Skip to Content
VIP-haastattelut

”Ymmärrän erilaisia ihmisiä – se on minussa sisään leivottuna”

Vieraanamme pääkonsuli Anne Lammila.

Teksti: Satu Niemelä
Kuvat: SVKK & Suomen Pietarin pääkonsulaatti

Tapaamme pääkonsuli Anne Lammilan kanssa töölöläisessä kahvilassa aamukymmeneltä. Positiivisesta energiasta ja ystävällisyydestä tunnettu diplomaatti on juuri saapunut aamujunalla Suomeen. Kahvia ja croissantia, haastattelu voi alkaa.

Kysymykseen miten sinusta tuli sinä, Lammila vastaa avoimesti kertomalla lapsuudestaan ja nuoruudestaan.

– Taustani ei ole ihan tyypillinen. Ymmärsin jo hyvin varhain, että asiat voivat olla tietyllä tavalla tai sitten ne voivat olla toisin. Molemmat vanhempani kuuroutuivat lapsina sairastuttuaan aivokalvontulehdukseen. Lapsuuteni oli hyvin onnellinen, mutta tämä kokemus herkisti minut yhteiskunnallisille asioille. Olen aina heikomman puolella. Ajattelussani on sisään leivottuna se, että ymmärrän erilaisia ihmisiä.

”Ajattelussani on sisään leivottuna se, että ymmärrän erilaisia ihmisiä.”

Musiikki ja laulaminen olivat tärkeitä asioita kouluaikoina Turussa. Lammila esiintyi lauluyhtyeensä kanssa aktiivisesti kuusi vuotta. Hän ehti harrastamaan myös partiota, mikä toi mukanaan kiinnostuksen kansainvälisyyteen. Partioleirillä Portugalissa keskustelut ulkomaalaisten kanssa olivat kiehtovia.

Biologiaa, kauppatieteitä, kansainvälistä politiikkaa, ruotsia ja venäjää

Anne Lammila valitsi venäjän kielen jo koulussa. Lukion jälkeen hän aloitti Åbo Akademissa biologian opinnot ja sai sieltä mukaansa vahvan ruotsin. Hän haaveili ammatista, jossa voisi käyttää kieliä. Hänestä piti ensin tulla kansainvälinen ekologi.

Kauppakorkeakoulu kiinnosti myös ja sinne Lammila pääsi vahvan ruotsin ja venäjän ansiosta.
– Kauppakorkeakoulussa meillä oli innostavat venäjän opettajat, Leppälän pariskunta. He kannustivat kaikkia lähtemään vaihtoon Kiovaan kauppakorkean opiskelijoiden omalla kiintiöllä.

Kiovan vuoden jälkeen Lammila petrasi ennestään vahvaa venäjän kieltään vielä Turun yliopistossa, jossa hän aloitti poliittisen historian opinnot. Vuonna 1983 Lammila bongasi ilmoituksen, jossa ulkoministeriö haki kansainvälisten asiain valmennuskurssin opiskelijoita. Hän haki ja pääsi diplomaattikurssille. Siitä lähtien hän on työskennellyt ulkoministeriön palveluksessa.

Uran tärkeimmät etapit

Ennen Pietarin pääkonsuliksi siirtymistä Anne Lammila nostaa uransa tärkeimmiksi tehtäviksi kokemukset Washingtonista, Latinalaisesta Amerikasta ja Unescosta.

Vuosina 2007–2011 Anne Lammila työskenteli Washingtonissa edustuston päällikön sijaisena. Hänen seurantavastuullaan olivat Yhdysvaltain suhteet koko entisen Neuvostoliiton alueella ja erityisesti Venäjällä.

Latinalaisen Amerikan -kausi Meksikossa ja Brasiliassa olivat Lammilalle myös merkittäviä. Molemmissa korostuivat kaupalliset tehtävät.

– Olin vahvasti mukana edistämässä suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Toisin sanoen edistin suomalaisen elinkeinoelämän etuja. Brasiliassa otin haltuuni portugalin kielen ja ymmärsin, että voin opiskella kielen tarvittaessa.

Viisivuotisen Unesco-kokemuksen aikana korostui verkottumisen taito. Silloin Lammila lobbasi samaan aikaan Suomen pääsyä Unescon hallintoneuvostoon ja maailmanperintökomiteaan – ja molempiin päästiin. Lammilan mukaan tuo aika opetti hänelle paljon ihmisistä, vuorovaikutuksesta ja asioiden läpiviemisestä.

– Valmistelimme asiat eri maita ja maanosia edustavien kollegojen kanssa työkokouksissa ja esitimme ne sitten varsinaisissa kokouksissa. Ymmärsin, että jos haluaa uudistaa jotain, tulee tietää, miten asioita viedään eteenpäin pitkäjänteisellä työllä ja nimenomaan yhdessä. Yksinään Suomen ääni ei kantaisi.

Tasa-arvosuurlähettiläänä kysytty puhuja

Ennen Pietarin pääkonsulin tehtävää Anne Lammilla työskenteli tasa-arvosuurlähettiläänä. Kaikille tekisi hänen mukaansa hyvää olla tasa-arvosuurlähettiläänä. Suomen tasa-arvo-osaamiselle on kovasti kysyntää maailmalla.

– Kävin puhumassa mm. Kiinassa ja Kyproksella, jossa laadittiin uutta perustuslakia. He halusivat tietää, miten tasa-arvoasiat viedään perustuslakiin. Wienin ETYJ-kokouksessa puhuin siitä, miten tasa-arvolla pystytään vaikuttamaan radikalisoitumisen ja väkivaltaisuuden estämiseen.

Puheissaan Lammila korosti Suomen menestystekijöitä: miten naiset ovat mukana yhteiskunnassa, poliittisessa päätöksenteossa ja talouselämässä. Hän kertoi myös, minkälaisilla laeilla on tehty mahdolliseksi naisten työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Nämä asiat eivät ollenkaan ole itsestäänselvyyksiä maailmalla. Venäjä on yksi esimerkki siitä.

– Olen Venäjällä varmaankin 20 kertaa pitänyt puheen tästä asiasta ja aina vaan se kiinnostaa. Tyylini on se, että en koskaan syytä tai saarnaa. Kerron yksinkertaisesti, miten me olemme sen tehneet ja miten sijoitumme kansainvälisessä vertailussa. Tutkittu tieto puree.

”Kerron yksinkertaisesti, miten me olemme sen tehneet ja miten sijoitumme kansainvälisessä vertailussa.”

Washingtonin virkavuosina Lammila seurasi Venäjää tarkkaan, luki, keskusteli ja kirjoitti raportteja, mutta hän ei ollut käynyt Venäjällä pitkään aikaan.

Keväällä 2016 Anne Lammila kutsuttiin tasa-arvosuurlähettiläänä puhumaan tasa-arvosta Studia Generaliaan. Aiheena oli Suomen tasa-arvo ja Miina Sillanpää, koska vietettiin hänen juhlavuottaan. Lammila piti puheen suomeksi, koska näiden luentojen tarkoitus on, että suomea osaavat venäläiset saavat kuulla kieltä.

– Sillä matkalla ihastuin Pietariin. Opiskeluajoilta minulla oli mielikuva, että kaupunki oli aika ankea paikka. Syksyllä minut kutsuttiin luennoimaan Petroskoihin, jossa pidin esitykseni venäjäksi, vaikka en ollut aktiivisesti käyttänyt kieltä 35 vuoteen.

Kun Anne Lammila otti pääkonsulin paikan vastaan Pietarissa toukokuussa 2017, hän aloitti heti myös venäjän opinnot. Ensimmäinen vuosi oli Lammilan sanojen mukaan aika rankka. Hän olisi heti halunnut puhua kieltä yhtä sujuvasti kuin joskus aikoinaan. Pääkonsulilta kun helposti odotetaan täydellistä kielitaitoa. Kieli palautui mieleen kuitenkin nopeasti ja Lammila alkoi antaa myös haastatteluja venäjäksi.

Jätteet, älykkäät kaupungit ja arktinen alue

Pietarissa ja Leningradin alueella toimii valtava määrä suomalaisia yrityksiä. Potentiaalia suomalaisille yrityksille löytyy nyt jätehuollosta ja kiertotaloudesta, älykkäistä kaupungeista ja toiminnasta arktisilla alueilla. Lisäksi suomalaisyritysten perinteiset alat – rakentaminen, metsäteollisuus ja koneenrakentaminen – vetävät.

Jätehuoltoon tekee mieli pysähtyä hetkeksi sen ajankohtaisuuden takia. Lammilan mukaan tavallisella kansalla ei ole kovin paljon kierrätysmahdollisuuksia, koska vain harvoissa taloyhtiöissä on kierrätys- ja lajittelupisteitä. Onneksi niitä löytyy edes suurten kauppojen yhteydestä. Erilaiset järjestöt ovat aktiivisia ympäristöasioissa ja keräävät esimerkiksi muovipulloja, metallia ja tietokoneromua.

– Pääkonsulaatissa me haluamme näyttää esimerkkiä kierrätyksessä. Lajittelemme ja kierrätämme niin paljon kuin voimme, mutta biojätettä ei kukaan kerää, joten emme pysty kierrättämään sitä.

Kasvatus ja valistus Venäjällä on ihan yhtä tärkeää kuin se on Suomessa nyt ja ollut silloin, kun meilläkään ei vielä osattu kierrättää, eikä ymmärretty sen tärkeyttä.

– Korostamme, että ei mekään Suomessa aina niin hyviä olla oltu kierrätyksessä. Olemme onnistuneet kierrätyksessä, mutta se on vaatinut määrätietoisuutta ja sen, että ihmiset ymmärtävät lajittelun ja keräämisen tärkeyden.

Lammila muistelee omaa lapsuuttaan, kuinka hän 60-luvulla keräsi koulunsa kanssa roskia tienvarsista ja metsistä. Partiossa tyhjillä pulloilla kerätyillä rahoilla ostettiin partiovene.

Anne Lammila tapaamassa Pietarin kaupungin arktisten asioiden varakuvernööriä Eduard Batanovia ennen Pietarin arktista foorumia.

Tapaamisia ja vierailuja

Pietarissa kuluneet kaksi vuotta ovat sisältäneet paljon työtä, tapaamisia, kohtaamisia ja myös useita tähtihetkiä. Lammilan mukaan itsenäisyyden 100-vuotisjuhla Venäjän etnografisessa museossa oli yksi sellainen.

– Tupa oli täynnä väkeä ja juhlimme oikein antaumuksella. Olen syntynyt samana päivänä kuin Suomi, joten se on minulle kaksinkertainen juhlapäivä. Toinen tärkeä tapahtuma oli pääministerivierailu Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin yhteydessä. Koen myös onnistuneeni työssä, kun saan annettua hyvän haastattelun, josta tehdään hyvä juttu.

Pääkonsulilla ei ole niin sanotusti normiviikkoa. Tämä haastattelu tehtiin maaliskuun lopussa. Sillä viikolla Lammila oli ehtinyt käydä Turussa Itämeri-foorumissa ja tavannut kollegansa, Venäjän Turun-pääkonsulin Alexander Gremitskikhin. Seuraavana päivänä hän matkusti aamujunalla Pietariin ja lähti heti iltapäivällä Smolnaan Pietarin kaupungin arktisten asioiden varakuvernöörin vieraaksi. Arktisen komitean puheenjohtajan hän oli tavannut pari viikkoa aiemmin. Tällaisten tapaamisten saaminen vaatii hänen mukaansa kovaa ja pitkäjännitteistä työtä.

Ulkoministeriön uusin diplomaattikurssi eli kavakulaiset kävivät vierailulla pääkonsulaatissa. Lammilan residenssissä vieraili Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori ja vararehtori Nikolai Lomagin puhumassa EU:n ja Venäjän suhteiden kipukohdista. Saman päivän iltaa vietettiin Novaja Gazetan Pietarin-toimituksen päätoimittajan Diana Katsalovan ja Coming out -järjestön Pietarin johtajan Polina Andrianovan kanssa keskustellen heidän toiminnastaan ja näkemyksistään Venäjän nykytilanteesta.

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla pääkonsulaatissa vietetään Finnairin ja Pulkovon lentokentän vastaanotto sen kunniaksi, että Helsingin ja Pietarin välillä on lennetty jo 55 vuotta. Myöhemmin viikolla on Vilakoneen tehtaan ajavaiset sekä Pohjoisen ulottuvuuden bisnesfoorumin 10-vuotisjuhla. Arktisen foorumin valmistelut ovat myös täydessä vauhdissa.

Pääkonsulin viikot ovat kiireisiä, mutta hän nauttii siitä, että töissä ei ole koskaan tylsää.

– Edesautan tällä kertaa sitä, että asiat sujuvat Suomen ja Venäjän välillä sekä kehittyvät hyvään suuntaan.

Suomen maakuvatyö on yksi pääkonsulaatin tärkeimmistä tehtävistä. Haluamme antaa Suomesta oikeanlaisen kuvan, teemme mediayhteistyötä ja järjestämme toimittajavierailuja Suomeen.

– Maakuvatyön avulla esittelemme sitä, mitä meillä on. Mainoslauseet, jotka eivät vastaa todellisuutta, olisivat täysin turhia. Vastaamme maakuvatyöllä informaatiovaikuttamiseen. Sloganimme kuuluukin: vastaamme sananvapauden rajoittamiseen avoimuudella. Se mitä meistä kirjoitetaan, on tärkeää. Olemme saaneet mediayhteistyöllä aikaan paljon myönteisiä juttuja. Niillä saattaa olla ratkaiseva merkitys, kun markkinoita jaetaan.

Turvallisuutta ja puhtautta ihastellaan

Anne Lammilan mukaan pietarilaisia kiinnostaa Suomessa se, miten suomalainen yhteiskunta toimii niin hyvin: tiet ovat hyvässä kunnossa ja koulutus korkeatasoista.

”Pietarilaisia kiinnostaa Suomessa se, miten suomalainen yhteiskunta toimii niin hyvin.”

– Pietarilaiset haluavat kuulla paljon kaikesta. Ihaillaan sitä, että Suomessa on turvallista. Elintarvikkeet ovat turvallisia ja tuotetarrat pitävät paikkansa. Pietarilaiset rakastavat Suomea, sen rauhallisuutta, puhdasta ilmaa ja vettä.

Kysymykseen, miten suomalaisten yritysten kannattaisi käyttää hyväkseen Suomen hyvää mainetta? pääkonsulilla on selkeä vastaus:

– Vaikka maineemme on hyvä, mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Luottamus täytyy hankkia. Henkilökohtaisesti täytyy ottaa huomioon venäläisen yhteistyökumppanin perhe ja olla kiinnostunut hänestä itsestään. Näin saadaan luotua mukava tunnelma. Venäläinen liike-elämä on välillä tosi kovaakin, mutta henkilökohtaiset suhteet auttavat.

Kirjoitus on julkaistu Venlassa 1/2019.

Anne Lammila

  • Suomen Pietarin-pääkonsuli 1.5.2017 alkaen
  • Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1983
  • Suomen tasa-arvosuurlähettiläs 2015 – 2017
  • Suomen Meksikon-suurlähettiläs 2011 – 2015
  • Työskennellyt lisäksi Suomen suurlähetystöissä Washingtonissa, Pariisissa, Madridissa ja Brasiliassa
  • Syntynyt 6.12.1957 Turussa
  • Naimisissa, kolme aikuista lasta
  • Koulutus: KTM
  • Harrastukset: kuntojumppa, jooga, pilates, baletti ja latinotanssit.
  • Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, espanja, ranska, portugali

 

Keskustelua aiheesta

Back top top