Skip to Content
Teema

Muutos on aina mahdollisuus – mitä kulunut poikkeuksellinen vuosi opetti?

GALLUP

Growthsultingin toimitusjohtaja Mikael Krasnov, YIT:n Asuminen Venäjä -segmentin myynti- ja markkinointijohtaja Venla Laakkonen, WOIMA Corporationin toimitusjohtaja Henri Kinnunen, Kivisammon toimitusjohtaja Andrey Malkki sekä Tikkurilan toimitusjohtaja Elisa Markula kertovat, mitä pandemiavuoden kokemuksista jää koronanjälkeiseen arkeen.

Mitä uusia mahdollisuuksia Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa avautuu, kun koronapandemia saadaan kuriin?

Mikael Krasnov: Venäjän verkkokauppa oli vuonna 2020 todella huimassa kasvussa. Lähteestä riippuen kasvua vuoteen 2019 verrattuna tuli 30–56 %. Huomionarvoista on se, että erityisesti vanhempien ostajien osuus kasvoi viime vuonna ja ostamisen helppouden löydettyään, paluuta vanhaan tuskin on. Eli verkkokauppiaiden on nyt mahdollista tavoittaa entistä vanhempia ja ostovoimaisempia kohderyhmiä.

Toinen verkkokaupan trendi on ruoan verkkokauppa, joka kasvoi viime vuonna räjähdysmäisesti ympäri maailmaa. Venäjällä ruoan verkkokaupan ympärille on jo kehittynyt useita eri alustoja (esimerkiksi Yandexilta ja Sberbankilta) ja myös markkinapaikka Ozon.ru on panostanut todella paljon elintarvikkeiden myyntiin alustalla. Venäjä on myös ”auennut” rajoituksistaan Suomea nopeammin, joten esimerkiksi HoReCa-alan tuotteita myyvien yrityksien tulisi suunnata katseensa myös Venäjälle, jossa kahvilat, ravintolat sekä baarit ovat auenneet.

Venla Laakkonen: Lisääntyneen säästämisen ja patoutuneen kuluttajakysynnän purkautuminen luonee markkinoille positiivisen vireen. Kodista on tullut elämän keskipiste – työpaikka, koulu, päiväkoti, lomakohde, ravintola, viihdekeskus ja kuntosali. Mikäli tämä trendi säilyy edes osittain myös pandemian jälkeen, niin koteihin ja asumiseen panostetaan jatkossakin enemmän. Myös verkkokaupan ja etänä ostettavien ja kulutettavien palveluiden suosion kasvu luo uusia mahdollisuuksia.

Henri Kinnunen: Ympäristöpuolella on selvästi vetoa uusiin kiertotalousratkaisuihin ja asiakkailla tuntuu olevan kiire saada asioita eteenpäin, joka on ehdottoman positiivista.

 

 

Andrey Malkki: Talouden elpyminen on aina mahdollisuuksien paikka, joten tässäkin tapauksessa suomalaisille yritykselle aukea mahdollisuus käydä asiakkailla Venäjällä ja solmia uusia kauppoja.

 

 

Elisa Markula: Venäjä on varmasti jatkossakin tärkeä kauppakumppani ja toivottavasti menestymisen mahdollisuuksia avautuu yrityksille huolimatta poliittisen ilmapiirin olennaisesta kiristymisestä viime kuukausina, mistä olen kyllä huolissani. Suomalaiseen laatuun, osaamiseen ja työkulttuuriin luotetaan.

Uskoisin uusia mahdollisuuksia avautuneen ja avautuvan edelleen perinteisesti vahvojen Venäjän vientialojen, kuten koneiden ja laitteiden, kemikaalien sekä puu- ja paperituotteiden ohella, uusille vientialoille kuten vaikkapa digitaalisten palveluiden, digiteknologian sekä terveysalan yrityksille. Lisäksi Suomen maantieteellinen asema mahdollistaisi meille hyvän aseman digitaalisen kaupan logistisena asemana idän ja lännen välissä, jos tätä korttia rohkenisimme voimakkaammin käyttää.

Miten työn tekemisen tavat ovat muuttuneet yrityksessänne viimeisen vuoden aikana ja jääkö niistä jotain pysyvää toimintaanne?

Mikael Krasnov: Verkkotapaamiset ovat tulleet erittäin tutuiksi ja samalla totta kai fyysiset tapaamiset ja tapahtumat ovat olleet lähes nollassa. Varmaankin etätapaamisista tulee uusi normi, mutta uskon itse myös fyysisten tapaamisten tärkeyteen.

 

 

Venla Laakkonen: Toimihenkilöiden laajamittainen siirtyminen etätöihin vuonna 2020 on muuttanut pysyvästi suhtautumista etätyöskentelyyn. Tämä korostuu etenkin Pietarissa ja Moskovassa, joissa päivittäiseen työmatkaan voi kulua jopa tunteja. Esimiehet ja alaiset ovat yhdessä etsineet sopivaa tasapainoa etä- ja lähityöskentelyn välille. Moni tehtävänkuva on sellainen, että töitä on mahdollista tehdä täysin etänä – ja näin moni tekeekin.

On ollut mukava huomata, että virtuaalinen kanssakäyminen on parhaimmillaan jopa edistänyt yhteistyötä eri yksiköidemme välillä, kun kaikki osapuolet ovat samalla viivalla, eikä kellään ole fyysisen läsnäolon tuomaa kotikenttäetua. Virtuaalisesta tiimistä on tullut normi, ei poikkeus. Siksi maantieteen ja fyysisen sijainnin asettamat reunaehdot ovat hälventyneet. Toimivassa etätyöskentelyssä on olennaista harmonisoidut IT-ratkaisut.

Henri Kinnunen: WOIMAn ratkaisujen myynti ja markkinointi vaatii vahvaa asiakaskohtaamista ja vierailuja paikan päällä kohteessa, tätä ei pystytä täysin ulkoistamaan saati tekemään Teamsin kautta, joten tietty työperäinen matkustus on välttämättömyys, mutta matkustus tullee muuttumaan muuten radikaalisti entisestä. Etätyö on varmasti jatkossa, muillakin, normikäytäntö tietyissä rooleissa työskenteleville.

Andrey Malkki: Etätapaamiset asiakkaiden kanssa on tuonut meille uusia mahdollisuuksia käyttää tehokkaammin työaika.

 

 

Elisa Markula: Käynnistimme koronaviruspandemian alkaessa mittavan määrän erilaisia varotoimia työntekijöiden terveyden turvaamiseksi. Toimimme yhdessätoista maassa, joten seurasimme maiden antamia ohjeistuksia ja päivitimme toimintaohjeita niiden mukaisesti. Matkustaminen vähennettiin minimiin. Esimerkiksi tehtailla ja laboratorioissa työskentelevät työntekijät jatkoivat töitä normaalisti tiukkojen terveysturvallisten ohjeiden mukaan. Toimistotyöntekijät siirtyivät pääsääntöisesti etätöihin.

Tehtävissä, jotka vaativat fyysistä läsnäoloa, otettiin käyttöön entistä tarkemmat hygienia- ja suojauskäytännöt. Seurasimme lisäksi mahdollisia altistumisia tarkasti. Siirtyminen uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin kävi nopeasti, Teamsin ja muiden sovellusten käyttö omaksuttiin osaksi arkea, toki myös tilanteen pakosta.

Uskon, että hybridimalli, jonkinlainen toimistolla työskentelyn ja etätyöskentelyn yhdistelmä, jää käyttöön pandemian jälkeen. Liikematkustaminen luultavasti vähenee pysyvästi.

Miten johtaminen on muuttunut?

Mikael Krasnov: Suomen päässä mikään ei ole muuttunut, mutta Venäjän pään yhteistyökumppaneiden kanssa viestiminen on ollut hankalaa, ja heidän ohjaaminen on ollut entistä intensiivisempää.

 

 

Venla Laakkonen: Kun tavataan vähemmän tai joissain tapauksissa ei ollenkaan, luottamuksen ja viestinnän rooli korostuu. Esimiehen on erityisen tärkeää olla säännöllisesti yhteydessä tiimiläistensä kanssa, niin porukalla kuin henkilökohtaisesti, ja yrittää kuunnella tuntoja herkällä korvalla. Tässä ovat apuna kaikki mahdolliset kanssakäymisen kanavat – Teams-palaverit ja -chatit, WhatsApp, sähköposti ja puhelin.

Teams-palaverit tutun, mukavan porukan kesken ovat usein päivän piristys, kun pidetään kamerat päällä ja annetaan huumorinkin kukkia. Myös säännölliset, kaikille Venäjän työntekijöillemme suunnatut online-tilaisuudet ja tietoiskut ovat olleet tärkeässä roolissa yhteishengen ylläpitämisessä. Nämä käytännöt jäävät varmasti osaksi uutta normaalia. Ihmisten turvallisuuden täytyy aina olla etusijalla, ja myös siksi on ollut tärkeää viestiä kulloinkin voimassa olevat toimintatavat ja rajoitteet koko henkilöstölle selkeästi ja oikea-aikaisesti.

Koska olemme jo monen vuoden ajan harjoitelleet kaupunkien ja maiden välistä yhteistyötä etäyhteyksien yli, monilla tiimeillä oli onneksi jo kohtalaiset valmiudet siirtyä virtuaalivaihteelle. Muutoksessa on ollut myös apua hyvistä analytiikkatyökaluista, joiden ansiosta avainhenkilöillä on sijainnista riippumatta ajantasainen ja kattava näkymä siihen, missä liiketoiminnassa mennään.

Henri Kinnunen: Tiimin johtaminen on haasteellisempaa siinä mielessä, että kommunikointikanavien määrä on kasvanut ja lähikontaktit minimoituneet. Yhteisten aktiviteettien järjestäminen on myöskin poistunut, joka aiheuttaa varmasti tietyissä henkilöissä tunteita. Perusasiat pysyy toki aina samana, kuunteleminen, välittäminen ja mielenkiintoisten haasteiden antaminen tiimeille.

 

Andrey Malkki: Digitaalisten työkalujen käyttö on tehostanut johtamista.

 

 

 

Elisa Markula: Etäjohtamisessa viestinnän rooli on korostunut entisestään. Olemme lisänneet pandemian aikana viestintää muun muassa järjestämällä enemmän sisäisiä webinaareja ja infoja esimiehille. Siirryimme pandemian alkaessa käyttämään Teamsiä ja otimme Teams-neuvotteluhuoneet käyttöön. Kiinnitimme johtamisessa entistä enemmän huomiota työntekijöiden hyvinvointiin. Ja toki, onhan johtaminen haastavampaa vain ruudun takaa, ja itse ainakin kaipaan paitsi suunniteltuja myös satunnaisia fyysisiä kohtaamisia työpaikalla.

Mitkä ovat viimeisen vuoden opit?

Mikael Krasnov: Pitää takoa, kun rauta on kuumaa. On ollut hienoa olla mukana todella monen yrityksen kasvussa ja kansainvälistymisessä näin haastavina aikoina!

 

 

Venla Laakkonen: Toimimalla yhtenä joukkueena yllättäviinkin ongelmiin keksitään nopeasti parhaat ratkaisut, eikä pyörää tarvitse keksiä moneen kertaan. Venäläinen kuluttaja on valmis ja halukas hoitamaan asioita internetin välityksellä, ja yritysten täytyy tähän tarpeeseen vastata. Pandemian alkumetreillä lanseeraamamme aihetunniste #далеконовместе (#kaukanamuttayhdessä) on jäänyt elämään, ja tulee varmasti tsemppaamaan meitä jatkossakin.

Henri Kinnunen: Johda edestäpäin, älä jää tuleen makaamaan sillä tilanne on kaikille sama! Löydä mahdollisuuksia ja ole valmis nopeisiin muutoksiin sekä pidä yrityksesi toiminta joustavana! Muista, että muutos on aina mahdollisuus.

 

 

Andrey Malkki: Digitalisaatio on meidän kaikki. =)

 

 

 

Elisa Markula: Toki monin tavoin haastava viime vuosi osoitti, että työt hoituvat myös etänä ja saamme tuloksia aikaan. Pandemia vauhditti digitalisaatiota ja nopeutti esimerkiksi myynnin ja tuotannon suunnittelun prosesseja. Pidän tästä huolimatta itse enemmän kasvokkain työskentelystä, ja odotan sitä, että pääsemme jälleen palaamaan toimistolle.

Artikkeli on julkaistu Venlassa 1/2021. Lue näköislehti jäsentunnuksilla:

Venla 1/2021

Keskustelua aiheesta

Back top top