Skip to Content
Teema

Euraasian talousliitto – mikä se on ja miten sinne voi soittaa?

Venäjän-kaupassa törmää yhä useammin Euraasian talousliittoon. Tammikuussa astuivat voimaan talousunionin yhteiset tullilait ja silloin tällöin naapuriunionissamme puhutaan myös esimerkiksi rinnakkaistuonnin sallimisesta. Mistä Euraasian talousliitossa oikein on kysymys?

Teksti ja kuvat: Patrik Saarto

Marraskuun 27. päivän iltapäivä hämärtyi hiljalleen, mutta tiedonjanon valo loimusi kirkkaana KPMG-talon kauniissa aulassa. Satakunta seminaarivierasta asettui saliin kuuntelemaan ja keskustelemaan Venäjästä, EU:sta ja Euraasian talousliitosta Suomalais-Venäläisen kauppakamarin vuotuisen Visiona Venäjä -seminaarin merkeissä.

Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille on tullut Euraasian talousliitosta runsaasti kyselyitä ja sitä on toivottu otettavaksi tarkempaan käsittelyyn. – Yrityksillä on paljon epätietoisuutta siitä, että mikä tämä talousliitto on, miten se toimii ja pitäisikö yritysten ottaa talousliiton kehitys huomioon suunnitellessaan liiketoimintaa Venäjällä tai muissa talousliiton maissa, SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoi auditoriossa.

SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho korosti molemminpuolisen vuoropuhelun tärkeyttä EU:n ja Venäjän suhteissa.

EU:n ja Venäjän suhteet ovat Ukrainan kriisin myötä olleet haasteiden edessä, mutta kuten kaikessa muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä, haasteista selvitään vuoropuhelulla. Yhdysvalloille vuoropuhelu Venäjän kanssa ei välttämättä ole etusijalla ja Kiinalle koko tuo neuvotteluetua, mutta EU:n kanssa Venäjällä olisi paljon potentiaalia, arvioi seminaarissa SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho. Osansa vuoropuhelun kehittämisessä on myös Suomella.

– Suomi on tässä ollut toisenlainen toimija. Suomessakin on heitä, jotka moitiskelevat presidenttiä ja hallitusta kanssakäymisestä Venäjän kanssa. Olen usein esittänyt kysymyksen ja pyytänyt nostamaan käden ylös, jotka ovat sitä mieltä, että Suomen tai Suomen presidentin arvovalta lännessä on heikentynyt siitä syystä, että meillä on tämä vuoropuhelu Venäjän kanssa käynnissä. Yhtään kättä ei ole noussut, koska kaikki ovat ymmärtäneet, että tämä toimintamalli on ollut kansallisesti ja kansainvälisesti viisas, Aho kertoi puheenvuorossaan yleisölle.

Ahon mukaan myös Venäjän tulisi ymmärtää käydä keskustelua juuri Euroopan unionin kanssa, vaikka se on mielellään pitänytkin yllä kahdenvälisiä suhteita EU:n jäsenmaiden kanssa erikseen. Toisaalta taas, mitä tulee kauppaan, niin suomalaisten ei pidä jäädä odottelemaan EU:ta. Samalla on syytä kiinnittää huomiota myös muihin Euraasian talousliiton jäsenmaihin.

”Edelleen on painavat syyt käydä kauppaa ja tehdä taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa.”

– Suomalaisten ei ole syytä jäädä odottelemaan, vaan edelleen on painavat syyt käydä kauppaa ja tehdä taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Vaikka markkina ei kasva merkittävästi, vaikka siellä on monenlaisia rajoitteita ja ongelmia, niin se on tärkeä markkina. Tässä tarkoituksessa on hyvä ymmärtää myös Venäjän suhdetta paitsi Euroopan unioniin, myös maihin, jotka ovat mukana Euraasian unionissa, Aho valotti.

Seminaarin paneelissa vasemmalta alkaen Vesa Korhonen Bofitista, Petri Vuorio EK:sta, Jussi Kuutsa Itellalta ja Taija Kaivola KPMG:ltä. Moderaattorina SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Venäjä on liiton suurin talous

Euraasian talousliitossa on tällä hetkellä viisi jäsenmaata – Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Armenia. Kyseessä on nimenomaan talousliitto.

– Euraasian talousliitto on nimensä mukaisesti sisällöltään talousliitto, siellä ei ole ainakaan perussopimuksessa mitään poliittista. Noin yleisesti ottaen liitto kattaa tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman liikkumisen ja sen päälle jonkun verran yleistä talouspolitiikkaa. Siellä on esimerkiksi euroalueen kaltaisesti sopimuksessa valtion talouksille vaje- ja velkarajat sekä inflaatioraja, kertoi vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen Bofitista alustuksessaan. Valtiontalouden vaje saa sopimuksen mukaan olla korkeintaan kolme prosenttia.

– Se ei ole kauhean paljon, jos vaikka Valko-Venäjällä iskee kriisi, öljyn hinta romahtaa ja Putin haluaa elvyttää. Pidetäänkö niistä rajoista sitten kiinni? Korhonen pohti.

Korhosen mukaan piiri on kuitenkin aika pieni, sillä sen suurimman jäsenen, Venäjän, osuus maailmankaupasta on 2-3 prosenttia. Pääasiassa jäsenmaat käyvät keskenään kauppaa energialla, öljyllä ja metalleilla. Keskinäinen kauppa jää kuitenkin ulkoisen kaupan varjoon, ja bruttokansantuotteella mitattuna muut jäsenmaat Venäjän varjoon, huomautti seminaarin paneelissa EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio.

– Vuonna 2016 86 prosenttia liiton BKT:sta tuli Venäjältä, vajaa 10 prosenttia Kazakstanista, muutama prosentti Valko-Venäjältä ja prosentti-pari Kirgisiasta ja Armeniasta. Kiinan kauppavolyymi on lähes kaksinkertainen jäseniin nähden, Vuorio kertoi.

Mahdollisuuksien Euraasia?

Esimerkiksi Venäjälle etabloituneelle yritykselle integroituva talousliitto voi tarkoittaa laajentuvia markkinoita. Missä määrin  suomalaisyritykset sitten huomioivat Euraasian unionin mahdollisuudet suunnitelmissaan?

– Itse asiassa yllättävän vähän. Ehkä Venäjä-Kazakstan-alueella löytyy, ihan yksittäisiä saattaa olla Kirgisiassa, KPMG:n Venäjän liiketoiminta-alueen johtaja Taija Kaivola kertoi omista havainnoistaan paneelissa.

Itella Moskovan johtaja Jussi Kuutsa on kuitenkin logistiikan perspektiivistä nähnyt yritysten olevan aktiivisia. Kuutsan mukaan kansainvälisillä yrityksillä on huomattavaakin vientiä talousliitossa.

– Itellalla on varastologistiikassa asiakkaana monikansallisia yhtiöitä ja näillä yrityksillä on Venäjältä merkittävääkin vientiä erityisesti Kazakstaniin, Kuutsa sanoi.

Seminaarin päätteeksi herkuteltiin KPMG-talon aulassa.

Merkittävä hanke alueella on ollut Kiinan niin kutsuttu silkkitie, eli tavaraliikenteen rautatieyhteys Eurooppaan. Suomesta ensimmäinen kokojunakuljetus Venäjän ja Kazakstanin läpi Kiinaan lähti marraskuussa 2017. Rautateitse tavara pääsee perille vain 10-12 päivässä. Kuutsan mukaan infrastruktuuri Kiinaan vievän radan ja maantien ympäristössä on kuitenkin vielä puutteellista, mikä rajoittaa toistaiseksi sen käyttöä muuhun logistiikkaan.

Entä jos yritys haluaa ottaa Euraasian talousliittoon yhteyttä – kuinka se onnistuu? Liitolla on olemassa esimerkiksi oma talouskomissio, mutta onko liitolla puhelinnumeroa?

– Jos on asiaa Euraasian talousliittoon, niin kenelle soittaisin? moderaattorina toiminut Rekolainen kysyi panelisteilta.

– En tiedä, lähtisinkö suoraan komissioon soittamaan. Saattaisin kysyä ensin ulkoministeriöstä, mahdollisesti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jos ulkoministeriö ei tiedä, ehkä Moskovan suurlähetystössä selvittäisivät asiaa, Bofitin Korhonen pohti.

Lue myös:

Uusi Venäjän-kaupan opas on nyt julkaistu

Keskustelua aiheesta

Back top top