.

– Kyllä auttoi hyvin paljon se, että olin itse ollut sen meidän venäläisen tytäryhtiön asioita hoitamassa, Vuorinen kuvaili.

Pasi Vuorisen mukaan venäläiset työntekijät ovat hyviä innovoimaan – heiltä ei ideat lopu kesken.

Venäläiset kirittävät ketteryyteen

YIT:n markkinointi- ja myyntijohtaja Venla Laakkonen puolestaan kertoi, että suomalaiset voisivat ottaa oppia venäläisten hetkessä elämisestä, sillä venäläinen improvisointi istuu joskus paremmin kiivaaseen ja ketterään kehittämiseen ja uuden luomiseen.

– Venäläiset kirittävät meitä ketteryyteen, hän totesi.

Samalla on otettava huomioon suomalaisten ja venäläisten erilainen suhtautuminen luottamukseen. Kun suomalainen lähtökohtaisesti luottaa, venäläinen lähtökohtaisesti epäilee. Siksi luottamuksen rakentaminen on aina tärkeää – se on avain jatkolle.

Laakkonen suositteli myös kehittämään suomalais-venäläisiin yrityksiin yhteistä yrityskulttuuria. Se onnistuu hänen mukaansa alleviivaamalla onnistumisia ja hyviä toimintatapoja, keskustelemalla ja näyttämällä esimerkkiä.

Venla Laakkonen rohkaisi kehittämään yhteistä yrityskulttuuria.

Back top top