Skip to Content
VIP-haastattelut

Ville Skinnari puhui nuorena hyvää hokiruskia ja näkee nyt valtavasti mahdollisuuksia Venäjällä

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on suunnannut autonsa kohti nelostietä. Teams-yhteys on avattu haastattelua varten. ”Mulla on tässä nyt hyvin aikaa, noin tunti, kun ajelen kotiini Lahteen.” Eletään syyskuun loppua.

Teksti Satu Niemelä  Kuva Ulkoministeriö

Kertoisitko ensin, miten sinusta tuli sinä?

– Ai, sä aloitat tällaisella helpolla, Skinnari naurahtaa ja jatkaa, no vuonna 1993, kun pääsin ylioppilaaksi, annoimme isäni Joukon kanssa yhteishaastattelun Eduskuntatalon portailla. Toimittaja kysyi, että ”Koskas nuorempi Skinnari lähtee politiikkaan”. Vastasin hänelle ”En koskaan.”

Lukion ja urheilukoulun jälkeen Skinnari lähti ulkomaille opiskelemaan ja pelaamaan jääkiekkoa. Hän vietti useita vuosia Euroopassa ja teki työharjoittelun Japanissa. Opiskeli oikeustiedettä ja kauppatieteitä, ja teki loppututkinnot Hollannissa ja Englannissa.

– Kansainväliset suhteet, kauppa- ja sopimusasiat sekä kansainväliset haasteet ovat kiehtoneet minua aina.

Hyvää hokiruskia

Vaikka Skinnari kertoo, ettei nuorena varsinaisesti suunnittelut uraansa, on selvää, että ulkomailla opiskelu ja työskentely sekä SM-liigatasolla Reipas Lahdessa pelaaminen vaikuttivat siihen suuresti.

Kaudella 1994–1995 Reipas Lahti tippui ykkösdivisioonaan ja sai valmentajakseen entisen pietarilaisen ammattilaisjääkiekkoilijan Sergei Grishintsovin. Venäläinen valmennustapa, kuri, järjestys ja fyysisen harjoittelun määrä yllättivät koko joukkueen. Samalla karttui jääkiekkosanasto venäjäksi.

– Oli pakko opetella venäjää. Kaverit sanoi, että ”Ville, sä puhut oikein hyvää hokiruskia”.

Skinnari arvostaa verkostoa, jonka jääkiekkopiirit ja myös omalta osaltaan Grishintsov ja tämän ystäväpiiri hänelle avasivat. Skinnari tutustui venäläisen urheilun legendoihin, kuten Boris Mihailoviin, ja pääsi käymään arvokkaita keskusteluja siitä, mitä urheilu merkitsee ja miksi urheilu on niin tärkeää. Skinnarin mukaan kaikissa kulttuureissa niin urheilussa kuin muutenkin elämässä on paljon opittavaa. Joukkueessa toimiminen ja tiimityö erityisesti monikansallisessa porukassa kehittävät ihmistä niin urheilussa, bisneksessä tai politiikassa.

– Olen saanut tehdä erilaisten kulttuurien, maiden ja ihmisten kanssa töitä, se on mieletön rikkaus ja olen siitä todella kiitollinen.

Nykyään Skinnari sanoo luistelevansa edelleen, mutta harvemmin varusteet päällä. Skinnarin poika pelaa Pelicansin B-junioreissa, joten kiekkoilu perheessä jatkuu. Skinnari pitää itseään hyvässä kunnossa harrastamalla liikuntaa aktiivisesti, mikä on hänen mukaansa jaksamisen kannalta ehdottoman tärkeää. Ministerin työ vaatii keskittymistä ympäri työpäivän ja työpäivät ovat pitkiä.

– Nykyinen työni on monella tavalla verrattavissa ammattilaisurheiluun, koska joka päivä täytyy pystyä keskittymään, pitää lukuisia puheita ja tilaisuuksia. Asiat ovat lisäksi erittäin laajoja ja vaikeitakin.

Tätä voisi verrata jousiampujan työhön, koska aina pitäisi osua napakymppiin.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin salkun Ville Skinnari otti vastaan kesäkuussa 2019. Viisi vuotta sitten alkaneen kansanedustajauransa aikana Skinnari on toiminut aktiivisesti kansainvälisten asioiden parissa mm. Venäjä- ja Keski-Aasia-ystävyysryhmissä, joista jälkimmäisessä hän oli puheenjohtajana.

Kolme kokemusta

Skinnari nostaa uransa kannalta merkittävimmiksi kolme hyvin erilaista kokemusta. Hän muutti 23-vuotiaana Japaniin ja aloitti työharjoittelun Marubenin kauppahuoneella Tokiossa sellu- ja paperikoneosastolla. Työssä oli vahva linkki suomalaiseen metsäteollisuuteen.

– Työ Japanissa oli minulle tietynlainen kulttuurishokki, mutta samalla ihan mielettömän hieno ja upea kokemus olla kansainvälisen, globaalin kauppahuoneen palveluksessa. Opin paljon arvoketjuista, kansainvälisen kaupan toimintatoivoista, pelisäännöistä ja rahoituksesta.

Toinen merkittävä kokemus nousee Skinnarin mieleen vuosituhannen vaihteesta hänen Lontoon ja Helsingin ajoiltaan.

Lontoossa elettiin dot.com-buumia, kun Skinnari nuorena tulevana juristina palkattiin neuvottelemaan sopimuksia urheilu- ja Nokia-maailmassa. Hän pääsi tekemään globaalia operaattoriliiketoimintaa ja lanseeraamaan maailman ensimmäisiä digitaalisia tuotteita.

– Sen jälkeen tulin tekemään Helsinkiin Club Nokiaa. Siinähän me emme onnistuneet, toisin kuin Apple. Loppu on historiaa.

Kolmas hyvin erilainen vaihe alkoi, kun Ville Skinnari muutti perheineen Kuusamoon. Siellä odotti neljän vuoden pesti kehitysjohtajana. Hän pääsi hyödyntämään maailmalla ja jääkiekon parissa oppimiaan taitoja työssä, joka liittyi vahvasti Barentsiin ja aluekehitysasioihin Venäjällä, Karjalassa ja Murmanskin alueella.

Myös yhteistyö Venäjälle, Keski-Aasiaan ja Aasian vientimarkkinoille haluavien suomalaisten yritysten kanssa oli silloin tiivistä.

– Kaikki nämä kokemukset ovat antaneet paljon. Ne ovat opettaneet myös epäonnistumaan. Sitäkin tarvitaan, jotta pystyy onnistumaan. Lisäksi kaikista on jäänyt ainutlaatuinen kansainvälinen verkosto.

Skinnari kertoo ammentaneensa elämän eri vaiheissa kokemuksia ja näkemyksiä tapaamiltaan ihmisiltä.

– On ollut ainutlaatuinen tilaisuus nähdä läheltä urheilun, elinkeinoelämän ja politiikan menestyjiä. Erityisen arvokkaana oppina pidän ongelmien ja asioiden ratkaisutaitoa. Se on todella tärkeää nykyisessäkin työssä, kun maailma on yhä monimutkaisempi ja monimuotoisempi.

Kummalla puolen historiaa

Ville Skinnarin tehtävänä on Suomi. Miten se on muuttunut tämän poikkeuksellisen vuoden aikana, vai onko?

– Maailma todellakin muuttui ja korona muutti maailmaa. Tehtävänä Suomi tarkoittaa nyt sitä, että meidän pitää kysyä itseltämme kummalla puolella historiaa haluamme olla, vanhalla vai uudella.

Skinnari haluaa, että Suomi on edelläkävijä. Hän peräänkuuluttaa nopeaa uusiutumista. Suomen sisällä pitäisi pystyä nyt ihan uudella tavalla tekemään yhteistyötä yli perinteisten alue- ja maakuntarajojen, mutta samalla on ymmärrettävä kansainvälisen kaupan ja maailman mahdollisuudet ja tunnistaa realiteetit.

– Korona tietyllä tavalla läpivalaisi röntgenin tavoin meidän vahvuutemme, mutta samalla myös heikkoudet.

Skinnari kehuu Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutusjärjestelmän vahvuutta. Hän iloitsee siitä, miten hyvin lyhyessä ajassa löydettiin suomalainen tapa toimia uudessa tilanteessa.

– Meidän opettajamme suoriutuivat valtavan hienosti etäopetuksesta ja jalkauttivat sen vaikeassa tilanteessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta osoitti, että järjestelmämme pystyy kestämään voimakkaitakin iskuja.

Skinnarin mukaan olemme tehneet asioita oikein rakentaessamme nykyistä Suomea. Vahva julkinen sektori erottaa meidät niistä maista, jotka ovat kompuroineet koronan hoidossa. Epätasa-arvo ja asioiden heikko hoitamiskyky näkyvät muualla.

– Suomi on selviytynyt ja tulee selviytymään tästä kriisistä yhtenä vahvimpana maana.

Mainitsemistaan heikkouksista Skinnari nostaa esille hallinnon siiloutumisen. Hänen mukaansa näihin siiloihin on pitänyt porata reikiä kriisin keskellä, jotta on pystytty toimimaan nopeammin, dynaamisemmin ja ketterämmin. Skinnari toivoo, että Suomi pystyisi toimimaan enemmän horisontaalisesti ja aidosti ratkaisemaan ongelmia eri sektoreiden välillä.

– Kriisi on meille monella tavalla mahdollisuus kehittää itse itseämme.

Meidän läsnäolomme vahvistuu myös Venäjällä.

Skinnari kääntyy yritysten puoleen ja toivoo, että niissä harkitaan nyt tarkkaan, miten kaikki valtava osaaminen ja potentiaali saadaan konkretisoitumaan kaupoiksi. Sen jälkeen täytyy toimia nopeasti.

Koronan aikana Skinnari sanoo ottaneensa myös sisämaankauppaministerin roolia.

– Olen kiertänyt Suomea ja saanut tehdä töitä vientiyritysten kanssa eri alueilla mahdollistamassa asioita.

Suomen ja Venäjän suhteet

Skinnari toteaa, että Suomen ja Venäjän välillä on hyvä ja toimiva dialogi kauppasuhteissa. Hän on tyytyväinen siitä, että tavaraliikenne on kaikista haasteista huolimatta toiminut hyvin.

– Kiitän tästä Venäjän ja Suomen viranomaisia ja kollegoita. Olemme näyttäneet, että myös poikkeusoloissa yhteistyömme toimii. Toki meillä on paljon yhteisiä maailman elpymiseen liittyviä haasteita.

Tärkeät teolliset projektit ovat pysyneet käynnissä. Se, että ihmiset eivät ole päässeet liikkumaan rajan yli, on tietysti vaikuttanut kaupankäyntiin, jossa on kuitenkin kyse ihmisten kohtaamisesta. Kaikkea ei vaan pysty tekemään etänä.

– Samaan aikaan talouskomissiota on osattu ja uskallettu uudistaa. Olemme modernisoimassa rakenteita. Yhteisellä agendallamme näkyy entistä enemmän digitalisaatiota, kiertotaloutta ja vihreitä ratkaisuja. Olen siitä erittäin tyytyväinen ja annan kiitosta kollegoilleni, edelliselle vastinparilleni Dmitri Kozakille ja nykyiselle, Denis Manturoville.

Venäjän mahdollisuudet

Vielä vuoden alussa Ville Skinnari kävi Moskovassa tapaamassa kollegoitaan. Sen jälkeen on pidetty yhteyttä etänä. Venäjällä on kunnianhimoinen ympäristöagenda ja venäläisistä suuryrityksistä on saatu positiivisia signaaleja siitä, että ne ovat sitoutuneita tekemään kestäviä ympäristön kannalta uusia ja parempia ratkaisuja.

– Kyllähän Venäjä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia ympäristö- ja energia-alalla sekä kiertotaloudessa ja digitalisaation saralla, eikä pidä unohtaa perinteistä teollisuuttakaan.

Skinnari korostaa myös logistiikan tärkeyttä: yhteydet toimivat maalla, merellä ja ilmassa. Erityisesti nyt kriisin aikana toimiva junayhteys Venäjälle ja Venäjän kautta Kazakstaniin ja edelleen Kiinaan on mahdollistanut sen, että Suomi on pystynyt viemään korkean jalostusasteen tuotteita entistä enemmän ja huolehtimaan samalla huoltovarmuudesta. Tässä on tehty yhteistyötä myös Venäjän, Kazakstanin ja Kiinan suurlähettiläiden kanssa.

Venäjän-kauppaa tekevät yritykset ovat vedonneet sekä kauppakamariin että ministeriöön Suomen ja Venäjän välisen rajan aukaisemiseksi.

– Olemme saaneet suomalaisilta yrityksiltä paljon kysymyksiä tähän poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvistä käytännön asioista. Yrityksiä kiinnostaa henkilöiden liikkuminen ja rajamuodollisuudet.

Skinnari kertoo, että ulkoministeriö seuraa tilannetta jatkuvasti. Teollisuudessa on tehty yrityskohtaisesti tärkeitä avauksia. On käyty neuvotteluita ja pyritty edistämään Suomen ja Venäjän välistä pitkäkestoista yhteistyötä.

Yritysten kysymyksiin on vastattu ministerin mukaan myös käytännönläheisellä operatiivisella työllä. Skinnarin perustamaan Kauppapoliittiseen neuvottelukuntaan on kerätty kaikki Suomen viranomaiset. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä on pystytty nopeasti ratkaisemaan vastaan tulleita ongelmia. Asiat etenevät työryhmissä ja talouskomissiossa myös etänä.

– Yhteinen huoli meillä kaikilla on se, miten talous ja kysyntä elpyvät, ja missä vaiheessa tulee se päivä, että voimme sanoa, että voisimme palata niin kutsuttuun normaaliin.

Yhteinen toive kaikilla on, että tautitilanne paranisi mahdollisimman nopeasti ja juna- ja lentoliikenne päästäisiin avaamaan. Skinnarin mukaan Suomella on valmius edetä siinä vaiheessa, kun se on mahdollista.

– Jos tilanne sen sallii, tarvittaisiin yksi päivittäinen lentovuoro Moskovasta Helsinkiin, joka mahdollistaisi välttämättömän liikematkustamisen. Se olisi erityisen tärkeää Venäjän-kauppaa tekeville suomalaisille ja venäläisille yrityksille. Toki Allegro ja Tolstoi ovat myös tärkeitä.

Valtioneuvosto seuraan tilanteen kehittymistä. Valitettavasti Suomessakin tartuntaluvut ovat taas nousussa. Niin ne ovat myös Venäjällä, erityisesti Moskovassa.

Monenkeskisen yhteistyön merkitys keskinäisriippuvaisessa maailmassa korostuu. Kun tulevaisuudessa halutaan välttää uudet virukset ja vastaavanlaiset kriisit, on Skinnarin mukaan ainoa ratkaisu tiivistää kansainvälistä yhteistyötä.

Hän näkee maailman kuitenkin kulkevan päinvastaiseen suuntaan. Maat keskittyvät nyt enemmän sisäpolitiikkaan ja protektionismiin, mikä on huolestuttavaa. Suomi ja EU ajavat monenkeskistä ja sääntöpohjaista yhteistyötä.

– Tarvitsemme entistä toimivampia vapaakauppasopimuksia ja sääntöjä kauppaan. Se on koko maailman ja Suomen etu.

Skinnaria huolestuttaa erityisesti Afrikan tilanne. Hän näkee maanosan tilanteen ei niinkään terveyskriisinä vaan sosioekonomisena kriisinä, jossa eniten kärsivät heikoimmassa asemassa olevat.

– Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet maailmassa enemmän kuin pitkään aikaan.

Virtuaalista vienninedistämistä

Skinnarin mukaan Team Finland Russia -verkoston pitää uusiutua. Ulkoministeriön ja muiden toimijoiden rooli korostuu. Tavoitteena onkin lisätä resursseja kansainvälisesti.

Toimitavat ovat murroksessa, ja tulevaisuus tuo tullessaan mm. virtuaaliset vienninedistämismatkat. Ulkoministeriössä on Skinnarin mukaan valmistelussa myös virtuaalinen suurlähetystökokonaisuus. Sen avulla autetaan pieniä, keskisuuria ja isoja yrityksiä eri puolilla maailmaa koska tahansa, minne tahansa ja mistä tahansa.

– Etulinjaan tarvitaan enemmän käsiä ja jalkoja, jotka pystyvät konkreettisesti luomaan ja tuomaan kauppaa pitkälläkin aikavälillä. Ulkoministeriössä on vahva tahtotila vuoden 2021 alusta vahvistaa läsnäoloa erittäin tarkan harkinnan perusteella eri puolilla maailmaa. Itse olen lähtenyt siitä, että meidän läsnäolomme vahvistuu myös Venäjällä.

Skinnarin mukaan Suomessa on edelleen maailmanluokan Venäjä-osaamista. Hän painottaa, että Venäjä-osaamiseen kuuluu tärkeänä osana kielen lisäksi kulttuurin ja maan tuntemus, mutta myös ihmisten tuntemus ja verkostoitumisen taito.

– Olen huolissani siitä, miten meidän sukupolvemme ja meitä nuoremmat pystyvät täyttämään sen vaativan tehtävän, jota meidän vanhempien sukupolvi on tehnyt erittäin menestyksellisesti.
Skinnari on käynyt keskusteluja eri toimijoiden kesken Suomessa. Niissä on todettu, että me tarvitsemme osaamista eri osa-alueilta. Suomalaiset lapset pitäisi saada valitsemaan kouluissa venäjän A-kieleksi.

– Kotikaupunkini Lahti on ollut erityisen riippuvainen Venäjän-kaupasta vuosikymmeniä, mutta meiltä ei tahdo enää löytyä ikäluokkia, joissa saataisiin venäjän ryhmä kasaan.

Skinnari kannustaa kuntia, kaupunkeja ja kaikkia toimijoita eri puo- lilla Suomea ymmärtämään, että kaikki kielet ja kielitaito on tärkeää. Venäjän kieli on suomalaisille erityisen tärkeä kilpailuetu työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa.

Ministeri Skinnarin terveiset yrityksille

”Venäjän-kauppa on pitkäjännitteistä työtä. Pikavoittoja ei kannata odottaa. Yritysten täytyy uskaltaa sitoutua, investoida ja olla läsnä haasteista huolimatta. Me näemme, että ne yritykset, jotka ovat tehneet pitkäjännitteistä työtä, ovat menestyneet ja pystyneet toimimaan paikallisesti myös tässä vaikeassa tilanteessa.

Venäjä on aina ollut meille tärkeä kauppakumppani ja tulee olemaan sitä jatkossakin. Haluan jakaa erään valtiomiehen antaman ohjeen: Kun Venäjän talous voi hyvin, Suomenkin talous voi hyvin. Näin se on aina ollut ja kun katsomme historiaa taakse päin, löydämme kyllä yhtymäkohtia.”

Ville Tapio Skinnari

• Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri

• Kansanedustaja, sosialidemokraattinen eduskunta- ryhmä

• Syntynyt 1974 Lahdessa

• Perhe: vaimo ja kolme lasta

• Koulutus: Master of Laws, BA Hons, BBA

• Kielitaito: englanti, ruotsi, ranska, venäjä, japani

• Harrastukset: lenkkeily, kuntosali, kalastus ja jalka- pallo

Artikkeli on julkaistu Venlassa 2/2020. Lue numero näköislehtenä jäsentunnuksilla:

Etkö ole vielä SVKK:n jäsen? Tutustu jäsenyyteen ja liity täällä.

Venla 2/2020

Keskustelua aiheesta

Back top top