Skip to Content
VIP-haastattelut

Venäläisyritysten ympäristötietoisuus on noussut silmiinpistävästi

Suurlähettiläs Antti Helanterän syksyn ja tulevan talven ohjelma näyttää hyvältä ja tiiviiltä. Moskova ja Venäjä ovat palanneet normaaleihin työskentelymuotoihin. Helanterä matkasi suomalaisyritysten kanssa lokakuussa Jekaterinburgiin. Vladivostokissa hän jo ehti käydä alkusyksystä. Moskovassa Helanterän työpöydällä on aina tyhjä kohta yllätyksille, sillä niitä tulee varmasti. Toiveissa on, että vierailut ja yhteydet saadaan pyörimään poikkeusolojen jälkeen.

Teksti Satu Niemelä Kuvat Suomen Moskovan-suurlahetystö

Helanterä tuli Venäjälle ensimmäisen kerran 80-luvun lopulla. Hän on asunut maassa lähes 10 vuotta: opiskellut ja tehnyt töitä. Tie on vienyt ja hän on nähnyt Venäjää monessa eri roolissa.

– Olen oppinut paljon vielä kokeneemmilta Venäjän kävijöiltä. Ihan alkutaipaleella esimerkiksi Annikki Halkolta ja Ilmari Susiluodolta ja monilta muilta. Se on ainakin jäänyt käteen, että olen eri mieltä kuuluisan sitaatin kanssa, ja että Venäjää voi nimenomaan järjellä ymmärtää, Helanterä sanoo.

Helanterän mukaan hänen työssään parasta on se, että hän on saanut mahdollisuuden johtaa Suomen suurinta suurlähetystöä naapurimaassa. – Tietää ainakin minkä takia aamulla herää ja lähtee töihin.

Suurlähettiläs Antti Helanterä, mitkä ovat Suomen vahvuudet ja heikkoudet Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa?

– Suomen maantieteellinen sijainti lähellä Pietarin ja Luoteis-Venäjän markkinoita on varmasti yksi tärkeimmistä valteistamme. Matkustaminen Suomesta Pietariin on helppoa. Pietarilaiset tuntevat Suomen, monet vierailevat meillä säännöllisesti. Venäläiset suhtautuvat Suomeen voittopuolisesti myönteisesti. Venäjällä tunnetaan useita suomalaisia yrityksiä ja brändejä ja tutkimustenkin mukaan venäläiset pitävät suomalaisia tuotteita laadukkaina ja luotettavina. Maaperä suomalaisuudelle on siis hedelmällinen. Kilpailu jo pelkästään huomiosta Moskovassa on kuitenkin olla kovaa.

Yksi vahvuuksistamme on myös se, että monet teknologisista ratkaisuistamme on kehitetty Suomen vaihteleviin ja haastaviin ilmasto-olosuhteisiin, sellaisiin, jotka ovat vallitsevia myös suuressa osassa Venäjää. Näiden lisäksi vahvuustekijöiksemme voisi mainita myös sen, että useille suomalaisille yrityksille on jo pitkältä ajalta kertynyt kokemusta ja osaamisesta Venäjän-kaupasta.

”Monet teknologisista ratkaisuistamme on kehitetty Suomen vaihteleviin ja haastaviin ilmasto-olosuhteisiin, sellaisiin, jotka ovat vallitsevia myös suuressa osassa Venäjää.”

Mitkä toimialat vetävät? Mitkä ovat nousevia aloja?

– Venäläisyritysten ympäristötietoisuus on noussut silmiinpistävästi viime vuoden aikana. Kysyntä ympäristöystävällisille ja tehokkaille tuotantotavoille on ollut selvässä kasvussa. Suomalaisyrityksillä on tällä sektorilla paljon osaamista ja teknologiaa tarjottavanaan. Toinen kiinnostava ala on metsäsektori, jota Venäjällä parhaillaan uudistetaan. Myös tässä prosessissa suomalaisille yrityksille on tarjolla uusia mahdollisuuksia. Ei kannata myöskään unohtaa suomalaisille perinteistä teollisuusalaa, eli rakennussektoria. Olen tavannut viime aikoina venäläisien eliittirakennuttajien toimitusjohtajia ja omistajia. Näidenkin tapaamisten perusteella voi sanoa, että suomalaisille rakennusratkaisuille on edelleen kysyntää.

Onko jotain, mitä yritysten pitäisi tehdä eri tavalla?

– En mielellään neuvo oman työnsä hallitsevia asiantuntijoita. Havaintojen perusteella henkilökohtaisilla suhteilla on perinteisesti ollut tärkeä merkitys. Pandemian vuoksi henkilökohtaiset tapaamiset ovat nyt olleet tauolla, mutta niistä ei kuitenkaan saa luopua, sillä Venäjän-kauppa vaatii jatkuvaa jalkatyötä. Tapaamiset kannattaa aina valmistella ja pohjustaa hyvin – niin tehdään pöydän toisellakin puolella. Venäjän kielen osaamisesta ja venäjänkielisistä esittelymateriaaleista on aina etua. Jos yrityksellä ei ole venäjänkielistä edustajaa, kannattaa tapaamisissa hyödyntää tulkkien palveluja. Korkean tason päättäjiä tai viranomaistahoja tavatessa kannattaa jättää vähemmälle yksityiskohtainen insinööriratkaisuista kertominen ja keskittyä esittelemään asiaansa yleisellä tasolla ja hyvien referenssien kautta. Monet suomalaisyritykset ovat alallaan edelläkävijöitä ja omaa paremmuuttaan kilpailijoihin nähden kannattaa tuoda rinta rottingilla esille.

Venäläisosapuolta kiinnostaa myös usein, mitä projekteja yritys on toteuttanut ja onko niitä toteutettu Venäjällä. Venäläiset ovat tottuneet tekemään nopeita päätöksiä ja käynnistämään yhteistyön pikaisellakin aikataululla. Suomalaisyrityksiltä tämä vaatii tiettyä notkeutta ja sopeutumiskykyä, kykyä reagoida nopeisiin tarjouksiin ja valmiutta tarttua yllättäenkin eteen tulleisiin mahdollisuuksiin.

”Venäläiset ovat tottuneet tekemään nopeita päätöksiä ja käynnistämään yhteistyön pikaisellakin aikataululla.”

Mitkä ovat mielestäsi Team Finland Russian tärkeimmät tehtävät?

– Pääsy oikeiden päätöksentekijöiden luokse voi Venäjällä olla usein monen mutkan takana – erityisesti sellaisille yrityksille, jotka ovat vasta tulossa markkinoille. Perinteinen ovienavauspalvelu on Venäjän markkinoilla edelleen arvossaan ja tässä asiassa Team Finland –verkosto on osoittanut tehonsa.

Toimivia verkostoja ja viranomaissuhteita tarvitaan myös silloin, mikäli suomalaisyritykset kohtaavat ongelmia Venäjän markkinoilla. Suomella on hyvä maakuva venäläisten keskuudessa. Se on etu, jota yritystenkin kannattaa hyödyntää omassa toiminnassaan. Kun toimimme Venäjällä yhtenäisenä verkostona ja saman sinivalkoisen lipun alla, hyödynnämme myönteistä maakuvaamme.

Mitä Team Finland Russia -verkoston pitäisi tehdä eri tavalla tulevaisuudessa?

Verkoston puitteissa suomalaisyrityksistä voisi muodostaa vientikonsortioita ja yritysten tarjoamia tuotteita voisi paketoida kokonaisratkaisuiksi venäläisostajien tarpeisiin. Venäjällä on nimittäin melko tyypillistä, että erityisesti suuryritykset haluavat ostaa kokonaisratkaisuja. Meillä on tarjota runsaasti yksittäisten yritysten ratkaisuja, mutta yksittäisten tuotteiden paketoimisessa kokonaisratkaisuiksi meillä olisi vielä kehitettävää.

Minkälaisena näet kauppakamarin roolin tässä verkostossa?

– Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla on jäsenyritystensä ja laajan verkostonsa kautta suora yhteys poikkeuksellisen kattavaan joukkoon Venäjän kauppaa tekeviä yrityksiä. Tätä kautta kauppakamarilla on hyvä tuntuma myös yritystemme tarpeisiin Venäjän-markkinoilla. Kauppakamarille on kertynyt arvokasta kokemusta ja tietoa Venäjän kauppaan liittyvien konsultaatioiden, koulutusten ja vienninedistämismatkojen ja –tapahtumien järjestelystä. SVKK:n verkostosta, osaamisesta ja kokemuksesta on valtavasti hyötyä Team Finland –vienninedistämishankkeiden toteuttamisessa.

”Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla on jäsenyritystensä ja laajan verkostonsa kautta suora yhteys poikkeuksellisen kattavaan joukkoon Venäjän kauppaa tekeviä yrityksiä.”

Järjestimme yhteistyössä Team Finland -vierailun keväällä Kalugaan ja lokakuussa menimme Jekaterinburgiin. Miksi yritysten kannattaa osallistua näille TF-vierailuille?

– Suurlähettiläs toimii TF-vierailuilla ovien avaajana paikallishallinnon, viranomaisten ja suuryritysten suuntaan. Venäjän alueilla suurlähettiläs on yleensä odotettu ja arvostettu vieras, sitä kannattaa käyttää hyväksi. Yhteisillä TF-matkoilla suomalaisyrityksillä on mahdollisuus päästä sellaisiin neuvottelupöytiin, joihin muuten voi olla vaikea päästä.

Matkojen ohjelma on aina räätälöity kohdealueen ja matkalle osallistuvien yritysten tarpeiden ja odotusten mukaan. Matkoilla mukana olevilla yritysten edustajilla on mahdollisuus verkostoitua myös keskenään ja vaihtaa toistensa kanssa arvokasta tietoa. Kun toteutamme vienninedistämismatkoja yhdessä, olemme aina enemmän kuin osiemme summa. Ison delegaation vierailu alueella saa yleensä aina huomiota myös paikallisessa mediassa.

Pyrimme matkoilla esittelemään Suomea ja suomalaista kulttuuria laajemminkin. Suomen maakuva Venäjällä on hyvä, mutta jalkatyö kannattaa aina.

Miten pidetään huolta siitä, että Suomessa on myös tulevaisuudessa Venäjä-osaajia?

– Tekemällä oppii. Yksi osa työtämme on houkutella opiskelijoita ja työvoimaa Suomeen mm. suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen. Onkin ollut mukava huomata, että nykyään monet suomalaisyritysten Venäjän vientitehtävissä toimivat henkilöt ovat kielitaitoisia, tuntevat hyvin molempien maiden liiketoimintaympäristön ja yrityskulttuurin ja osaavat liikkua sujuvasti rajan yli. Suurlähetystönä kannamme oman kortemme kekoon myös mm. tarjoamalla suomalaisille korkeakouluharjoittelijoille mahdollisuuden tulla harjoitteluun lähetystölle. Kannustan myös kaikkia yrityksiä hyödyntämään tätä mahdollisuutta.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää Suomen ja Venäjän välistä kauppaa tekeville yrityksille?

– Neuvoja en halua lähteä antamaan, mutta Venäjällä yhteiskunta on alkanut sopeutua korona-aikaan ja monilla sektoreilla on viime kuukausina ollut havaittavissa selvää aktivoitumista. Toivon, että myös suomalaisyritykset ovat tässä koronan jälkeisessä heräämisessä aktiivisesti mukana Venäjällä.

”Toivon, että myös suomalaisyritykset ovat tässä koronan jälkeisessä heräämisessä aktiivisesti mukana Venäjällä.”

Antti Helanterä

  • Suomen Venäjän-suurlähettiläs
  • Syntynyt 1971 Helsingissä, kotoisin Lahdesta
  • Perhe: vaimo ja kaksi poikaa
  • Koulutus: filosofian lisensiaatti, pääaineena maantiede
  • Kielitaito: englanti, venäjä ja ruotsi, vähän ranskaa ja saksaa
  • Harrastukset: 1900-luvun suomalainen kaunokirjallisuus, elokuvat, teatterit, tietokirjallisuus, kansainvälisen medianseuranta, penkkiurheilu: erityisesti jalkapallo

Miten Suomen ja Venäjän väliset kauppasuhteet selviävät koronasta?

”Suomen ja Venäjän välisissä kauppasuhteissa on vuosikymmenten aikana nähty useita nousuja ja laskuja. Siksi uskon, että tästä koronakriisistäkin selvitään. Vienti laski 2020 kaikkiin suuntiin. Korona on ymmärrettävästi vaikuttanut maidemme väliseen kauppaan, mutta pudotus ei lopulta ole ollut niin dramaattinen, kun kriisin alkuvaiheessa saatettiin ehkä pelätä. Koronapandemian aikana myönteistä on ollut se, että matkustusrajoitukset eivät ole pysäyttäneet rajan ylittävää tavaraliikennettä.

Myös yrityselämä on osoittanut sopeutumista uusiin olosuhteisiin ja liikeneuvotteluja on totuttu käymään etäyhteyksin. On ollut mukava huomata, että suomalaisyritykset ovat tehneet Venäjälle merkittäviä kauppoja myös pandemian aikana. Nyt syksyn aikana Venäjällä on ollut selvästi havaittavissa tiettyä koronanjälkeistä aktivoitumista eri sektoreilla ja siksi suomalaisyritystenkin kannattaa olla nyt valppaina liikkeellä, ettei jäädä muiden jalkoihin.”

 


Haastattelu on julkaistu Venlassa 2/2021. Lue näköislehti jäsentunnuksilla:

Venla 2/2021

Eikö yrityksesi ole vielä jäsen?

Keskustelua aiheesta

Back top top