Skip to Content
Teema

Jaksotullaus, rajanylityspaikat, havuhake ja mittaaminen puhuttavat metsäteollisuuden Venäjän-kaupassa – tämä puun tuonnin tulevaisuudesta tiedetään nyt

Keskustelu puun tuonnin haasteista Venäjän kanssa jatkuu hyvässä hengessä.

Puukuormat ovat tuttu näky itärajan rajanylityspaikoilla. Puun tuonnin ympärille Venäjältä on viime aikoina kertynyt useita painavia kysymyksiä, kun Venäjän uusi metsästrategia on kiinnittänyt itänaapurin huomion siihen, mitä puuta ja missä muodossa Venäjältä viedään ulkomaille.

Suomalaisen metsäteollisuuden pöydällä on ollut neljä kysymystä – jaksotullauksen kohtalo, käytettävät rajanylityspaikat, mahdolliset havupuun ja havuhakkeen vientikiellot sekä puun tullaukseen liittyvät mittauskäytännöt, kertoo Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas.

Käydään tässä kirjoituksessa läpi, mitä näistä neljästä kysymyksestä tiedetään nyt.

Suomalaisen metsä- ja puunjalostusteollisuuden kysymyksiä puitiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin verkkokoulutuksessa torstaina 29. huhtikuuta. Kysymyksiin olivat vastaamassa varapäällikkö Maksim Rodikov Venäjän tullista, metsäteollisuusosaston varapäällikkö Jelena Klevanova Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä Sergei Dobkin Venäjän talouskehitysministeriön kahdenvälisten suhteiden kehittämisen osastolta.

Jaksotullaus säilyy toistaiseksi

Puun tuonnissa on ollut aiemmin kolme tullausvaihtoehtoa – väliaikainen jaksotullaus, tavanomainen jaksotullaus ja kertatullaus. Viime vuonna Venäjä lopetti väliaikaisen jaksotullauksen käytön puun viennissä. Sen etuna oli, että yhdellä tulli-ilmoituksella saattoi viedä puuta Venäjältä kuuden kuukauden ajan, kun tavanomaisella jaksotullauksella aika on 30 päivää.

Metsäteollisuudessa on ollut huolenaiheena, että seuraavaksi tavanomainenkin jaksotullaus poistuu käytöstä. Kertatullauksella jokainen puukuorma olisi ilmoitettava erikseen, mikä lisää viejäyritysten sekä Venäjän tullin hallinnollista työtaakkaa. Torstain tilaisuudessa Venäjän viranomaiset kertoivat, että puun tullausmenetelmiä tullaan tarkastelemaan uudestaan, mutta toistaiseksi jaksotullaus säilyy.

– Tämä on ollut vähän epäselvä asia, mutta tämä oli hyvä vastaus. Tiedämme, että sinne voi tulla muutoksia, mutta mikään ei tällä hetkellä estä jaksotullausta, Palokangas sanoo.

Mikäli tullaukseen tulee muutoksia, niistä päätetään kauppa- ja teollisuusministeriössä. Venäjän tullin rooli on toimeenpanna tehdyt päätökset.

Rajanylityspaikkoja tulee 3+6

Toinen merkittävä huolenaihe on ollut Venäjän suunnitelma vähentää puun vientiin käytettyjen rajanylityspaikkojen määrää kaikilla rajoillaan. Venäjän edustajat kertoivat paikkojen vähenevän nykyisestä 97 rajanylityspaikasta 69 rajanylityspaikkaan.

Suomen osalta käytössä tulisi tulevaisuudessa olemaan rautatiekuljetuksissa kolme ja maantiekuljetuksissa kuusi rajanylityspaikkaa.

Rautatiekuljetukset

  • Vainikkala-Buslovskaja
  • Imatra-Svetogorsk
  • Niirala-Värtsilä

Maantiekuljetukset

  • Nuijamaa-Brusnitšnoje
  • Imatra-Svetogorsk
  • Niirala-Värtsilä
  • Parikkala-Syväoro
  • Vartius-Lyttä
  • Kuusamo-Suoperä

Muutos pudottaa pois kolme puun tuonnissa käytettyä tilapäistä rajanylityspaikkaa, jotka ovat Lieksan Inari, Salla ja Raja-Jooseppi. Nykyään tilapäisenä rajanylityspaikkana toimiva Parikkala-Syväoro esiintyi keskustelussa varsinaisena rajanylityspaikkana.

– Tietysti metsäteollisuuden kannalta pidetään valitettavana, että rajanylityspaikkojen määrä vähenee, mutta toisaalta näihin volyymiltaan suurimpiin ei ole tulossa muutoksia, Palokangas sanoo.

Havuhake lisättäneen kotimarkkinoilla tärkeiden tuotteiden listalle

Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti torstain tilaisuudessa, että havuhake ollaan näillä näkymin lisäämässä Venäjän hallituksen 15. joulukuuta 2007 antamassa asetuksessa 877 määritellylle listalle tuotteista, jotka ovat Venäjän kotimarkkinoille niin tärkeitä, että niiden vientiä voidaan tarvittaessa rajoittaa. Listalla on esimerkiksi maataloustuotteita.

Taustalla on kiristynyt kilpailu hakkeesta. Vaikka hinnat ovat Venäjällä nousseet, on sivutuotteiden vienti olennaisessa osassa Venäjän vahvan mekaanisen sahateollisuuden kilpailukykyä. Venäjän paperi- ja selluteollisuuden sekä kuitu- ja lastulevyteollisuuden kysyntä ei yksinään kata syntynyttä tarjontaa, vaikka hakkeen hintojen laskusta olisikin niille hyötyä.

– Jos Venäjä tukee tässä kohtaa kuitu- ja lastulevyteollisuutta, niin samaan heikennetään saha- ja vaneriteollisuuden toimintaedellytyksiä. Jos havuhakkeen vientiä rajoitetaan, eivät venäläiset sahat saa hakkeitaan kaupaksi, Palokangas pohtii.

Asetuksen 877 listalle lisääminen ei automaattisesti tarkoita viennin rajoituksia, mutta se on käytettävissä oleva optio. Suomalaisen metsäteollisuuden toiveena on, että sivutuotteiden markkinat toimisivat markkinaehtoisesti.

Mittauksen kysymykset jäivät vielä avoimiksi

Puun viennissä Venäjältä ovat hiertäneet myös puun tullauksessa käytetyt ja loppukäyttäjien käyttämät erilaiset puunmittausmenetelmät ja kertoimet, jotka toisinaan johtavat viejillä erilaisiin ongelmiin rajalla tai lähtösatamissa. Venäjän tulli on tässäkin asiassa vallitsevan lainsäädännön varassa, mutta ongelmat on havaittu.

– Venäjän tullin edustaja sanoi, että ymmärretään, että mittaustulokset ovat erilaisia. Mittauskysymykset jäivät edelleen pöydälle, mutta oltiin hyvässä hengessä siinäkin asiassa, Palokangas toteaa.

Keskustelulle toivotaan jatkoa

Puu on luonnollisesti sekä Suomelle että Venäjälle tärkeä kauppatavara kaikissa muodoissaan ja tuotannon vaiheissa. Palokangas kertoo tilaisuuteen osallistuneiden metsäteollisuusyritysten olleen erittäin tyytyväisiä käytyyn keskusteluun.

– Tilaisuus oli rento asiantuntijatapaaminen, liike-elämän tarpeisiin suunnattu keskustelu. Joihinkin asioihin tuli tarkennusta ja ymmärretään, että asiat ovat vieläkin osittain päättämättä. Oli hyvä kuulla vastapuolen näkemyksiä, Palokangas summaa.

Palokankaan mukaan tiivistä keskustelua on edelleen syytä jatkaa. Siihen voisi sopia erinomaisesti sama kokoonpano.

– Siellä oli oikeat ihmiset oikeista paikoista. En näkisi pahana, vaikka meillä olisi syksyllä samanlainen tilaisuus. Kesän jälkeen ollaan varmasti viisaampia siellä ja täällä ja silloin voitaisiin katsoa, mitä on silloin päätetty ja mitä asioita on tullut esille siihen mennessä, Palokangas ehdottaa.

Venäjä tuottaa vuosittain 300 miljoonaa kuutiota raakapuuta, josta 20 miljoonaa kuutiota päätyy vientiin. Raakapuun viennistä yli puolet suuntautuu Kiinaan ja vajaa puolet EU-alueelle, lähinnä Suomeen, joten Suomella on asiassa merkittävä rooli. Suomen puun tuonnista Venäjän osuus on kolme neljäsosaa. Puolet siitä on koivukuitupuuta ja reilu kolmannes havuhaketta.

Verkkokoulutus toteutettiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Metsäteollisuus ry:n, Suomen ulkoministeriön, Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriön, Venäjän talouskehitysministeriön ja Venäjän tullin yhteistyönä. Koulutuksessa esiintyi myös ryhmäpäällikkö Pasi Poikolainen Luonnonvarakeskuksesta.

Aiemmin aiheesta:

Putinin esittämä puunvientikielto liittyy todennäköisesti Kiinan-vientiin – ”Tähän uskoakseni Venäjä haluaa nyt puuttua”

Keskustelua aiheesta

Back top top