Skip to Content
Teema

Marja Sakari: ”Taiteen kautta pystyy hienolla tavalla näkemään erilaisia maailmoja ja ymmärtämään maailmaa paremmin.”

Ateneumin taidemuseota joulukuusta 2018 luotsanneen johtaja Marja Sakarin mukaan museo on elänyt hyvin voimakasta vaihetta viimeiset 10 vuotta.

Teksti: Satu Niemelä Kuva: Kansallisgalleria/Jenni Nurminen

Museot etsivät nykypäivänä uusia keinoja yleisölähtöisyyden kasvattamiseen ja haluavat huomioida erilaisia kävijöitä. Koko museomaailma on muuttunut, kun museokortti on muokannut ihmisten vierailutottumuksia museoissa.

– Haluamme tehdä museokäynnistä mahdollisimman miellyttävän ja kokonaisvaltaisen kokemuksen. Edeltäjäni ovat tehneet hyvää työtä. Seuraamme vahvasti aikaa ja museotrendejä, Marja Sakari sanoo.

Hän kertoo, että Ateneumissa on meneillään palvelumuotoiluhanke, jossa keskitytään yleisön kävijäpolun parantamiseen uusilla ratkaisuilla. Sakarin mukaan miellyttävään ja sujuvaan museokäyntiin vaikuttaa moni asia lähtien siitä, miten asiakas löytää lippupisteen, tien haluamaansa näyttelyyn, tai vaikkapa kaupan ja ravintolan palvelut.

”Haluamme tehdä museokäynnistä mahdollisimman miellyttävän ja kokonaisvaltaisen kokemuksen.”

Ateneum lupaa olla kaikkien museo, joka haluaa luoda muistoja ja lumoa. Museo on Sakarin mukaan hyvin tietoinen kävijäkunnastaan ja kävijäryhmien profiloinnin avulla pystytään tuottamaan monipuolisia palveluita erilaisille ihmisille. Museokortti, jonka nykyisin omistaa miltei 60 prosenttia kävijöistä, on muuttanut kävijäkuntaa heterogeenisemmäksi. Ateneumissa käy nuoria perheitä, isovanhempia lasten kanssa ja sitä varsinaista museokävijöiden ydinporukkaa eli keski-ikäisiä tai sitä vanhempia naishenkilöitä. He tuovat mukanaan lapsenlapsia, lapsiaan ja ystäviään.

– Meillä käy hyvin erilaisia ihmisiä. Kävijöiden kirjo riippuu paljolti siitä, minkälaisia näyttelyitä meillä on. Esimerkiksi Helene Schjerfbeckin näyttely tavoitti myös paljon Helsingin ulkopuolelta tulevia kävijöitä.

Yhtenä Ateneumin fokusryhmänä on maahanmuuttajat. Museo on vetovastuussa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa Kaikuu-hankkeessa, jolla pyritään taiteen kautta auttamaan maahanmuuttajien kielen oppimista. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Helsingin aikuisopisto, Museoliitto ja Selkokeskus.

Johtajakokemusta ja kansainvälisyyttä Pariisista

Marja Sakari syntyi 50-luvun Pariisissa, jossa hänen isänsä teki väitöskirjaa trubaduurirunoudesta ja äiti toimi freelancerina radiossa. Perheeseen syntyi neljä tytärtä ja lopulta muutettiin Keuruulle isän sukutaloon. Taide oli vahvasti läsnä viulunsoittoa ja laulua harrastaneen Sakarin lapsuudessa ja nuoruudessa. Myös Ranska oli kuvassa mukana, kun perheen luona kävi ranskalaisia vieraita tai perhe matkusti Ranskassa kesäisin.

Marja Sakari on koulutukseltaan taidehistorioitsija. Opintoja kertyi taidehistorian lisäksi romaanisesta filologiasta, draamakirjallisuudesta ja tiedotusopista. Väitöskirjan hän kirjoitti käsitetaiteesta.

Työurallaan Sakari on toiminut myös Suomen Ranskan-instituutin johtajana Pariisissa. Hän kertoo saaneensa sieltä paljon johtajakokemusta ja perspektiiviä kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Henkilöstöjohtaminen on lähellä hänen sydäntään.

– Pyrin olemaan helposti lähestyttävä johtaja ja haluan olla läsnä ihmisten arjessa.

Sakari tekee päivittäin töitä noin 70 ihmisen kanssa. Kansallisgallerian, jonka muodostavat Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo, yhteisestä matriisiorganisaatiosta löytyy näyttelyiden rakentamisesta ja kokoelmien käsittelystä vastaava tekninen henkilökunta ja esimerkiksi registraattorit, jotka huolehtivat teosliikenteestä. Myös asiakaspalvelu, henkilöstöhallinto ja taloushallinto ja koko kokoelmahallintaosasto kuuluvat matriisiin. Sakarin suoria alaisia ovat kokoelmista ja näyttelyistä vastaavat kuraattorit sekä markkinoinnista, viestinnästä ja yleisötyöstä vastaavat ammattilaiset.

Museo näyttäytyy vierailijoille näyttelyinä ja erilaisten ohjelmistojen muodossa, mutta yleisöä kiinnostaa myös se, mitä niin sanotusti kulissien takana tapahtuu: ketä kaikkia ja minkälaisissa työtehtävissä museossa toimitaan. Ateneum onkin järjestänyt Behind the scenes -kierroksia, kuten tutustumiskierroksia konservaattoreiden työhön. Sakarin mukaan se on osa avoimuutta tämän hetken museomaailmassa.

Yleisöä kiinnostaa myös se, kulissien takana tapahtuu.

Sakari panostaa myös kansainvälisten yhteyksien kasvattamiseen. Hän haluaa nostaa Ateneumin yhtä tunnetuksi maailmalla kuin mitä Tate Modern, Le Centre Pompidou, Eremitaasi, Tretjakovin galleria tai mikä tahansa kansainvälinen museo on.

– Siinä on vielä sellaista sarkaa, missä pitää tehdä paljon ja jatkuvasti töitä. Haluan, että Ateneum koetaan merkittäväksi taideinstituutioksi muun kansainvälisen museomaailman rinnalla.

Yritysyhteistyöllä arjen ylittäviä kokemuksia

Ateneum tekee mielellään yhteistyötä yritysten kanssa, joilla on samankaltainen arvomaailma kuin museolla. Eettiset kysymykset ja ajatukset ovat silloin tärkeitä. Yhteistyökumppanin tulee arvostaa kulttuuria: nähdä taiteella ja kulttuurilla merkitystä yhteiskunnassa. Yleisinhimillisyys ja toisista välittäminen ovat toimintaa ohjaavia asioita.

– Yritysyhteistyömme on kehittynyt aidoksi yhteistyöksi. Se ei ole välttämättä suoraa sponsorointia, vaan win-win -tilanne, jossa opimme toisiltamme. Teemme erilaisia yritysyhteistyöpaketteja, ja tarjoamamme vastikkeet tuovat meille uudenlaisia yleisöjä. Yritys voi pitää meillä esimerkiksi tietyn määrän sidosryhmätilaisuuksia ja saattaa tuoda meille sellaisia vieraita, jotka eivät ehkä ole koskaan käyneet meillä. Ne ovat hienoja yhdessä toteutettuja mahdollisuuksia.

”Yritysyhteistyömme on kehittynyt aidoksi yhteistyöksi. Se ei ole välttämättä suoraa sponsorointia, vaan win-win -tilanne, jossa opimme toisiltamme.”

Marja Sakari kertoo meneillään olevasta yksinäisyyteen liittyvästä hankkeesta, joka toteutetaan yhteistyössä A-lehtien kanssa.

– Hankkeen ydinviesti on se, että taide tuo elämään lisäarvoa koettiinpa se yhdessä tai yksin. Museoon yksin tullessaan ihminen ei ole yksin, vaan kollektiivisen kokemuksen äärellä. Haluamme osallistua tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun, kuten tässä tapauksessa yksinäisyyden tunteen lisääntymiseen yhteiskunnassa, yhdessä kumppaneiden kanssa. On mielestäni hienoa, että ajattelemme luovasti. Yritysyhteistyö on myös ajatuksellista yhteistyötä.

Marja Sakari toivoo, että erilaisia yhteistyömuotoja syntyy myös tulevien näyttelyiden yhteydessä.

– Haluamme, että kaikki hyötyvät yhteistyöstä. Siksi onkin hyvä kertoa heti avoimesti, mitä haluaa ja odottaa yhteistyöltä. Tulevien venäläisten museoiden kanssa tehtävien yhteistyöprojektien kannalta olisi upeaa, jos saisimme yrityksiä kiinnostumaan toiminnastamme. Me tavoitamme todella paljon ihmisiä. Meissä on voimaa ja potentiaalia toimia laajasti.

Ateneumiin on ensi vuonna tulossa iso yhteistyönäyttely merkittävän venäläisen museon kanssa. Hyviä suhteita on rakennettu vuosien mittaan muun muassa Tretjakovin gallerian ja Eremitaasin kanssa.

Kesällä 2019 tehdyssä kävijätutkimuksessa selvisi, että suurin osa Ateneumin ulkomaisista kävijöistä tulee Venäjältä. Museo satsaakin kovasti näyttelyiden markkinointiin Venäjällä. Myös Suomessa asuvat venäläiset ovat löytäneet tiensä Ateneumiin.

Kesällä 2019 tehdyssä kävijätutkimuksessa selvisi, että suurin osa Ateneumin ulkomaisista kävijöistä tulee Venäjältä.

Natalia Goncharova Ateneumissa

Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona tunnetun Natalia Goncharovan (1881–1962) näyttely avautui Ateneumissa helmikuun lopulla. Näyttelyssä on esillä taiteilijan teoksia 1900–1940 -luvuilta. Näyttelyssä nähdään yli sata teosta, joihin kuuluu maalausten lisäksi kuvituksia, pukuja, lavastusluonnoksia ja balettitaltiointeja. Ennen Ateneumia näyttely oliesillä Tate Modernissa Lontoossa ja Palazzo Strozzissa Firenzessä.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsentilaisuus SVKK Club järjestettiin Ateneumissa maaliskuun alussa. Verkostoitumisen jälkeen jäsenyritysten edustajat pääsivät kolmen oppaan johdolla tutustumaan Goncharovan näyttelyyn. Väki tuntui viihtyvän värikkään ja monipuolisen taiteen parissa.

Näyttely ehti lopulta olla auki kuitenkin vain muutaman viikon, kunnes koronapandemia sulki kaikki Suomen museot. He, jotka ehtivät nähdä näyttelyn, ovat Sakarin mukaan antaneet kiittävää palautetta.

– Ihmiset ovat olleet todella innoissaan. Meitä on kiitelty siitä, että tuomme esille taiteilijan, jota ei ole Suomessa aiemmin tunnettu. Ilmaispäivän aikana meillä vieraili yli 4 000 kävijää. Näyttelyn avaamisesta asti kävijöitä oli 1 000 – 1 500 kävijää per päivä, sanoo Marja Sakari.

Ateneumin verkkosivuilla on julkaistu kuraattori Timo Huuskon opastus Goncharovan näyttelyyn. Facebookissa Kurkistuksia Goncharovaan tarjoilee opas Emmi Halmesvirta.

Artikkeli on julkaistu Venlan numerossa 1/2020. Lue näköislehti jäsentunnuksilla:

Venla 1/2020

Lue myös:

Ateneum jatkaa Venäjä-yhteistyötään – “Meillä on tulossa upeita projekteja Venäjän museoiden kanssa”

Keskustelua aiheesta

Back top top